Ikä?

moikka kaikille=)
MUTSI & MAARINEN: Ompas teillä jo katrasta=) Ite tykkään lapsista ja lapset on kyllä ihania=) ois hieno että ittelläkin ois tässä muutamien vuosien päästä 2-3 lasta. nyt tosiaan ensimmäinen on haaveena ja "työn alla"=)
aurinkoisia päiviä ja iloa odotukseen=)

Itse tässä oon yrittänyt ottaa rennosti mutta nyt tässä pari päivää sitten iski aivan totaalinen flunssa ja viime yönä kuume nousi 39 asteeseen ja nyt sitten vähän mietin että mahtaako raskautuminen onnistua kun elimistö on aika koetuksella... tottakai toivon yhä edelleen että ois onnannut hedelmöittyminen... taidan kuullostaa aika hölmöltä. mieskin lohdutteli eilen että onhan meillä tässä aikaa reilu 10 vuotta, jos nyt ei tärppää.... mutta sitä vaan niin toivoo ja haaveilee.. ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu kaikki niin hyvältä.. [;)]
 
Me ollaan molemmat 80-luvun lapsia, eli minä oon 28 v. ja mies 29 v. Esikoinen haaveissa. Yhdessä ollaan oltu reilu vuosi, mutta näin kun molemmat ollaan "toisella kierroksella", niin sitä vaan tietää jo mitä elämältä, kumppanilta ja suhteelta tahtoo. Ja ihan alussa mekin tässä projektissa ollaan, elokuun lopulla jäi pillerit pois.
 
Minä olen 36, mies 37 ja neljäs lapsi tulossa maalis-huhtikuun vaihteessa. Ennestään kolme poikaa: 14,11,7 vuotta. Itse olin 21v, kun vanhin syntyi ja hyvin sen kanssa on pärjätty ja pärjätään edelleen.
 
Itse olen omasta mielestäni onnellisessa asemassa, kun ei ole koskaan ollut keskenmenoja. En tiedä, kuinka siitä selviäisin. Toivon kovasti että tälläkin kertaa kaikki menee hyvin, meillä kaikilla raskautetuilla!
 
Reipasta odotusta meille!
 
Minä olen 28v ja mies pian 29v. Minulla entuudestaan 9v lapsi eli 19v olin kun hänet sain. Nyt sitten toiveissa minulle toinen ja miehelle ensimmäinen lapsi :)
 
heippa tytöt!

minä olen kohta 32 ja mieheni 3 vuotta nuorempi. minulla ollut vauvakuume niin kauan ku muistan ja aina hoitanut lapsia. olisin halunnut nuoreksi äidiksi mutta ei vaan kunnon miestä löytynyt.
nyt on ihana mies ja yritykset päällä. huhtikuussa jätettiin ehkäisy pois ja jo kaksi keskenmenoa ollaan koettu. aika raskas kesä ollut, isäni kuoli vielä kaiken lisäksi maaliskuussa.
mut ei ku eteenpäin, nyt on ensimmäiset kuukautiset viimisimmän keskenmenon jälkeen joten kohta pääsee taas tositoimiin [:D]

vähän raskasta ollut kun veljen perheeseen syntyy jo kuudes lapsi marraskuussa. olen tietenkin heidän puolesta iloinen ja veljen lapset aivan ihania! mut kyl pahalta tuntuu kun toiset vaan sikiää, varsinkin kun tämä heidän viiminen oli vahinko....ite kamppaillut kumppanin ettimisen kans ja sen jälkeen sai vähän ylipuhua toista ja sit ku viimein pääsee hommiin niin kesken menee [:(]

Mut ei synkistely ja masentelu auta, kyllä mustakin äiti tulee tavalla tai toisella [;)]

ihanaa syksyä teille kaikille!
 
Päivää täältäkin kaikille!

Mä oon 26-v ja miekkonen 25 v. Nyt mennään tjot-meiningillä, josko sattuisi tärppäämään. Olen aina kuvitellut ja haaveissa ollut, että tässä kohtaa olisi jo useampi lapsi ja suurperhe haaveita on ollut.

Miehellä ei niin kamalaa vauvakuumetta olekaan, mutta itselläni on. *yllätys*  Greippi mehua juon ja ovis päivää laskeskelen, mutta ei vielä niiin suurta pettymystä ole tullut menkkojen alkaessa. Mutta toki sekin päivä koittaa, jos ei piakkoin plussaa näy.
 
Minäkin ajattelin joskus teininä, että kyllä mulla jo joskus 25-vuotiaana ainakin 2 lasta on! [:D] Niin se elämä vaan heittelee, että ei asiat aina mene niinkuin on suunnitellut. Mutta osaapahan sitten ainakin olla onnellinen kun/jos sen pikkuisen saa, kun on ainakin odotettu! [:)]
 
Minäkin uutena vau sivuston käyttäjänä.
itse olen 34v ja mies 36v lapsia on huimat 7[:D]
96/98/99/01/04/07/08
Olin 21 just täyttänyt kun sain esikoiseni.
Yksi kullanmuru olisi kovasti vielä haaveissa[;)]
 
NYMERIA:

moikka=) millaset on fiilikset siellä suunnalla? millanen vointi? täällä tuntuu että aika matelee vaikka koko ajan onkin jotain tekemistä... jännittää,että onkohan tärpännyt kun tosissaan tossa nousi viime viikolla korkea kuume ja antibioottikuurille jouduin..siitä sitten vielä tuli hiivatulehdus. Joten todellakin "toukokuun toivo" ois ihana ihme kaiken kipeenä olon jälkeen jos ois tärpännyt...
ens viikolla sitten nähdään miten on käynyt... alavatsa on ollut kipeänä jo muutaman päivän mutta lieneekö johtuvan noista lääkkeistä tms.
*jännitystä ilmassa* Plussatuulia sinnepäin=)
 
30 v.Aijemmin en vain ollut henkisesti valmis. Piti kasvaa ajatukseen. Mies on 25.

Äiti oli myös kolmenkymmenen, kun minut sai. Teki vielä kolme lisää noin kolmen vuoden välein. Mummot olleet myös kolmenkympin hujakoilla ekan saadessaan.
 
Moi
 
olen 29v (marraskuussa 30) ja ensimmäistä odotan. Ihan siitäkin syystä vasta nyt etten kokenut olleeni valmis aiemmin eikä ollut sopivaa kumppania. Nyt on molemmat ;)
 
Miehellä jo 2 lasta joten ihanaa kun hänelle jo tuttua puuhaa ja ymmärtää mun pahoinvoinnit ym.
 
 
 
Olen aivan upu uusi palstalla. Vauvakuume on minulla ollut kroonien jo 15 vuotta  välillä vaivannut enemmän välillä vähemmän.
 
Täytän marraskuussa 32 ja mieheni on 34. Nyt olemme molemmat valmiita sanomaan kyllä perheenlisäykselle. Jonnekin haluan tämän intoni purkaa ja vielä en ole valmis sitä ystäville suullisesti kertomaan. joten tänne näin anonyymisti on helpompaa.
 
Vauva on haaveissa, mutta pelottaa onnistummeko. Minulla on todettu PCO v. 2003. jonka jälkeen olen syönyt Diane Novaa. Sen lopetin toukokuussa ja kahdet kuukautiset tulivat sen jälkeen. Sitten ei mitään. Ei vuotoa, ei raskaana. Syyskuun alussa gyne laittoi Terolutin käyttöön ja nyt kuukautiset alkoivat. :) Pääsemme siis edes yrittämään raskautta.
 
Hei! Minä olen 25 v ja mieheni 28 v. Yhdessä ollaan oltu 7 vuotta, josta pari kuukautta naimisissa. Ensimmäistä lasta yritetään. Elokuun alussa jätettiin ehkäisy pois. Miehellä on vakituinen työ, itselläni on pitempi sijaisuus päivähoidossa, joten turha on tämän alan työläisenä jäädä vakipaikkaa odottelemaan lastenhankinnan kannalta...
Nyt vaan kovasti yritetään peittoja heilutella, ja jännätään miten käy [:)]
 
Hei,
 
olen kanssa vastikään liittynyt palstalle. Itse olen 33v, mies 36v. Yhdessä oltu neljä vuotta. Molemmilla kaksi lasta ja nyt yhteistä yritetään, yk3 menossa.
 
Itse olen kohta 26 vuotias ja mies 27 vuotias. Yhdessä ollaan oltu 7½ vuotta joista naimisissa reilu vuosi [:)]
Lasta on toivottu jo reilu vuosi eikä ole tärpännyt 

Lääkäriin on jo varattu aika ja tarkoitus on ruveta nyt tutkimaan mistä johtuu ettei ole tärpännyt [:-]
 
Itse olen 26 ja mieheni 30. Meillä on jo yksi lapsi, joka syntynyt -03. Toisen lapsen yrittäminen on ihan alkutekijöissään, eli pillerit jätin pois viikko sitten. Katsotaan ja odotellaan kuinka nopeasti tärppää :)
 
Cat85 käys ostaa se raskaustesti illalla ruokakaupasta niin ei mummot tuijota [;)] ainakin meillä on saatavana kahta erilaista. Paketis jossa on kaks testii on paperiliuska joka kastetaan kuppiin. Mä käytin sitä ja toimi hyvin, oli se toinen liuska sitä tarkistusta varten. Toinen merkki oli hiukan kalliimpi mut siinä oli vain yksi testi, tais olla jonkinlainen tikku. Mukavaa jännitystä [:)]
 
Meillä ikää on 23-v. ja 28-v., mies on se vanhempi osapuoli. Yhdessä ollaan oltu vähän yli neljä vuotta (tai kohta kyllä taitaa lähestyä 4½ vuoden rajapyykki), joista vuosi ja 4 kk naimisissa. Heti alettuamme seurustella (olin silloin 19) tulin raskaaksi, mutta silloin aika ei vielä ollut valmis lapsen saamiselle. Nyt raskaus oli suunniteltu ja kuumeilua ehti olla jo häistä lähtien, mutta vasta heinäkuussa uskalsin myöntyä ehkäisyn poisjättämiseen jolloin plussa tosin tuli 1. yrityskerrasta.
Mie en parikymppisenä olisi voinut kuvitellakaan haluavani äidiksi, mutta nyt en muuta elämää pystyisi kuvittelemaankaan. [:)] Valitettavasti olen joutunut seuraamaan läheltä erään kaverin lapsen kasvattamista, teininä saatu lapsi joutuu hyvin usein väistymään biletyksen tieltä ja kaveriporukassamme ollaan hyvin hämmästyneitä jos tätä äitiä näkee lapsensa kanssa kaupungilla. Hänen onnekseen isovanhemmat ovat hulluina lapsenlapseensa, mutta silti olen miettinyt mitä tällaisesta lapsesta kasvaa. [8|]
 
[font="courier new"]Olen 23 ja avopuolisoni 26. Olemme 6 vuotta olleet yhdessä. Emme varsinaisesti yritä lasta, mutta niin kuin mieheni sanoo, se on tullakseen kun tulee. Ensimmäistä myös. Itse niin toivon olevani raskaana, nyt menkat viikon myöhässä. Huomenna jännitän testiä aamulla. Toivon parasta. Onneksi on tukijoita [:)]
 
Laitetaampas tännekin;
minä oon 30-vuotias ja mies suht saman ikäinen. Yhdessä me ei olla oltu kovin kauaa kai monen mielestä, alle 1,5 vuotta.

Eka suhde oli koko nuoruuden kestävä, lähes 10 vuotta, kunnes kaatui omaan mahdottomuuteensa ja rakkaudettomuuteen - lapsista en koskaan haaveillut sen suhteen aikana, mahdoton ajatuskin! Mutta kun nyksän kanssa (nettitreffeissä muuten [;)]) tavattiin, niin tällä toisella kierroksella sitten molemmat tiedetään mitä elämältä halutaan ja millaisen ihmisen kanssa, ja toiminta on huomattavasti nopeampaa [:D]

Iän puolesta olis ollut kiva saada niitä lapsia jo aiemmin mutta kuten sanottu, nyt vasta oikea hetki, oikea mies, oikea elämä!! <3
 
Takaisin
Top