Imettäminen

Hepsuli

Sukkela juttelija
Tänne kaikki äidit kertomaan hyviä keinoja saada vauva imemään ja rohkeasti keskustelemaan imettämisen vaikeuksista.
 
Itsellä sillä lailla eri tilanne että vauvani lasketaan keskoseksi. Hänelle ei ole ehtinyt kehittymään sama imemismotoriikka kuin normiaikaisilla vauvoilla. Rinnasta imemisen aloittaminen onkin välillä tahtojen taistelua. Vauvan täytyy olla aivan hereillä. Silmät auki, tarkkaileva, ympäristöstään kiinnostunut katse. Parhaaksi koettu että vaihdan ensin vaipan vaikka siellä ei olisi mitään. Näin vauva joutuu vähän odottamaan ruokaansa. Sitten imetys onnistuu, paitsi että se paikan hakeminen tuskastuttaa minua. Hoitaja sanoi että vauva on niin innoissaan (ei vakuuta, kyyneleet silmäkulmissa pää punaisena huutava lapsi) sitten täällä opastetaan pitämään vauvan päästä, tissistä puristamaan ja näin näitä kahta yhteen saattamalla vauva saattaa alkaa imemään. Edestakaisin nännin päällä liikkuva pää..aina kun luulrt että nyt niin ei vaan huuto päälle. Olen kärsivällinen kun hän vasta opettelee, hermoja silti raastaa.
 
Mulle neuvottiin että antaa vauvan pään olla vapaana, vauva kyljellään tiivisti äidin ihoa vasten. Tissi painetaan kädellä hampurilaiseksi ja tarjotaan vauvan eteen kunnes nappaa kiinni. Ja tässäkin oli joku juttu missä kohdalla vauvan nenän pitäis olla tissiin nähden mutten muista mikä (että vauva saa hengitettyä sit kunnolla saatuaan tissin suuhun).
Joo hyviä ohjeita mutta itse myöskin imetyksen ja varsinkin imetysasennon kanssa taistelleena tiedän että mikään ohje ei auta sillo kun EI VAAN ONNISTU. Äiti turhautuu, vauva turhautuu ja molemmat turhauttaa toisiaan. Kun taistelu jatkuu yhellä kertaa liian kauan on parempi pitää tauko, tarvittaessa antaa vaikka korvikehuikka tai tehdä jotain muuta ja jatkaa kun molemmat rauhoittuneet.
 
Vauvan nenän pitäisi olla nännin kohdalla ennen imetyksen aloitusta niin että vauva joutuu kallistamaan päätä taaksepäin ja avaamaan suun isolle, että saa kunnon otteen rinnasta. Vauva ihan lähelle maha itseä vasten ja omalla kädellä voi ohjata ns. C-otteella rintaa vauvan suuhun, ei liian läheltä nänniä. Tuo hampurilaisen haukkaaminen on hyvä mielikuva. Pää punaisena huutavan vauvan kanssa on kyllä vaikea harjoitella, helpompaa jos ehtii aloittaa ennen kuin vauvalla on niin nälkä, että huutaa. Käytännössä tietysti vaikeaa toteuttaa, jos vauva herää kunnolla vasta siihen huutoon. Auttaisko, jos sais pikkuhuikan ensin maitoa pullosta ja sitten harjoittelisi?
 
Itse koin ensinmäisen viikon aikana hankalaksi, kun rinnat ihan kivikovaksi turvonneet ja pitäis tosiaan saada pieneen vauvan suuhun muutakin kuin nänni. Joo, hyvä keino "pehmittää" ja päästää liikoja pois, on lypsää ennen imettämistä. Mutta, kun yöllä herää siihen nälkäitkuun ja pitäis vielä siinä alkaa ensin lypsämään. Jotenkin vauva kuitenkin sai imuotteen. Ja onneksi se pahin turvotus tasoittui viikossa.
 
Meillä kyllä poika hermostuu, jos ohjailen hänen päätänsä kädellä. Täällä ei siis meinannut lähteä millään taas käyntiin imetys, enkä oo kovin pitkäpinnainen tän asian kanssa. Melkein jo luovutin, kunnes eilen maito nousi. Tyyppi oli ensin ihan innoissaan ja nukkui syömisvälit ihanan rauhallisesti. Sitten iltaa kohden järkyttäviä rintaraivareita eikä malttanut keskittyä imemiseen. Mietin itse, että varmaan hermostui kun maitoa alkoi tulvia liikaa..? Nyt aamun imetykset on mennyt taas ihanan rauhallisesti. Mulla on siis rintakumi käytössä, enkä ota mitään paineita sen pois vieroituksesta. Esikoisen kohdalla koko imetys oli yksi farssi ja nyt ajattelen, että jokainen korvikkeeton (=sitä ainaista pullojen keittämistä) ruokailu on plussaa. Rintapumppu tuli kaupasta tänään miehen mukana, joten tarkoitus olis vähän tyhjentää näitä kivikovia jymylolloja ja joskos sitä joskus sitten jätettyä poikaa miehenkin hoidolle. Haluaisin siis, että poika osaa myös pullosta juoda. Mutta summasummarum, oon hymyssä suin jokaisen onnistuneen imetyksen jälkeen ja onnittelen itseäni, etten hankaluuksista huolimatta ole luovuttanut.
 
Äh nythän keksi kiusata minua. Olin juuri puolitoista tuntia sitten syöttänyt hänet rinnasta ja aiemmin lypsetyllä rintamaidolla. Kun huuto alkoi ajattelin että en varmana imetä. No mutta ei hän ruokaa vailla ollutkaan vaan läheisyyttä. Siihen tissille suu auki hän nukahti! Kokeilin tosiaan sähköistä rintspumppua ja oli se vaan kätevä. 30ml tosi nopeasti. Käsin olisin saanut lypsää ja lypsää.
 
Ja sitten on meitä, jotka ei vaan saakeli millään heru sille pumpulle, vaikka tuntuu että tissit paisuu maitoa. [emoji36] Viime kerralla sama juttu, mutta jotenkin ajattelin että kyllä se nyt irtoaa myös pumpulle. Kyllä kannatti oikein sähköinen käydä hankkimassa... Ei muuta kun myyntiin. Vai saako 2 kerran jälkeen jo luovuttaa? Josta tuli myös mieleen, että mites jos tyyppi on rintamaidolla, mutta esim. tyyliin kerran kuussa saa korviketta isiltä (siihen suostuessaan) niin onko se silloin osittaisimetystä vai?
 
Mun muistaakseni satunnaisia pullosta antoja omaa maitoa ei oo osittaisimetystä, mutta korvikkeen anto virallisesti on (jos vaan nyt muistan oikein, en jaksa tarkistaa). http://imetys.fi/ Täältä voisi myös joitain vinkkejä löytyä ja meillä saa myös soittaa synnytyssairaalaan ja kysyä imetykseen vinkkejä ja käydä vaikka imetyspoliklinikalla vauvan kanssa. Jos oikein täydet rinnat on niin voi koittaa vaikka käsin lypsää tai imettää tiheästi, pumput ei oo välttämättömiä ja kaikki eivät tosiaan heru pumpulle. Suosittelen vaan imetämään, se on myös harjoitusta äidille sekä vauvalle.
 
On osittaisimetystä, mutta jos saa pääosin äidinmaitoa, niin eiköhän hyödyt ole ihan samat kuin täysimetyksessä, tuskin on eroa. Eli en stressaisi. :)
 
Nää imetysasiat jakaa mielipiteitä niin hirveästi, että ekakertalaisena oman mielipiteen muodostus on hankalaa. Sen sanoisin vinkiksi, että ääripäät mistään on harvoin paras ratkaisu. Osalle äitejä on todella helpottavaa, jos vauva juo myös pullosta silloin tällöin pumpattua maitoa (ja ei tosiaan mikään imetyksen eduista lähde sillä) tai korviketta (edelleen imetyksen edut saa varmasti). Muutenhan äiti on kiinni vauvassa 2h välein yöt päivät tosi kauan. Joo, jos sopii sulle, anna mennä vaan..mutta jos kaipaisit lepoa, niin älä nyt ihmeessä anna kenenkään muun mielipiteiden tuottaa sulle huonoa fiilistä siitä. Enkä nyt toistakaan ääripäätä suosittelisi eli kyllähän imetyksessä on hyviä puolia. En siis luopuisi siitä liian helpolla tai pienestä vastoinkäymisestä.

Itse kuuntelin muiden neuvoja esikoisen kanssa ja jälkikäteen olen ajatellut, että olisi pitänyt antaa korviketta lisänä. Mut oli kuitenkin saatu uskomaan, että se on tosi pahasta ja vauva ei lisämaitoa tarvitse. Mutta multa ei tullut tarpeeksi maitoa ja vauvan jatkuva syöminen aiheutti sekä henkistä ongelmaa että lopulta myös fyysistä, kun imetysaika oli yli puoli tuntia ja syöttöväli tunnin. Itkuinen vauva ja järkky yöheräily..plus lopulta joku outo kipuoireyhtymä rintojen sisällä. Neuvolasta ohje kiinteiden aloittamiseen hieman aiemmin ja korvike mukaan..kas kummaa alkoi vauvalla paino nousta paremmin ja syöttövälit muuttuivat järkevämmiksi. Plus oma jonkinasteinen masennus helpotti. Tällä kokemuksella sanon, että välttäkää ääripäitä ja kokeilkaa hyvällä omatunnolla teille sopivinta ratkaisua. Jos edes mietit, oletko hyvä äiti, niin luultavasti olet sitä jo!
 
Olisin antanut miehen välillä syöttää esikoiselle pullosta mun maitoa, jotta olisin päässyt vaikka kauppaan tai kävelylle yksin tms, mutta poika ei vaan suostunut pulloon, ei sit millään :meh: Meilläkin oli välillä just tollasta että imetys kestää niin pitkään että kun on lopettanut niin vartin päästä saa aloittaa uudestaan... Silloin se onnistui mutta nyt kun on sitten kaksi lasta niin ei varmana onnistu, enkä jaksais itsekään enää. Korviketta yritän kyllä välttää viimeiseen asti mutta olis todella kiva jos sais vauvan juomaan lypsettyä maitoa pullosta.
 
Mun mielipide on oikeastaan että ihan sama mitä vauva syö kunhan syö ja voi hyvin. Mieluiten tietysti rinnoista mutta jos ei niin sitä voi myös pumpata hälle ja jos ei Tuu täyteen niin sitten sitä korviketta. Kiitos muuten imetysasemto vinkeistä ja luin ennen nukkumaanmenoa myös imetystuki ryn sivuja. Löysimme pojan kanssa kaksi uutta meille sopivaa. Juurikin niin että poika on mahallaan vatsani päällä lähes pystysuuntaisesti ja toisessa istuin nojallisessa tuolissa imetystyynyn kanssa. En ymmärrä miks täällä ei opetettu minulle kuin yksi. :/ Meillä oli hurja yö. Puoli kahdelta aloin imettämään ja sainkin antamalla samaan aikaan ruiskulla lypsettyä maitoa 10ml. 20mimuuttia imetin. Hän nukahti. Pakkasin hänet ja lypsyvehkeey kärryyn ja lähdin hoitohuoneeseen tarrkoituksenani aloittaa sähköinen kypsy. Juuri kun sain koneen päälle vauva alkoi itkemään. Otin hänet syliin ja tarjosin rintaa istuin siinä suoraselkäisessä tuolissa. Vauva otti heti tissin suuhunsa! Hain imetystyynyn ja nänni putosi välillä vauvan suusta, mutta hän itse nappasi sen suuhunsa. :D siinä me istuttiin 40minuuttia. Lopuksi lypsin vielä medelalla mutta joko kone oli huono tai minä mutta sain lypsettyä yhteensä vain 10ml, eilen päivällä sentään 30ml. :')
 
Mulla tuo pumppaaminen stimuloi maidontuotantoa siihen viisiin, että vauvakin joutui siitä kärsimään, sain siis suihkutissit. Nyt yritän että vauva pärjäisi alusta asti ihan vain rintamaidolla. Saas nähdä kuinka käy!
 
Minä en ikinä oppinut pumppaamaan maitoa, muutaman kerran kokeilin, mutta piti jatkaa korvikkeella, kun ei sitä vaan tullut juuri nimeksikään. Käsikäyttöinen pumppu löytyy, enkä aio sähköiseen investoida. Olisi se silti kiva jos isikin pääsisi lypsettyä maitoa antamaan vauvalle.
 
Voihan sitä käsinkin itse lypsää. Ainakin imettämisen jälkeen heti itsellä onnistuu parhaiten. Kyllä on muuten nännit kuumottavat ei ole haavoja kun olen alusta asti käyttänyt nännivoidetta mutta aina kun vauva ottaa sen suuhunsa..huh Huh.
 
Yleisesti lypsämisestä... Siis voi olla eri tavoitteita sen suhteen. Itse lypsin ns liikoja pois esikoisen aikaan imettämisen ja mun olon helpottamiseksi. Mutta, jos ei ole tarkoitus stimuloida maidon tuotantoa, niin ei kannata lypsää kaikkea mitä irti saa.

Tuttipullosta... Olen ymmärtänyt niin, että jos maito ei vielä kunnolla nouse tai vauvan imuote vielä hakusessa, oli lisämaidon antaminen ruiskulla tai hörpyyttämällä parempi. Ei välttämättä siksi, ettei imuote kehittyisi. Vaan tuttipullosta saa niin paljon helpommin maitoa, että vauva voi tissillä sitten tuskastua, kun joutuu tekemään enemmän töitä. Ja siinä imuotteen yms hallitsemassa oma aikajanansa eri lapsilla.

Esikoinen joi muutaman tarvittavan kerran tuttipullosta alle 6kk:n iässä, mutta sen jälkeen ei suostunut edes yrittämään. Onneksi soseili jo siinä määrin, ettei nälkää joutunut näkemään, jos tissi ei ollut paikalla (ja sekin tilanne vain pari kertaa). Nokkamukin hoksas n 8-9kk:n iässä.
 
MamaXfive tuolla toisessa ketjussa muistutti imettäjiä juomaan paljon, ja se on kyllä niin totta! Mulla juomisessa tärkeintä oli huomata ottaa juomapullo tms hollille kun rupesi imettämään, koska se kovin jano iski aina kun olin pari min imettänyt, eikä siinä niin helposti sit nousta enää hakemaan. Mulla oli ympäri kämppää vesi- ja vissypullokätköjä :grin
 
Huomasin ite yö aikaan kun käytävillä vauvan kanssa haahuilin että mun päästä huippaa ja koko ajan on kauhea jano. Vauva on öisin virkeä päivällä meinaa nukahtaa tissin ääreen.
 
Toivottavasti mun kirjoituksesta ei tullut sellaista kuvaa, että lynkkaisin pullomaitoa saavat. Toki imetyksen kannalla olen, mutta ymmärrän myös tilanteet, kun rintamaito ei riitä, sitä ei tule jne. Ja aion itsekin lypsää maitoa vauvalle esim. jos mulla on joku lääkärireissu, jotta ei tarvitse miettiä ja stressata aikaa kuinka kauan siellä menee. Kaikkihan ei pullosta suostu juomaan, esikoinen suostui, joten pääsin joskus kampaajallekin.
 
Takaisin
Top