Hyvä olo alkuraskaudessa

[Ssandu]

Moikka! Täällä plussattiin pari viikkoa sitten ja nyt mieleen on hiipinyt pelko siitä onko kaikki hyvin.

Tämä on kolmas raskauteni ja aikaisemmissa raskauksissa olen voinut pahoin ja ollut todella väsynyt. Olo on siis ollut raskas.

Nyt tässä alkuraskaudessa kaikki on toisin. Olen pirteä ja jaksan touhuta kaikenlaista. Etovaa oloa on vain vähän ja väsymys ei poikkea siitä mitä se oli ennen raskautta.

Oireita kyllä on mutta kuitenkin koen että voin todella hyvin, jopa paremmin kuin ennen raskautta.

Haluaisin nyt kuulla teidän kokemuksia siitä että raskaana voi voida myös hyvin ja olla elinvoimainen ilman että se tarkoittaa automaattisesti tuulimuna raskautta tms.

 

[Vargynja]

Muistaakseni voin ensimmäiset viikot hyvin. Niiden jälkeenkin aika pitkään kohtuu hyvin, jos ei lasketa pahoinvointia. Tosin lapsi on jo reilu neljä vuotta niin on voinut vähän unohtua. :D Toivottavasti siis saat vähän tuoreempiakin muistikuvia. Joka tapauksessa raskaudet on erilaisia eikä oireeton (tai hyvin voiva) tarkoita välttämättä mitään pahaa. :)

 

[Lilium90]

Esikoisen kohdalla oli vain kerran etova olo ja muuta ei ollut. Tämän toisen kohalla etova olo tuli ja kesti 3 viikkoa ja nyt onneks on mennyt ohitse. Mutta tämä väsymys on kamala. Että en kyl huolestuisi vähistä oireista kun kaikki raskaudet on erilaisia.

 

[Suski75]

Esikoista odottaessa minulla ei koko raskauden aikana ollut lainkaan pahoinvointia, eikä mitään tuntemuksia rinnoissa, ja hyvin vähän mitään muutakaan. Liitoskivut alkoivat ensimmäisen kolmanneksen jälkeen riippuen urheilusta, silloin lopetin viikottaisen suunnistamisen, koska kolmen tunnin metsärypemisen jälkeen häpyliitos vihloi aina pari päivää. Mutta silloinkaan ei ollut muita oireita.

 

[Miitu]

Minullakin kokemus että esikoisen raskaus oli oireeton. Masu kasvoi ja sitten puolen välin jälkeen oikeastaan ainoana oireena ennenaikaiset supistelut.
Kun taas kakkosesta oli kaikki mahdolliset oireet.