Imetys

Hyva ketju! Mietin itse juuri jonkun synnyttaneille suunnatun ketjun aloitusta, koska niidenkin juttujen jakaminen on tarkeaa. :)

Itse opettelen imetysta ja taytyy kylla sanoa, etta lapseni on paljon parempi siina kuin mina. Han tietaa tasan tarkkaan, miten homma hoituu, mutta jos joudun auttamaan, pulassa ollaan - ja yleensa sessio sisaltaa turhautuneena kirkuvan (ei siis vain itkevan vaan todellakin kirkuvan) lapsen. Nyt kolmantena paivana tosin alkaa jo onnistua ja maitoakin nousee. :)
 
Libra tan just hoksasin imetysvalmentajan tunneilla eli sen sijaan etta aiti auttaa niin vauvan refleksit ohjaa nannille. Nahtiin jopa video jossa vastasyntynyt ryomi nannin luo. Vauvat on kylla hyvin varustettu selviytymaan.
 
Se on totta, mutta joskus nuo refleksit eivat aivan toimi ja pienta apua tarvitaan. :) Kaikkien aitien ironiahan on se, etta kaikki imetysinfot olivat taynna, kun yritin ilmottautua, ja olimme vartavasten jarjestaneet kotiimme imetysinfon, mutta sekin piti perua, koska synnytys alkoi saman paivan aamuna. Nauroimme, etta ehka se on kohtaloni, etta mina en nyt mitaan infoa sitten saanut. :)
 
Täällä myös pieni tietää mitä tehdä, mamman ei tarvitse kuin ottaa tissi esille ja suu jo hamuaa sitä. :)

Oliko/onko teillä jälkisupistuksia imetyksen aikana? Mulla tuli sairaalassa jonkin verran lähes joka imetyksellä. Ei ne olleet mitään kipeisiin supistuksiin verrattuna, mutta sellasia epämukavia menkkakivun tunteita alavatsalla.

Maitoa ainakin taitaa riittää kun poitsu on tänään pari kertaa joutunut hölläämään tissistä henkäistäkseen kunnolla ja jatkaakseen sitten. :)
 
Vastavirrassa: Tuonne "Mikä yllätti synnytyksessä?" treadiin kirjoittelinkin miten kamalan kipeitä jälkisupistuksia minulla esikoisesta oli. En saanut hengitettyä kunnolla, kun ne iskivät ja tarvitsin happiviikset. Lähellä oli, että olisin joutunut tehostetun valvonnan osastolle happilisän takia. Toki olihan mulle tehty sektiokin, että siinä oli sitä laskimon sisäistä lääkitystä jne. Kätilöt ihmettelivät, että jälkisupparit olivat minulla ensisynnyttäjänä niin voimakkaat. Sanoivat, että uudelleen synnyttäjillä ne ovat yleensä voimakkaampia kuin ensisynnyttäjillä. Minkähänlaisia ne minulla sitten tällä kertaa on?

Imetys sujui suht hyvin, kunhan se vauhtiin pääsi. Olihan sitä senkin kanssa alkuun aika kujalla. Vauva huutaa rinnalla, kun ei ole hyvä asento / kauhea nälkä.. Saa nähdä minkälaista imetys on nyt toisella kierroksella. Uskoisin, että osaan ottaa asian nyt rennommin kuin 1. Kerralla..
 
Ihana kuulla, et täällä sujuu imetys hyvin teillä :) Meil oli hiukan eri tilanne esikoisen kanssa. Mul on ensinnäkin tosi matala nänninpää, eli laps ei saanu siitä kunnolla kiinni eikä se menny tarpeeks syvälle kitalakeen jotta ote olis ollu oikee ja imemisrefleksi olis kunnolla käynnistyny. Siks toiseks se perhanan nänni roikkuu alaspäin eikä laisinkaa sillai terhakkaasti töröllään ku joillain.. Eli ku mullakin on melko suuret rinnat ni ku sitä nännii koitin vauvan suuhun ohjailla ni en nähny koko vauvaa sielt tissin takaa... Huoh. Alkaa stressaamaan ku ajattelenki koko asiaa :D Mulla olis maitoa riittäny ihan yli oman vauvan tarpeittenkin ja lahjotinki sitä keskosille. Oma poika vaan ei sit oikeen siit imemisestä päässy jyvälle ja pullosta sai nopeemmin ja enemmän ni hyvin pian imetys jäi kokonaan ku poika vaan raivos tissille pää punasena.

Tosta imetyksestä tuli mulle hirvee paikka ja siihen kauheesti mua joka suunnalta painostettiin ja annettiin ymmärtää et olis vähän niinku pakko, et muita vaihtoehtoja ei ole. Mä sit itkin joka helvetin yö ja usein päivisinkin kun sitä lasta koitin saada imemään eikä onnistunu. Mul oli koko ajan semmonen apea ja hermostunut, epävarma olo. En osannu olla onnellinen siit vauvasta ja nauttia ku oli koko ajan niin paha olla.

Nyt oon päättäny et tän lapsen kohdalla en enää anna ihmisten painostaa mua vaan teen itse omat ratkasuni. Kenelläkään ei oo oikeutta toista saada tuntemaan sillä tavoin ku mä tunsin ku mua synnärillä hoitajat pakotti ja painosti, äiti ja anoppi jatkoi melkeen samaa mallia kotona, samoin neuvolatäti. Sit heti ku lopetin sen taistelun ja siirryttiin korvikkeisiin ni mä olin ku eri ihminen. Jaksoin taas olla ilonen ja todella nauttia siit vauva-ajasta mun ihanan pienen kanssa.

Tottahan se on, että oman äidin maito on kullekin lapselle räätälöityä, parasta ruokaa, mutta mun poika kasvaa ja kehittyy erinomaisesti vaikka saikin kuukauden iästä lähtien pelkkää korviketta siihen saakka ku alkoi saada kiinteitä. Mä en allekirjoita sitä, että korvikelapsista tulis allergisempia tai kipeämpiä ku imetetyistä. Meidän poika on ollu tosi terve aina, harvoin sairastaa.

Tulipa saarna :D Mutta naiset, älkää antako kenenkään syyllistää, lannistaa, painostaa tai pakottaa!
 
Heinukka Oliko sulla nännikumi käytössä? Mulla oli (on) nimittäin sama ongelma..Matalat nännit ja isot tissit. Ei tosiaankaan ollu helppoo koittaa satuttaa nänniä vauvan suuhun päinkään kun tissi peitti koko pään näkyvistä :D Kävin sit sairaalassa imetyspolilla pari kertaa saamassa ihan "kädestä pitäen" (tai tässä tapauksessa tissistä pitäen) ohjausta ja opastusta ja sitkeällä harjottelulla sain imetyksen sujumaan ilman nännikumia. 4kk:n iässä alotettiin kiinteät, sinne asti mentiin osittaisimetyksellä. Maitomäärä ei noussu kun oli se syönti semmosta taistelua pari ekaa kuukautta, siks otin ihan suosiolla korvikkeen lisäksi. Mua ei kukaan "pakottanu" imettämään, anoppi vaan muisti useamman kerran päivän aikana kysyä "Riittääkö maito?" :mad: Meinasin aina kysyä, että jos ei riitä nii meinasitko ommaas tarjota, mut pidin suuni kiinni.. :finger004
 
Juu oli mul se nännikumi käytös mut seki perkele läks koko aja paikoiltas :angry3 Meinaan kokeilla kyllä ehdottomasti nyt tälläki kertaa imetystä, mut nyt en ota siit mitään paineita ja meinaan sanoa suorat sanat kaikille jotka niitä paineita mulle yrittää luoda.
 
Huikkaan naapuriosaston puolela! Meillä siis synty tyttö 2kk etuajassa, ja oon tässä viitisen viikkoo ollu naimisissa ton lypsykoneen kanssa... Nyt kun ollaan oltu muutama päivä kotona, niin huomasin, että mulle neuvottu imetysasento ei palvellu meitä kumpaakaan. Mulla oli siis tyyny vauvan alla ja omat kädet sivuilla, mut se tyyny oli aina johonki väärään suuntaan vino. Itse huomasin, että on tainnut evoluutio mitoittaa tuon olkavarren sen mittaseks, et siinä on vauvan pää just oikeella kohalla (näinhän ne ammattilaisetki on sen varmaan tehny?). Sit tyttö tykkää syödä vaippasillaa iho ihoa vasten, mutten tiedä onko tämä keskosten ominaisuus :eek: loppukaneettina, imetystyyny oli meillä turhake
 
Heinukka, mulla oli tismalleen sama ongelma esikoisen kanssa! Ja rintakumit on saatanan keksintö..
Nyt tuplien kanssa imetys on onneksi onnistunut ja maitoa tulee ihan tolkuttomasti. Jälkisupparit on olleet kipeitä, kohtu kun on vieläkin aika suuri, näyttää kuin kolmas olisi jäänyt vielä hautomoon :wink

Ja tässä teille pieni kevennys.. Synnytyksestä 4pv, mitähän tästä vielä tulee? Kun maito Todella siis nousee...
received_10152702576632716.jpeg
 
Löysin Bepanthenilta aivan loistavan nännirasvan! Kannattaa katsastaa.

Imetys sujuu täällä hyvin, parhaillaan imetän ja maitoa tulee niin, ettei vauva ehdi niellä kaikkea. Tästä on kuulkaa siveys sen verran kaukana, etten tiedä osaanko koskaan imettää julkisella paikalla huomaamattomasti jos tarve tulee...
 
:love7VAUVA! Hyvä kuulla et voi toisel kerral sujuu hyvin vaik ekal kerral olis menny persiillee :)
 
Libra valuuko siellä sitten suupieliä pitkin, kun ei ehdi kaikkea nielemään? :) Täällä yritetään väkisin niellä kaikki, mitä irti saadaan ja sitten menee väärään kurkkuun.. :/

Mymme ohhoh! :D Ihana vauveli siellä! :)

Maito tuntuu tasaantuvan vähitellen, enää ei oo tissit niin räjähdyspisteessä. Tai tietysti sitten alkaa tuntuun tukalalta, jos on tullut hieman pidempi tauko.
 
Vastavirrassa, juu, valuu! Ja myös tirskahtelee ympäri kasvoja, jos vauva itkee eikä rinta ole suussa. :D Meillä vauva ei ole maidossa puklaamisen tai muun takia vaan mamman maitoputouksen! Aluksi jouduin pumpulla resetoimaan rinnat, koska ylituotantoa oli niin paljon. Nyt on ok. Tuo väärään kurkkuun meneminenkin on ihan arkipäivää myös täällä.

Ja muistutuksena vielä uusille imettäville, kannattaa omien nännien takia aina tarkistaa, että rinta on kunnolla suussa, eikä esim vain nänni.:)

Meillä pikkuinen syö 2-4 tunnin välein, useimmiten 2,5-3 tunnin. Ikää on siis 10 päivää.
 
Oon yllättynyt siitä, kuink hyvin nännit on kestäneet. Hieman ovat arat välillä, mutta en ole joutunut rasvaamaan vielä kertaakaan, eivätkä ole yhtään rikki..

Meillä syödään myös 2-3 tunnin välein. Välillä jos on hyvin tankattu, saattaa olla tuo kolme tuntia tai jopa hieman reilu. Sairaalassa sanoivat, että pitää neljän tunnin välein herättää vauva syömään. Itse ei ole kertaakaan tarvinnut herättää häntä, kunnon itse herännyt 2-3 tunnin välein. Nyt mennään jo ihan hänen tahtiinsa, kun oli jo ylittänyt syntymäpainonsa. Mutta sama tahti jatkuu siis yhä. :)
 
Mä olen pariin kertaan itkua tihrustanut kun multa ei vaan tule tarpeeksi maitoa :sad001 Etenkään toisesta rinnasta ei tule kuin muutama säälittävä tippa. Nää mun tissit on muutenkin vähän eriparia, toisessa on niin matala nännin pää että tuo tyttö ei vaan oikein saa siitä otetta. Sen saa imemään tuota huonompaa rintaa vaan sopivassa mielentilassa, jos se on väsynyt niin ei tartu rintaan, ja jos liian nälkäinen niin raivoaa vaan tyhmälle tissille :sad001 Ja minä turhaudun ja vaihdan sen toiselle rinnalle, josta saa paremmin otteen. Eli nyt neiti syö enimmäkseen vaan toista tissiä, ja siihen on maito noussut paremmin, ja se onkin nyt sitten kasvanut about yhtä kuppikokoa isommaksi kuin toinen :confused:

Tärkeintähän tietysti on että vauva saa ravintoa, mutta turhauttaa kun haluais imettää mut tuon toisen tissin kanssa se on vaan niin hankalaa... Ja vaikkei tässä nyt ulkonäkö ole tärkein asia, niin ahdistaa jo etukäteen että mulla on sitten tätä menoa loppuikäni rumat eriparitissit :sad001
 
Niiskumuikkunen yritä käyttää rintakumia toisessa tai pumpata sitä..? Josko siihenkin nousisi maito paremmin.. Ymmärrän, että tuntuu pahalta, mutta älä syytä itseäsi!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top