Välillä itsekin toivon, että poika lopettaisi/vähentäisi itse rinnalla oloa... :/ Erityisesti öisin, sillä yöt ovat katkonaisia, tosin imetys ei niistä tee raskaita vaan pikemminkin kaikki muut heräilyt ja märinät. Nyt on taas joku levoton kausi menossa ja poika on mahdoton mammanpoika, koko ajan lahkeessa kiinni. En kuitenkaan halua vieroittaa poikaa ainakaan vielä, sillä en usko että se auttaisi tuohon läheisyydentarpeeseen, voisi olla melko vaikeaa tällä hetkellä. Imetys on pojalle tällä hetkellä tosi tärkeää. Useimmiten olen iloinen siitä, että hän viihtyy vielä rinnalla ja saa lähes kaiken nesteensä äidinmaidosta. Ihania ne hetket, kun pojalla silmä oikein loistaa kun äiti kaivaa "mämmän" esiin, tulee kainaloon, välillä kädellä taputtaa tissiä ja sanoo "biibii ", mikä tarkoittaa hänen sanomanaan palloa. :D
olen kiitollinen siitä, että ollaan näin kauan pystytty jatkamaan imetystaivalta, vaikka se meinasi tyssätä jo alkuunsa tiedonpuutteseen ja omaan epävarmuuteen.
En tiedä, alanko edes "normimaitoa" pojalle koskaan juottamaan, sillä lehmänmaidon terveellisyydestä on viimeaikoina tullut ristiriitaista tietoa. Saahan sitä kalsiumia muualtakin... Nykyään on vaan niin monenlaista tietoa saatavilla ravitsemuksesta (ja muistakin aiheista) ettei aina oikein tiedä ketä uskoa. Maalaisjärkeä yritän käyttää, olla liikaa stressaamatta. Tällaisia pohdintoja taas, sori jos pitkästytin :D mutta piti sanomani, että nuo aiemmin mainitut itsestään vähentyneet/loppuneet imetykset ois mulle se ideaali, mihin itse haluaisin päästä, eikä haittaisi hirveästi jos se tapahtuisi tässä jossain lähikuukausina :D