tittelitöö
Vasta-alkaja
Kertokaa minulle joku, miten voi olla edes mahdollista, että pillerit pettivät toistamiseen?? Onko kenellekään ikinä käynyt niin? Täällä sitä taas vaan porskutellaan enkä tiedä miten reagoida tai suhtautua saatika kertoa miehelle..
Kaikki siis alkoi helmikuussa ensimmäistä kertaa. Vuoden 2016 lopussa kävin lääkärissä korkean verenpaineen takia(160/115 oli "peruslukemat") johon lääkäri tokaisi, että vaihdetaanpas yhdistelmäpillerit(Femoden) minipillereihin(Desogestrel Sandoz) ja katsotaan laskeeko paineet. Huom. vaikka sanoin, että korkeat paineet ovat suvussa, äiti, mummi, isoäiti.. Lääkkeet sain vasta toisella lääkärikäynnillä. Olin tyrmistynyt siitä, että lääkäri sulki reseptin Femodeniin ja lähdinkin yksityiselle sitä uusimaan. En kertakaikkisesti halunnut niistä luopua! Niillä pystyy elämään mukavasti ilman kuukautisia eikä mitään sivuvaikutuksiakaan niistä aiheutunut. Vaikka ei niitä olevinaan saa syödä verenpaineen kanssa. Kuitenkin jokin minuun iski ja halusin kokeilla minipillereitä, josko ne eivät niin kauheita olisikaan. Noh, kahden kuukauden kuluttua olikin kuukautiset myöhässä ja tuli kipeitä repäisyjä alavatsaan. Ajattelin onkohan tämä nyt sitä, mistä yleensä kyseisistä pillereistä kirjoitetaan. Kierto sekaisin, menkat myöhässa, liian ajoissa, tiputteluja, kipuja ym. No eipä ollut, kaksi viivaa pärähti tikkuun. Koin kuitenkin keskeytyneen keskenmenon 26.4. joka hoidettiin lääkkeillä, olin rv10. Keskenmenovuodon vielä jatkuessa mietin, aloitanko pillerit uudestaan vai annanko elimistön rauhoittua. Aloitin kuitenkin Femodenit ja Telmisartanit verenpaineeseen sekä Apocyclinit akneen. Kaksi liuskaa kerkesin syödä putkeen, toisesta vielä 3 pilleriä jäljellä, kunnes tutut repäisykivut ilmaantuivat. Tuloksena kaksi viivaa, joista toinen vähän hailakampi. Onko tämä edes tottakaan vai näenkö unta? Ennen koko verenpainesotkua kerkesin kolmisen vuotta Femodeneja syödä eikä mitään ja nyt sitten! Mitä elimistöni tekee?? Huomattakoon, etten yhtäkään pilleriä ole unohtanut ottaa! Kaikesta pelottavinta tästä tekee se, että mies ei ole sittenkään vielä valmis vauvaan, vaan haluaa käydä koulut loppuun ja saada osa-aika töiden tilalle vakituisen työn. Oli kyllä ensimmäisestä iloinen. Ja minä valmistun aikuislukiosta joulukuussa, jonka jälkeen ajattelin hakea yliopistoon. Miten kerron hänelle jo toiseen kertaan, että pillerit pettivät? Entä jos hän ei usko minua ja syyttää tahallisesta raskautumisesta? Miten minä hänelle sen todistaisin, muutakuin että olen kyllä joka aamu keittiössä hänen läsnäollessa kaikki lääkkeeni ottanut... Nyt pelottaa enemmän kuin ensimmäisellä kerralla kertominen..
Kaikki siis alkoi helmikuussa ensimmäistä kertaa. Vuoden 2016 lopussa kävin lääkärissä korkean verenpaineen takia(160/115 oli "peruslukemat") johon lääkäri tokaisi, että vaihdetaanpas yhdistelmäpillerit(Femoden) minipillereihin(Desogestrel Sandoz) ja katsotaan laskeeko paineet. Huom. vaikka sanoin, että korkeat paineet ovat suvussa, äiti, mummi, isoäiti.. Lääkkeet sain vasta toisella lääkärikäynnillä. Olin tyrmistynyt siitä, että lääkäri sulki reseptin Femodeniin ja lähdinkin yksityiselle sitä uusimaan. En kertakaikkisesti halunnut niistä luopua! Niillä pystyy elämään mukavasti ilman kuukautisia eikä mitään sivuvaikutuksiakaan niistä aiheutunut. Vaikka ei niitä olevinaan saa syödä verenpaineen kanssa. Kuitenkin jokin minuun iski ja halusin kokeilla minipillereitä, josko ne eivät niin kauheita olisikaan. Noh, kahden kuukauden kuluttua olikin kuukautiset myöhässä ja tuli kipeitä repäisyjä alavatsaan. Ajattelin onkohan tämä nyt sitä, mistä yleensä kyseisistä pillereistä kirjoitetaan. Kierto sekaisin, menkat myöhässa, liian ajoissa, tiputteluja, kipuja ym. No eipä ollut, kaksi viivaa pärähti tikkuun. Koin kuitenkin keskeytyneen keskenmenon 26.4. joka hoidettiin lääkkeillä, olin rv10. Keskenmenovuodon vielä jatkuessa mietin, aloitanko pillerit uudestaan vai annanko elimistön rauhoittua. Aloitin kuitenkin Femodenit ja Telmisartanit verenpaineeseen sekä Apocyclinit akneen. Kaksi liuskaa kerkesin syödä putkeen, toisesta vielä 3 pilleriä jäljellä, kunnes tutut repäisykivut ilmaantuivat. Tuloksena kaksi viivaa, joista toinen vähän hailakampi. Onko tämä edes tottakaan vai näenkö unta? Ennen koko verenpainesotkua kerkesin kolmisen vuotta Femodeneja syödä eikä mitään ja nyt sitten! Mitä elimistöni tekee?? Huomattakoon, etten yhtäkään pilleriä ole unohtanut ottaa! Kaikesta pelottavinta tästä tekee se, että mies ei ole sittenkään vielä valmis vauvaan, vaan haluaa käydä koulut loppuun ja saada osa-aika töiden tilalle vakituisen työn. Oli kyllä ensimmäisestä iloinen. Ja minä valmistun aikuislukiosta joulukuussa, jonka jälkeen ajattelin hakea yliopistoon. Miten kerron hänelle jo toiseen kertaan, että pillerit pettivät? Entä jos hän ei usko minua ja syyttää tahallisesta raskautumisesta? Miten minä hänelle sen todistaisin, muutakuin että olen kyllä joka aamu keittiössä hänen läsnäollessa kaikki lääkkeeni ottanut... Nyt pelottaa enemmän kuin ensimmäisellä kerralla kertominen..