Ärsyttääkö anoppi? Juoko mummi? Laukooko setä härskejä vitsejä?
Sukulaisten kanssa on välillä tuskallista! Omasta tai puolison sukulaisesta ei noin vain pääse eroon, vaikka itku tulisi pelkästä puhelimessa puhumisesta.
Tänne voi purkaa isompia ja pienempiä sukulaisten aiheuttamia murheita! :) Ei haittaa, vaikka sydäntäsärkevää tarinaa juoposta perheenjäsenestä seuraisi ihan vaan hössöttävästä anopista purkautumista, kaikki tarinat mahtuvat tänne! :) Tarjotaan tosillemme lohtua ja jos joku keksii tavan auttaa, mikäs sen parempi!
Itse voisin aloittaa purkamaan omaa vyyhtiäni:
Äitini on ollut vuosia alkoholisti. Nyt taas jälleen kerran vakuutellaan raittiudella ja epäilen äitini jopa soittaneen minulle kerran selvinpäin! :O Näitä vakuutteluja on kuitenkin kuultu jo niin usein ja aina petytty, ettei enää jaksa uskoa. Asiaa ei yhtään auta, että välit on muutenkin solmussa, eikä asiasta olla koskaan juteltu, huudettu, itketty ja kiroiltu vain. Itselle ei enää tässä vaiheessa edes riitä pelkkä äidin raitistuminen, vaan kyllä ne välit pitäisi saada muutenkin korjattua.
Asia raastaa erityisesti, koska oma esikoinen syntyy pian. Itse olen saanut nauttia ihanista omista isovanhemmista, jotka pelastivat paljolta, kun kotiolot olivat lapsuudessa kamalat. Nyt pelkään, että joudun itse jossain vaiheessa kieltämään kokonaan äitiäni tapaamasta lastani, rajoituksia on pakko tehdä ainakin. Lisäksi asiaa hankaloittaa se, että isäni on nykyään raitis ja häneen välit ovat paljon paremmat, mutta hän on edelleenkin äitini kanssa yhdessä. Isäni tulee siis 'rangaistuksi' äitini alkoholismista.
Onneksi sentään anoppi on ihana ihminen ja lapselle on turvattu ainakin yksi turvallinen ja rakastava mummi.
Appikin on oikein mukava, mutta vähän erikoinen hippi, eikä aina ihan läsnä. :D
Sukulaisten kanssa on välillä tuskallista! Omasta tai puolison sukulaisesta ei noin vain pääse eroon, vaikka itku tulisi pelkästä puhelimessa puhumisesta.
Tänne voi purkaa isompia ja pienempiä sukulaisten aiheuttamia murheita! :) Ei haittaa, vaikka sydäntäsärkevää tarinaa juoposta perheenjäsenestä seuraisi ihan vaan hössöttävästä anopista purkautumista, kaikki tarinat mahtuvat tänne! :) Tarjotaan tosillemme lohtua ja jos joku keksii tavan auttaa, mikäs sen parempi!
Itse voisin aloittaa purkamaan omaa vyyhtiäni:
Äitini on ollut vuosia alkoholisti. Nyt taas jälleen kerran vakuutellaan raittiudella ja epäilen äitini jopa soittaneen minulle kerran selvinpäin! :O Näitä vakuutteluja on kuitenkin kuultu jo niin usein ja aina petytty, ettei enää jaksa uskoa. Asiaa ei yhtään auta, että välit on muutenkin solmussa, eikä asiasta olla koskaan juteltu, huudettu, itketty ja kiroiltu vain. Itselle ei enää tässä vaiheessa edes riitä pelkkä äidin raitistuminen, vaan kyllä ne välit pitäisi saada muutenkin korjattua.
Asia raastaa erityisesti, koska oma esikoinen syntyy pian. Itse olen saanut nauttia ihanista omista isovanhemmista, jotka pelastivat paljolta, kun kotiolot olivat lapsuudessa kamalat. Nyt pelkään, että joudun itse jossain vaiheessa kieltämään kokonaan äitiäni tapaamasta lastani, rajoituksia on pakko tehdä ainakin. Lisäksi asiaa hankaloittaa se, että isäni on nykyään raitis ja häneen välit ovat paljon paremmat, mutta hän on edelleenkin äitini kanssa yhdessä. Isäni tulee siis 'rangaistuksi' äitini alkoholismista.
Onneksi sentään anoppi on ihana ihminen ja lapselle on turvattu ainakin yksi turvallinen ja rakastava mummi.
Appikin on oikein mukava, mutta vähän erikoinen hippi, eikä aina ihan läsnä. :D
