1-vuotisneuvolassa sanoin, että juu juu, lopettelen imetystä hiljalleen. Että en aio imettää enää kaksivuotiasta mutta en pidä nyt niin kiirettäkään, kun ei tällä asialla ole mikään hätä. Neuvolassa oon vaan hymyilly ja nyökkäilly kun imetyksestä on puhuttu, enkä esim. oo kertonut että yöimetykset on jatkuneet pitkään - oon tehny kuten oon tehny enkä oo jaksanu sieltä saada mitään kivikautisia hammassaarnoja tai muutakaan :D Mun lapsi on myös nukahtanut tissille vuoden vanhaksi asti ja siitäkin olen tietyissä paikoissa ollut vaan hiljaa :D
No, joulukuun alkupuolella me muutettiin meidän iltarytmi puuro-tissi-hammaspesu --> ei enää tissiä sängyssä. Kolme/neljä iltaa tytöllä oli tähän jotain sanomista mutta aina vähemmän, aika pian tissi vaihtui halimiseen ja kirjan lukemiseen. Päiväimetykset hiipui aika nopsaan samaan aikaan. Joskus saatoin tarjota tissiä päiväunille mentäessä tai harmitukseen (uu paha, eihän niin sais tehdä!).
Sitten tuli joulu ja uusi vuosi. Me nukutaan perhepedissä. En ole koskaan kokenut meidän öitä rankoiksi, vaikka oon heräilly monesti. Tyttöä kainaloon, tissiä suuhun, uuden systeemin myötä silityksiä, hyräilyjä, jotain korvaavaa. Jotenkin mua sitten alkoi vain riepoa se kuinka yksin tätäkin touhua harrastan, kun mies nyt tietysti ei imettää voi. Ajattelin, että vuoden alussa puhaltaa uudet tuulet. Aloin yhä tiukemmaksi. Aluksi tytön nukahtamisen jälkeen kuitenkin annoin tissiä, sillä kun oli ja on vieläkin tapana jokusen kerran vähän inahtaa ennen kuin nukahtaa kunnolla. Sitten sekin jäi pois. Imetin aamuyöstä kertaalleen.
Viime yönä tyttö oli levoton. Kovasti se kuolaa ja käsi on suussa, mutta hampaat ei ainakaan tunnu. En sitten tiedä. Viime yönä se inahti kerran, inahti toisen, huusi hetken, huusi kunnolla, inahti kerran. Olin ollut hereillä puoli kolmesta viiteen ja mieskin oli lähtenyt olohuoneeseen nukkumaan, kun vain päätin että kai samalla tohinalla voidaan nyt skipata se aamuyön syöttö. Tytölle riitti se, että otin ihan lähelle, hetken päästä halusi tissiä ja protestoi kun ei saanut, mutta nukahti sitten mun kainaloon. Ajattelin, että katsotaan riittääkö uni edes kahdeksaan. Heräsimme yhdeksältä, tyttö iloisena heti näyttämässä, missä on äitin nenä.
Tänään puuron jälkeen menin imettämään. Tyttö ei ottanut rintaa. Vähän tuputin, mutta ei. Kysyin harjataanko hampaat ja neiti näytti ovea. Selvä. Vähän ihmeissäni tässä sitten pyörin, että nytkö meidän imetys loppui, näinkö se loppui :) No, ei kai siinä, tähänhän oli pyrkimys. Ei tipu maitoa aamuyöstä tänäkään yönä ja kuumeinen mies voi varuiksi nukkua suoraan sohvalla. Mutta aika jännä fiilis. Vähän haikea tietty, mutta semmoinen, "hey, we did it". Katotaan nyt vielä pari päivää. Mutta imetystaival tähän asti, 14 kk :)
pariviikkoa sitten loppu vasta ekat menkat :D oisko vinkkejä imetyksen vähentämiseen? :)
