Imettäminen

Mä kyllä uskon että vauva pärjäisi ensimmäiset päivät ilman lisämaitoa. Vauvan vatsalaukun koko on 1 vrk ikäisenä vain n.5 ml, 2 vrk ikäisenä n.25ml ja 1 viikon ikäisenä 45-60ml. Tiheästi täytyy tietty alussa imettää :)
 
.. Niin piti kirjottaa, että jos sitä maitoa heruu niin luulis riittävän :D
 
Ei se aina riitä. Esim. meillä esikoiselle oli pakko sairaalassa antaa muutaman kerran lisämaitoa, kun alkoi vapistella ja mittauksella paljastui liian matalat verensokerit, mikä ilmeisesti johtui vauvan pienestä koosta (~3kg syntyessään). Vauva oli rinnalla käytännössä lähes ympärivuorokauden, mutta maito nousi kunnolla vasta neljäntenä päivänä synnytyksestä. Sen jälkeen ei enää lisämaitoa tarvittu.
 
Meillä oli esikoisen kanssa ihan sama tilanne, oli teholla 5 vrk infektion ja siitä seuranneiden liian matalien verensokereiden takia. Jotta sokerit pysyi normaaleina oli vauvalle annettava lähes 200 ml lahjoitettua äidinmaitoa vuorokaudessa! Siinä ei kyllä mun tissit pysyny perässä ennen kuin alkoi kunnolla maito nousta ja herua. Mutta nämä toki ovat juuri niitä poikkeustilanteita, normaalin terveen vastasyntyneen ei periaatteessa pitäisi tarvita lisämaitoa, kunhan vauva saa olla mahdollisimman paljon rinnalla että saa joka tipan talteen kunnes maidontulo kunnolla käynnistyy. Meillä lopetettiin lisämaidon antaminen heti kun vauva pääsi pois teholta ja hyvin pärjäsi.

En minäkään lyttää lisämaitoa tai korviketta, jos niitä tarvii niin sitten tarvii ja ihan normaaleja ihmisiä niistäkin vauvoista tulee. Olen itsekin pullolapsi :smug:. Itse vain yritän pärjätä omalla maidolla niin paljon ja pitkään kuin mahdollista, mutta jos tulisi eteen se tilanne että maidontulo vaikka vaan loppuisi, niin eihän siinä muuta voisi kuin mennä korvikkeella.
 
Juuri näin, noita poikkeustilanteita tietystikin lukuunottamatta. Sitä vaan mietin että kun vauva voi hyvin ja on ihan normaalitilanne niin en ymmärrä jos siellä osastolla hoitajat tuputtaa lisää maitoa vaikka vauva ei sitä tarvi :)
 
Sitten on niitä tilanteita täälläkin monella että on vauvoja jotka ovat rinnalka pari tuntia kerrallaan tai heräävät tuon tuosta imuttelemaan äitien rinnat on ihan haavoilla ja tuntuu tuo rintakumi olevan nännipihan rikkoja. Sitten äitejä sattuu imetys mutta yrittävät lypsää ja sitten ruokitaan sillä vauvoja ja välillä tulee veristä maitoa jolloin pakko tukeutua korvikkeeseen.
 
Kyllä terve isokokoinen vauva ilman lisämaitoa selviää hengissä, mutta meidän oli juurikin yli 4kg eikä mitään ongelmaa imemisen määrässä ekoina päivinä..paitsi että maito ei ollut vielä noussut. Kuitenkin päättelin myöhemmin näistä merkeistä, että ei siitä lisämaidosta haittaa olisi ollut: itki tuntikausia kotiin tullessa (kolmas päivä ilman maitoa), seuraavana päivänä ei jaksanut pysyä hereillä syödäkseen, vaikka maitoa olisi vihdoin ollut ja viidentenä päivänä soitettiin sairaalaan, että ei ole tullut pissaa koko päivänä. Ohje sieltä oli, että antakaa korviketta..mutta kun minut oli jo aivopesty, että ei vauva muuta maitoa tarvitse kuin rintamaitoni..niin ei heti annettu ja pissaa tuli sitten jonkin verran. Nyt toimisin toisin. Mitään arvoja ei vauvalta mitattu, mutta ei poika missään hengenvaarassa ollut..silti pitkä itku, väsy ja pissan puute kertoivat mielestäni selvästi, että meidän nelikiloinen poika olisi ravintoa "tarvinnut".
 
Meillä kävi nyt jo toisen kerran, ettei se minulta tuleva maito vain riittänyt, ei sitten millään. Jossain aiemmassa ketjussa jo kerroinkin aiemmin, että esikoisen kanssa mulla ei maito koskaan kunnolla noussut, eikä tyttö saanut sitten tarpeeksi maitoa ja jouduttiin aloittamaan lisämaito ja aika pian imetys hiipuikin.

Tällä kertaa yritin miettiä, että kuinka edesautan imetystä ja päädyin erilaisiin asioihin, että millä vähennän stressiä tuolta omien korvieni välistä ja sillä toivottavasti saisin maidon tällä kertaa nousemaan ja että sairaalassa pyytäisin niin paljon apua kuin tarviin, jotta homma lähtee käyntiin. Ja näin toiminkin. Mutta ensinnäkin heti synnytyksen jälkeen jouduttiin turvaamaan lisämaitoon, jotta saatiin lapsen sokerit ylös ja myöhemmin laitoksella uudestaan, kun ei multa vain tullut yhtään mitään rinnoista (rintakumi käytössä, eikä siinä näkynyt merkkiäkään maidosta). Kotiin päästyämme imetin ja imetin ja sain maidon nousemaan ja maitoa tuntui tulvivan. Jätin lisämaidon antamatta, kun lapsi oli tyytyväisen oloinen ja maitoa tuntui tulevan. Neuvolan kotikäynnillä kuitenkin todettiin, että paino oli edelleen laskusuuntainen ja vauva alkanut kellertää. Siitä lähdettiin sitten bilirubiinitesteihin ja vuorokauden valohoitoon. Koska tuossa hoidon aikana on tärkeä saada lapsi ruokittua nopeasti (että lapsi pääsee nopeasti takaisin valohoitoon), annoin korviketta (ja tämähän ei sitten yhtään auttanut siihen stressiin, mistä aiemmin yllä puhuin). Kun päästiin kotiin sairaalasta oli viesti, että nyt on tärkeintä, että vauva varmasti syö tarpeeksi koko ajan. En uskaltanut rintoihini luottaa, joten pullolla jatkettiin kotonakin (ajatusketju meni jotakuinkin niin, että annan ensin korviketta, jotta varmistan riittävän maidonsaannin ja sitten otan tytön rinnalle, jotta imetys lähtisi uudestaan käydiin, mutta pääsääntöisesti tyttö nukahtaa pullolle, joten ajatusketju ei toteutunut toisinpäin toimiessa pelkäsin tytön uuvuttavan itsensä rinnalla, eikä jaksa syödä tarvittavaa määrää pullosta). Nyt on maidontuotanto mulla sitten taas lakannut ja pullolapsi tuli tästäkin.

Eli ei se oma maito ei todellakaan aina riitä, vaikka mitä yrittäisit ja silloin on syytä olla olematta liian jääräpäinen ihan lapsen parhaaksi. Tai näin minä sen ajattelen.
 
Harmi lapitar. Itsekin taistelimme niiden hiton blirubiinien kanssa. Korkein arvo taisi olla 211, sen jälkeen lukemat onneksi lähti laskuun ja tuntui että lapsi oppi imemään rinnasta ja tietysti sekin vaikutti että niistä rinnoista yleensäkin tuli sitä maitoa tarpeeksi. Ostettiin korviketta kotiinkin, sillä haluan että lapsen paino kasvaa edelleen. En vielä täysin luota siihen että se vain riittäisi + tämä tissinukahtelija pitää minua mielellään orjanaan pari tuntia kerrallaan.. ja herää siitä tunnin päästä vaatimaan lisää. Annamme siis yösyötössä korviketta jotta saamme nukkua yhden jakson edes vähän pidempään. Saa nähdä onko neuvolan tädillä jotain asiaan sanomista. Emme sentään ruoki niin tasaisin välein korvikkeilla kuin sairaalan lääkäri suositteli maanantaina. 55ml korviketta joka toinen syöttö ja joka toinen rintaa 20-30min + 44ml korviketta tai omia lypsyjä. <- Noin siis syötimme siksi että saimme painon varmasti nousemaan seuraavaan punnitukseen.
 
Muokattu viimeksi:
Yösyötön sanotaan lisäävän maidon tuotantoa, jos on vähäinen maitomäärä ongelmana.
 
Siis korvaan n. kello 11 syötön, mulla on siinä sitten kolmen tunnin aukko että saan edes pikkasen nukkua. Mulle jää yöksi kyllä vielä kaksi muuta rintaruokinta kertaa. Puhuinkin yllä yhdestä yösyötöstä en syötöistä. :wink
 
  • Tykkään
Reaktiot: M&S
Huoh.. Se siitä hyvin käynnistyneestä imetyksestä. Kohtutulehdus ja antibiootit pistää äidin voimat ja vauvan vatsan koville. Lisäksi toinen nänni on niin kipeä, että itkua saa vääntää eikä tee mieli käyttää toista rintaa ruokinnassa ollenkaan.
 
Mä tarttisin kans jotain imetystukea. Liityinkin juuri Facebookissa imetyksen tuki ryhmään. Kun ei vaan tiettyjä asioita ymmärrä. Nyt mies alko tiputtamaan "anna korviketta" "anna korviketta" laulua ja hermo meni yölläkin niin että lähdin alakertaan vauva kainalossa. Siellä sainkin imetettyä rauhassa. Se että en saa hälle edes valittaa siitä kuinka vaikeaa se välillä on ja hän heti korvaamassa minut sillä tuutilla! Siis se on tuskaisaa välillä kun suu on auki ja nänni valmiina mutta vauva vaan hakee sitä vaikka siinä se on ihan nenän edessä. Tuommoseen taistoon menee helposti parikymmentä minuuttia joka imetyskerta.
 
Saisitko ohjattua sitä rintaa suuhun, niin että nänni koskettais vauvan kitalakea? Mä oon joskus huijannut sormellakin, jos vauva vaan hamuaa ja hamuaa eikä tajua napata rinnasta kiinni. Siis että oon omalla sormella koskettanut vauvan kitalakea, että imemisrefleksi käynnistyy ja samalla työntänyt rinnan suuhun. Mitenhän tuon nyt selittäis. Ei varmaan oo mikään oikeaoppinen imetysneuvo, mutta meillä tuollaisissa tilanteissa toiminut.
 
Meillä useimmin toimii se että tekee rinnasta hampurilaisen. Asennon vaihtaminenkin useimmiten, mutta joinain kertoina se vaan menee siihen väistelyyn ja lopuksi vauva itsekin nukahtaa taisteluunsa vain herätäkseen puolen tunnin päästä..joskus sitten onnistuu ihan sekunnissa. Hups vaan vauva jo imee. Ne on nää yhdetkin kerrat kun mua vaan rasittaa. Erityisesti silloin jos itsekin on erittäin väsynyt. Katsoa siinä kun mies vaan vaihtaa kylkeä. :/
 
Viime yö oli ihan hirveä. Teki mieli huutaa peli poikki monta kertaa. Poju halus olla koko ajan rinnalla. Puol yhdeltä syötin puol tuntia. Kahdelta herättiin taas ja imutettiin kolmeen. Neljältä taas niin nälkäisenä..en muista kuinka kauan ja kuuden aikaan taas nälkä. Ihme että sitten sain nukkua jopa yhdeksään. Tosin ei tunnu siltä että olisin. Nyt kaveri tulee kylään niin suunnittelin että nukun ennen..no eipä onnistunut kun taas ollaan koko ajan rinnalla. Miten te teette tän yösyötön, tuntuu että oon täällä ainoa joka yösyöttää. :wink
 
Hepsuli, voisko olla tiheän imun kausi?

Mun esikoinen kylläkin toimi noin ekat viikot kokonaan. Öisin herääminen ja syöminen ja uudelleen nukahtaminen saattoi kestää kolmekin tuntia.

Nukahtaako vauva rinnalle vai syökö aktiivisesti? Mietin, että syökö mahan täyteen kerralla.
 
Samaa mieltä Triinan kanssa. Ne öiden heräämiset/syötöt saattaa vaihdella paljonkin. Meillä oli viimeks luksusta jos antoi sen kaksikin tuntia nukkua kerralla.
 
Meillä on ollut korvike tissien rinnalla jo jonkin aikaa mun sairasteluiden ja lääkitysten takia. Viime yönä vauva oli myös jatkuvasti rinnalla, siis n. 1h välein. Annoin sitten lopulta pullosta korviketta. Söi ensin molemmat tissit ja kohta heti perään n. 60ml +40ml korviketta. Ei taida tän mamman rinnat tuottaa ihan järin suuria määriä maitoa enää... [emoji17]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top