Huhtikuuta huitelee

Voi lucky! :( Voimahalauksia sinne paljon! Komppaan asiassa muita. Itekkin kokenut edellisessä suhteessa sen että ihmistä ei saa muutettua niin paljon että saisi paskan paremmaksi, vaikka kuinka antaa mahollisuuksia ja yrittää ite. Itse päätöksen teet mutta kyllä tuo kuulostaa niin hurjalta että ite lähtisin ja kiireesti tilanteesta pois.
Ja asioilla on aina tapana järjestyä, vaikka miten huonosti ne on. Senkin oon monesti huomannut. :)

Meillä  typyllä ollut nallehaalari(välikausihaalari), kevätpipo, lapaset ja villasukat. Alla normi vaatteet pitkähihainen body, housut ja sukat. Typy on joka kerta lämmin, eilen jopa vähän nihkee selkä. Vaunujen pohjalla on äp:n makuupussi auki kun niin lämmintä ollut.
Just mietittiin eilen miehen kanssa että sitähän joutuu lähtee ostaa lyhythihaista typylle kun on luvannut +18 sunnuntaiksi ja ensiviikoksi.
KESÄ TULEE!!! :)
Meilläkin mies vaihtoi kesärenkaat ja autoo öljyt maanantaina. Otettiin varastosta takapihan kalusteet ja grilli. Viikonloppuna voisi avata grillaus kauden kun tosiaan niin upeeta keliä luvassa! Mahtavaa!! :)
Itelläki niin iloinen mieli kun typy ruvennut nukkumaan kunnolla vellin ansiosta. Viimekki yönä nukuttiin 5,5h+3h+1,5h.
 
Rakas Pikku-Murunen on tänään 100 pv vanha emoticon

Hih, meidän neiti on täydellinen Michelin-vauva ja minusta kaikki muut vauvat tietty näyttääkin sitten ihan hassuilta kun niillä ei ole makkaroita ;) Riina kasvaa keskikäyrillä kaikissa mitoissa. 

Meillä on koko perhe sairastellut, Isukki on ollut jo 6 pv sairaslomalla ja nyt alkaa olla parantunut, mulla on nuha ja Riinalla nuhanenu ja kovasti räkäistä yskää :(. Mut hyvin neiti pärjää, eilen tuli päikkäreitten jälkeen iiiiso itku, varmaankin oli sitä limaa kurkussa ja sattui. 

Mullakin tekee mieli aloittaa kiinteitä 4 kk:n iässä, mutta katsotaan sitten mitä mieltä lääkäri on, meillä on lääkärineuvola just silloin ja odotan nyt ainakin sen yli. Kyllä tuo maito on vielä piisannu paitsi iltaisin pitää antaa lisäksi pumpattua ja/tai korviketta mutta ei näytä vielä kaipaavan muuta, nyt kipeänäkin nukkuu hyvin, pari heräämistä yössä. 

Riina on kova juttelemaan, kauhia posmitus käy oikeestaan jatkuvasti 
Minä oon ollu ihan siinä uskossa että kaikki juttelee yhtä paljon mutta pakko kai se on uskoa että hän on vielä pikkuisen 'puheliaampi' kun kaikki niin sanoo, kun joku sukulainen on tytön lähellä niin jonkun ajan päästä tulee kommenttia 'Voi miten paljo sulla on asiaa, vaikka eipä meidän pitäis olla yllättyneitä kun miettii kenen tyttö olet' emoticon . Öh, myönnetään että olen ihan pikkuruisen puheliaampaa sorttia ollut aina itsekin, tosin viime vuosina olen rauhoittunu, johtuneeko sitten siitä että työni on pääosin puhumista ;). Odotellaankin ton isukin kanssa kauhun sekaisin tuntein aikaa kun tytsy puhuu, voi se olla että sitä tekstiä sitten riittää.... ;D

EDIT: Mikskähän nuo Cosganin hymiöt ei enää toimi? Pitääkö meidän vaan käyttää noita omia pervoja?? 
 
Ollut tässä vähän ohjelmaa, ja silloin aina foorumi unohtuu muutamaksi päiväksi. 

Olen ollut vauvastakin erossa, mistä seuraavassa raportit.

Kävin ostamassa ruokapöydän tuoleja kun Askossa huipputarjous oli. Tuolit piti hakea autolla, eli pyysin äitini autoineen paikalle - mutta sitten on mentävä itse oppaaksi kun äiti on mahdottoman huono suunnistamaan. MUTTA meillä ei ole turvakaukaloa, joten vauvaa en saanut mukaan. Oli sitten isän kanssa kotona ja minä hilpasin bussilla kauppaan, hermoilin siellä kun tavaran luovutus kesti niin kauan, ja äkkiäkkiä takaisin. Vauva oli nukkunut koko 1h10min. 

Mutta toissapäivänä oli talon asukaskokous (asumisoikeustalo), ja valitsutin itseni talotoimikuntaan ja jäätiin pitämään järjestäytymiskokousta varsinaisen kokouksen päälle. Oli vauvakin ollut mukana kokouksessa, aluksi, mutta heti kun kokous julistettiin alkaneeksi, kuului kova plörrrrrr vauvan suunnalta. Sai lähteä isänsä kanssa kotiin, kun alkoi tuoksukin levitä... Minä olen meistä aikuisista se talkoo- ja kokousihminen joten jäin. Siinä vierähtikin sitten yli puolitoista tuntia ja NYT oli iskä saanut hiki hatussa kävellä vauva sylissä, äidinkaipuuta lievitelläkseen.

***

Olen kipeä taas. Joku tuolla rintarangassa tai kylkiluissa jummaa, ja eilen yltyi ihan tosi kovaksi kivuksi joka ei lähde särkylääkkeilläkään. Tuntuu todella kuin kylkiluu olisi napsahtanut poikki. Tai sitten venäytin jotain pahasti, kun autoin liukuportaissa kaatunutta naista (vedin kainaloista pois portailta joita ei saatu pysäytettyä). Täytyy muuten kiittävästi todeta Vuosaaren Columbus -ostoskeskuksen asiakkaista, että hädässä olevaa lähimmäistä ei jätetty vaan MONET ihmiset olivat siinä auttamassa. 

Mutta nyt olen tosiaan kipeä. Aika samanlaista oli raskaana ollessakin, samassa kohdassakin vielä, mikä hämmentää. Joku ehkä muistaakin, kun kerroin joutuneeni ambulanssilla lähtemään kivun takia myöhään yöllä päivystykseen. Nytkään eivät kipulääkkeet auta kuin nimeksi. Toivon, että menee ohi - mikä lieneekin! - samalla lailla muutamassa päivässä. Aika tuskallista on nimittäin tehdä yhtään mitään, nostaa vauvaa, kääntää kylkeä, ojentaa kättä tiskialtaan yli.... auts auts ja auts.

 
Kannattanee Kressida käydä tohtoria moikkaamassa..ettei vaan tosi kovaksi kivuksi äidy ja oot ihan pulassa vauvelin kanssa :) JA ihanaa bofink että teillä nukutaan siellä viimein!

Meilläkin ens kerta on neuvolalääkäri niin täytyy siltä kysellä niistä kiinteistä. Neuvola täti anto ainakin siunauksen että voi maistella jo 4kk vaikka ei olisi tarvetta että oppii nielemään, makuun ja mahakin tottuu.. Mutta tosissaan ihan vaan makupaloja ei varsinaisesti ruuaksi vaan tutkimus matkaksi. mutta katsotaan nyt kuin sit alotan. Kavereilta saatiin iso kasa erillaisia pulloja joita pitäis koittaa roopelle tarjota mutta en ole saanut aikaiseksi...varmaan tän ikuisen pumppailu ongelmien takia. Lypsämällä kyllä saisin jonkun verran mutta se on aika hidasta hommaa! ja hikistä...muutenkin on raskauden jäljiltä palautunut tää "aina hikinen" elämä ... roopen tukkakin ihan märkä kun syö kun äiti hikoilee koko ajan..onneks on kesä vasta tulossa :D

Meillä ängetään kanssa väkisin istumaan.. Oon yrittäny että en istuttaisi mutta himppu hankalaa kun poika nostaa jo itse ylä vartaloaan niin paljon. Neukku täti sit sano et ku polvet on yli lonkkien niin paino jakaantuu tasaisesti selkärangalle niin sillei saa istuttaa. Ei se sit oikein muuten viihdykkään enää...paitsi tietysti seisomalla mikä on paljon parempi juttu :D Matka rattaat on mulla käytössä koska niissä on "Portaaton" sen istumakulman säätö (ja muutenkin näppärämmät..) ne on ihan siellä alimmalla miten sen saa et on melkein lievempi kulma kun sitterissä niin en oo uskonu että se siellä mitenkään kärsisi. Tykkää niin kovasti katella mennessä maisemia ja kaupassa hyllyjä jne..vaunu koppaan kun yritin laittaa alkoi huuto samantien eikä loppunu muuten ku pois ottamalla. Laitoin ne sitten varastoon odottelemaan uutta asukasta :) mekin ollaan melkein koko päivä aina liikkeellä niin olisi melko mahdoton sitä kanniskella koko ajan. ja ne turvaistuin matkarattaat juttu ei oo meillä kauheen näppärä kun ei me ikinä oikeestaan autoilla muutakun ehkä prismaan kerran viikossa ja siellä on sitten kärryt niin ei olla sit semmosia hommattu. jotenkin vaan tuntuu että roopen on jo liian pitkä niihinkin (siis sillei että se jalka osa on nostettu ylös...) ottaa jalat kiinni siihen ala osaan ja pää on ihan ylhäällä. jouduin ottamaan turvistuimesta sen pienentäjänkin pois kun ei siihenkään oikein mahtunut enää... vois alkaa toi pituus kasvu vähän hillitä ettei kaikki jää pieneks ennen ku osaa istua ja seistä jne. oottelen innoisani josko kesällä voitas pyöräillä jos pystyis jo istumaan pyörän turvaistuimessa...
 
Huh huijakkaa... :(

Nyt kahtena peräkkäisenä iltana tytölle on ennen nukkumaanmenoa tullut ihan yhtäkkiä hirmuinen vajaan tunnin kestävä itku-huuto-paniikkikohtaus. Kirkuu kyyneleet silmissä niinkuin pelkäisi kauheasti jotain, eikä mikään hyssyttely auta. Tissi ei kelpaa, huutaa vaan enemmän jos yrittää. Välillä rauhoittuu hieman tutilla, kunnes taas paniikinomainen itku alkaa. Itkee lopulta sylissä itsensä uneen, itkuväristysten kestäessä ainakin 10 minuuttia... tänään tuli meillekin melkein itku sitä katsellessa kun ei konstit auttaneeet emoticon Eilen oltiin vielä anoppilassa, ajateltiin että kohtaus liittyi vieraaseen paikkaan. Mutta tänään taas.... Päivällä ei ole mitään ongelmaa, on oma veikeä itsensä. Muutenkin tuo alkaa kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Setä Googlen perusteella näyttäisi siltä että on sitä esiintynyt muillakin juuri tässä 3 kk kohdilla...eikä selvää syytä ole tiedossa. Onko teistä kellään ollut moista??


Tähän kun lisätään vielä se ettei pankkikorttini toiminut kaupan kassalla ja leivinuuni savutti kaikki savut taloon sisälle ja nyt yritetään yön yli tuulettaa hajua ikkunat auki (me kolme makkariin sulkeutuneena) - niin olihan täydellinen päivä!!!!!!!! emoticon
 
Kuulostaapas kurjalta tuo sadepilven iltahuudot! :( Toivottavasti olis vaan jotain 3kk kriisiä.
Kun meillä on noi rintaraivoamiset alkaneet tässä 3kk hujakoilla, enkä oo keksinyt mitään järkevää syytä miksi sitä harrastaa. Ja aatellut että olis jotain 3kk kriisiä.

Voi että tää kevät on vaan ihanaa aikaa. Tänäänki rapsutellut etupihaa kun oli kuivanut, takapiha vielä vähän märkä niin ootella muutama päivä että pääsee sitäkin rapsuttelemaan. Käydä kukka laatikkoon ostaa jotain kivoja kukkia ja laittaa takapihaa nätiksi. Muutenkin nyt mieli parempi kun meillä typy nukkunut hyvin ja on iloisempi.
Ens viikolla pääsen parturiin, kun tuttu on parturi koulussa ja tekee näyttöä "muutos leikki". Niin pääsin hänelle malliksi, ei tarvi kuin aine kulut maksaa joku 20-30e. Saa ihan uuden värin, leikkauksen ja meikki kuuluu vielä siihen. Ihanaa, saa uuden kevät tukan, kun viimeksi joulukuun alussa laitettu! Typyn joudun ottaa mukaan, mutta otettiin aika puolenpäivän maissa niin hyvällä tuurilla typy nukkuu muutaman tunnin päikkärit siinä niin saa tehä rauhassa. :) Vähän jänskättää millanen tukka tulee, onneksi ite pystyy vähän vaikuttamaan ettei ihan mitään mahotonta teen. :D Ehdoiksi sanoinkin että kuhan ei koko punaista tai blondia tuu niin hyvä. :D

Oikein hyvää pääsiäistä kaikille!!! :)
 
Hmm, meilläkin on ollut jonkin verran rintaraivareita, ilmeisesti toi 3 kk on sitten semmoinen ikä että kiukuttaa. Enää niitä ei taida olla, en ainakaan muista (Heti ne unohtaa ;D). Tällä viikolla on ollut kiukkuinen ja pari todellista parkukohtausta mutta ne laitan flunssan piikkiin kyllä... 

Tämä selvinpäin eläminen on sitten vaarallista. Eilen saunottiin ja mies rupesi lähtemään löylyistä ennen minua, astui jotenkin löyöykiuluun ja kompastui, minun jalka jäi kiulun ja miehen alle ja voin sanoa että SATTUI!! Ja sattuu vieläkin. Mustui jonkin verran ja turposi, jalkapöydän kohdalta siis, mutta en usko että on murtunut kun kärsii vähän varpaita liikuttaa eikä ole mennyt ihan mustaksi. Jalkeilla ollessa alkaa hetken päästä pakottamaan kovasti ja kävely on könkkäämistä joten tästä tuli isin ja tyttären yhteinen päivä, onneksi mies on vielä tän ja huomisen vapaalla, jospa tää jalka tokenis siihen mennessä kun jäädään tytsyn kanssa kaksin. 

Kerran ennenkin olen jalkapöydän satuttanut näin pahoin, eikä murtunut silloinkaan. Ja silloin jalan päällä pyörähti 600 kiloinen hevonen betonilattialla eikä 90 kiloinen mies ;) 
 
Nuista raivaista.. Oli juuri itselläni aikomus kirjoittaa tuosta samasta aiheesta tänne.. Eilen nimittäin myös tuossa iltasella meidän neiti sai myös tuollaisen ihan järkyttävän itku-raivokohtauksen. Olin rauhassa syöttämässä Elleä kunnes jouduin siitä yhtäkkiä lähtemään heittämään siskolleni avaimen, jotta hän pääsisi meille ulko-ovesta sisään, sen jälkeen meni vähän aikaan kunnes aivan yhtäkkiä Elle aloitti aivan järkyttävän huudon! Sitä huutoa kesti ainakin 30min ja se oli ihan hirveen kuulosta, ei auttanut tutti, ei hyssyttely, ei kertakaikkiaan mikään! Pikkasen iski paniikki kun toinen ei tuommoisia hepuleita ole koskaan saanut! Ihan hämillään kuunneltiin, se ei nimittäin ollut mitään kovin hiljaista huutoa.. tuntu että toinen tukehtuu omaan limaan kun kako aina välillä ja itki minkä kerkes. Sama homma sitten tänään kun oltiin mummolassa, mummo oli keittiön pöydälle laittanut lasimaljaan semmoisia pieniä paperipäällisiä suklaamunia no minä sitten ajattelin näyttää Ellelle niitä munia kun olivat niin kivan värisiä no en sitten ymmärrä mutta samantien alkoi ihan samanlainen huutoraivari kuin eilen.. ja sitä huutoa kesti melkein kans sen 30min yhtäsoittoon, ihan järkyttävää huutamista pääpunaisena! Voiko olla että se loukkaantui syvästi niille munille tai jotain! :D en voi käsittää mitä muuta tuo voi olla kuin loukkaantumista, sillä normaalisti ei mitään ongelmia, ei mahavaivoja ole ollut enää piiiitkiin aikoihin, eikä muutakaan kiukkuisuutta tai kärttyisyyttä.. tosiaankin kuin salama kirkkaalta taivaalta alkaa täälläkin nämä huudot! Jospa se kuuluu tähän ikään, meillä Elle on siis 4kk ja 1 viikko siihen päälle :)
 
Meilläkin alkoi rintaraivarit just tuossa 3 kk iässä, ehkä vähän ennen. Pahoja ne oli pari viikkoa, nyt on taas helpottanut, mutta välillä niitä tulee kyllä vieläkin. Mikä lie tuossa 3 kk iässä sitten on. Liittyneekö se siihen, että alkavat tajuta jo muustakin maailmasta...?
Me ollaan tässä oltu viikko reissussa koko perhe. Mies on lomalla ja ollaan otettu ilo irti. Käytiin Tampereella muutama päivä sukuloimassa ja kavereita moikkaamassa, ja sitten oltiin vielä Turussakin muutama yö. Tytön kanssa on kaikki sujunut hienosti. Hotellissa on nukuttanut ihan yhtä hyvin kun kotona, ja kaupungilla kaikki on kiinnostanut -kunnes alkaa nukuttaa. :-D
Ja ravintolassakin käytiin miehen kanssa pari kertaa syömässä. Eka kerta suju loistavasti, tyttö ensin katseli vaan ympärilleen kunnes nukahti, ja sitten heräsi just sopivasti kun saatiin syötyä. Toisella kerralla sitten itkettikin koko ajan, ja saatiin miehen kanssa syödä vuorotellen, kun toinen aina hyssytteli tyttöä. Oli ehkä tällä toisella kerralla vähän liian myöhänen ajankohta syömiselle, kun oli jo vähän iltakiukkua...
Nyt ollaan edelleen reissun päällä, mummilassa tällä kertaa. Sunnuntaina on meidän tytön serkun nimijuhlat, eli meidän tyttö ei enää olekaan suvun tuorein tapaus. :)
 
Juu, tänä iltana oli äsken taas samanlainen huutokohtaus ennen nukkumaanmenoa. Ilman mitään erityistä syytä, alkoi kyllä syötön yhteydessä mutta en näkisi sitä varsinaisesti rintaraivariksi. Mies tuntuu saaneen tytön nyt rauhoittumaan makkarissa.

Vähän kuten Satsuma arveli, mäki luulen että johtuu siitä että vaavi alkaa tajuta että on erillinen olento tässä maailmassa. Yksinjäämisen, hylkäyksen pelkoa? Tai jotain säikähtämistä esim. niiden Maerin suklaamunien tapauksessa. Voi pieniä ressukoita! emoticon 

Satsuma onkin siellä reissannut urakalla :) Taitaa tulla teijän tytöstä reissunainen. Me peruttiin meidän suunnittelema lomareissu Tre-Hki seudulle kun rupesi ahdistamaan koko ajatus, lähteä pienen kanssa pitkälle automatkalle vain "huvin" vuoksi. Mutta kaikki todennäköisesti olisi mennyt hyvin kun olis vaan uskaltautunut matkaan :)

rozie parane pian :)

Bofinkin muutosleikki kuulostaa ihanalta :D Mä oon kans haaveillu että menisin kampaajalle ja antaisin vapaat kädet uuteen tyyliin, mutta enhän mä taida uskaltaa kun ei oo mitään luottokampaajaa. Viimeksi käyny parturissa syyskuussa ennen häitä...Heh ei oo toi parturissa käynti koskaan kuulunut mun vakirutiineihin, pitkä suora tukka ja poninhäntä rulez...Pikkusakset tehoaa otsatukkaan ihan hyvin :) Joskus oon kotona värjäilly markettiväreillä mutta en varmaan jaksa nyt. Joo, kyllä hiuksista näkeekin että latvat on ihan rutikuivat emoticon Pitäis etsiä hyvä parturi jossa kävis sitten toisenkin kerran.

Niin ja hiustenlähtö on aika kova tällä hetkellä, pitkiä hiuksia siis ihan joka paikassa :D

basura mitä tarkoittaa neuvolatätin sanoma, että kun polvet on yli lonkkien? Meillä tyttö pikkasen änkeää itteään istumaan sylissä, mutta ei vielä pahemmin, enemmän yrittää suoraksi "seisomaan". Joskus kyllä käytän tyttöä lyhyesti ihan istuma-asennossa kun se on hänestä aika hauskaa.

Kiinteistä ruuista oon aatellut, että aloitan pikkuhiljaa maistattamisen 4 kk iässä eli noin kuukauden päästä. Mitään kiirettä ei sillon vielä ole syömään, mutta just se että oppis vähän jutun jujua, ja jäiskö yöimetykset vähemmälle? Ja enhän mä edes malta odottaa minnekään 6 kk ikään. Jos sillä bataatilla/porkkanalla/perunalla aloittais. *Note to self*: Pitääkin muistaa ostaa silikonisia jääpalamuotteja joihin on kätsy tehä soseita.
 
sadepilvi sillei ku se sylissä "istuu" pää tissien välissä niin nostaa ne polvet sinne vyötärön tasolle että se selkäranka kaartuu sillei että selkäranka tukeutuu koko matkalta..vaikee selittää.. :D mut sillei ei saa istuttaa että vaikka polvelle pistää istumaan niinku hevosen selkään että "istuu" häntäluunsa päällä selkä suorana pystyssä ja paino vaan persuuksilla ..tiettyhän ite tukee samalla mutta ei kuulemma silti saa..ite oon aina kun jossain "istuu" niin nostanu polvet sinne lonkille ja testannu et on sit rennosti siinä niin kai se sit on hyvä.. en jaksa niitä jalkoja pitää siinä lonkilla kun kauhee potkuilu alkaa aina välillä
 
Minä kokeilen nyt (vastoin ohjeita ihan itse) olla ilman kananmunaa, eilen oli eka päivä ja en tiedä onko siitä vai ei mutta Riinan iho on jo parempi. Tiistaina pitää soittaa neuvolaan ja pyytää lääkäriaikaa. Riinalla on siis paha ihottuma oikeastaan koko vartalossa, pahiten kasvoissa ja rinnassa. 

Sitten haluan vielä täälläkin KIITTÄÄ SADEPILVEÄ avusta, ihana että apua on saatavilla jos tarve tulee. Arvoin siis pari päivää ton jalkani kanssa että menenkö lääkäriin vai en, mustui eilisen päivän aikana lisää ja kun mies on töissä niin tuntui kovin vaikealta lähteä päivystykseen illaksi. Sadepilvi ilmoittautui pelastavaksi enkeliksi ja vei minut päivystykseen ja otti Riinan hoitoonsa siksi aikaa. Päivystyksessä oli hirmuiset jonot ja hoitaja katsoi jalan ja tultiin siihen tulokseen että koitan kuitenkin vielä elää sen kanssa ja menen sitten tiistaina lääkäriin jos on tarvis. Nyt voin siis lopettaa arpomisen ja vain koittaa parannella jalkaa. Kiitos!! emoticon
 
Meilläkin on täällä alkanu hirveet kiukuttelut nyt kun 3 kk lähestyy. Varsinkin toi ruokailu on menny tosi hankalaks. Aina hirvee raivoaminen ennenkun pullo sitten lopulta kelpaa. Vaunuissakaan ei millään halua olla jos on hereillä.
Eilen lähettiin illalla kuuden aikaan kävelylle ja tyttö nukahti just ennen sitä.. ajattelin, että ois torkkunu pitkään kun kerta oli just nukahtanut ja päivällä ei ollut pitkiä päikkäreitä nukkunut. Mutta ei..neiti heräs jo n. 40 min jälkeen ja sit alko kitisemään kun ei halunnut kökkiä siellä vaunuissa ja pullokaan ei kelvannut. Jatkettiin silti matkaa ja välillä oli ihan rauhallista. Mutta empä mä hirveesti pystyny iltakävelystä nauttimaan kun pakkohan mun oli sitä siellä ulkona sitten sylissä kantaa jotta pysy ees jotenkin hiljaa.
Enkä tiiä miks. mut itelläni on nyt joku ihmeen lievä masennus kyllä menossa. Kaikki asiat v*tuttaa (etenkin mies). Jotenkin vaan suututtaa se, että ite oon jokapäivä hereillä jo viimeistään klo 8 mut jätkä vaan vetelee tirsoja klo 12-13 asti. Sit jos päivällä pyydän, et "Kattoisitko tyttöö vaikka puoltoist tuntii niin mä voisin mennä ottaa nokoset" Niin tyyppi vastaa, että "Miks sä et nuku sillon kun vauva nukkuu..?"...jumalauta. Tähän asti oon jaksanu toisen käytöstä mut nyt on jotenki pimahtanu..ja mä en haluu et sen takii, et oon vihanen miehelle niin sit tiuskisin tytölle...eihän pikkunen mitään pahaa ole tehny =/ Jotenki hermostun pienimmästäkin itkusta koska eka ajatus on aina et miks aina mun pitää rauhotella...eikö toi mies vois joskus oma-alotteisesti tehä jotain......
että tällasta....
 
Salla88 kirjoitti:
 Jotenki hermostun pienimmästäkin itkusta koska eka ajatus on aina et miks aina mun pitää rauhotella...eikö toi mies vois joskus oma-alotteisesti tehä jotain......
että tällasta....

Voi, mikä ihana ajatus, että toinen tarjoaisi oma-aloitteisesti apua ja ottaisi vastuuta ja hoitaisi asioita ihan itse. Ah... * mietiskelen hetken miten ihanaa se olisi *

Mutta jos sellaista ei ole, niin turha sen takia heittää hyvää suhdetta ja perheen harmoniaa roskiin. On vain todettava asiantila ja mietittävä miten tästä eteenpäin. Ota asia puheeksi miehesi kanssa, jonain toisena hetkenä kuin silloin kun juuri olet ärsyyntynyt tästä aiheesta. Sano suoraan, että tarvitset häneltä suurempaa panosta. Että siis tosiaan TARVITSET sitä ja VÄLTTÄMÄTTÄ, kerro miten paljon kaunaa sinuun kerääntyy kun asiat ovat niinkuin nyt, ja kerro että tuntuu että pimahdat :-) Niinkuin kerroit meille. Voit sanoa hänelle senkin, että toivot että hän olisi oma-aloitteinen mutta että olet valmis hyväksymään ettei ole, kunhan sitten reilusti auttaa kun pyydät. Voit kysyä häneltä, mitä hän ehdottaisi ja mikä hänestä tuntuisi reilulta. 

Totta kai toista harmittaa luopua laiskottelijan roolista, useimmille meistä vapaus ja vastuuttomuus maistuu oikein hyvin ;-) Mutta joku tasapaino tuohon pitää löytyä, ei ole kerta kaikkiaan reilua, että lapsen tulon myötä sinun vastuusi ja "tämä asia on pakko hoitaa nyt" -tilanteesi lisääntyvät valtavasti ja hänen vain vähän. 



 
Komppaan Kressidaa että Sallan kannattaa ottaa keskustelu tuokiot miehen kanssa, ennen kuin tulee pimahdus!

Onko rozien jalka yhtään parempi?

Siis niin upeet kelit ollu nyt! Oltu pihalla vaunuilemassajakantorepun kanssa tuossapihalla tössöteltu. Pihahommia tehty, siistittiin takapihan aidat ja eliminoitiin yksi kun tilalle istutetaan uudet puskat, kun päästään naapurin mummon kanssa yhteisymmärrykseen naapurin mummon kanssa että mikä lajike se nyt olis. Grillattukkin on pari kertaa ja eilen tehtiin muurikkalättyjä kera mansikkahillon ja jäätelön iltapalaksi. Oli kyllä namia!! :)
Vaatekaappi inventaarion tein ja otin kesävaatteet esille. Ihana kun moni vaate tuntuu uudelta kun viimekesänä ei mennyt päälle. :) Samoin Nellan vaatteet kävin läpi, pussitin ne ja laitoin äippäpakettiin ja varastoon. Tuli niin surku kun pussitin 50 kokosia vaatteita. :/ Miten Nella on ollutkin niin pieni! Voi kun nää kasvaa niin nopeesti!! <3
Huomenna sinne muutos leikkiin. Ootan kyllä niin innolla että saan uuden tukan! :)
 
Asiasta pitää kyllä tosiaan puhua =) Suhde meillä on kyllä aivan mahtava muuten mutta sitten välillähän näitäkin vaiheita on pakko olla..liika täydellisyys olisi ällöttävää =D
Tänään vietettiin aivan mahtava päivä toisen vauva pariskunnan kanssa. Käveltiin merenrantaan ja yhteensä taidettiin olla ulkona sellaiset 5 tuntia =) Mikäs siinä kun niin hyvät säät on nyt ollut. Tyttökin oli tänään mitä kiltein. Ei minkäänlaista iltakiukkua (huh) ja nukahti jo ennen klo22. Itälläni on nyt siis hyvä hetki nauttia omasta rauhasta =)
 
Täällä on vihdoin kotiuduttu yli viikon kestäneeltä reissulta. Ihanaa olla kotona! Mutta oli kyllä TODELLA piristävää reissatakin, kun vauvan kanssa on lähinnä oltu kotona... Varsinkin kun ei mulla tällä paikkakunnalla ole niinkään kavereita, jotka olisivat päivisin tavattavissa, niin aika paljon tulee oltua tytön kanssa kaksin. Joten reissu kavereita tapaamaan (+sukulaisia) oli oikein tervetullut.
Reissu tytön kanssa meni kyllä todella loistavasti. :) Kaverille naureskelinkin, että enpä vielä nelisen kuukautta sitten voinut kuvitellakaan olevani tissi paljaana vaikka huoltoasemalla, mutta nyt se tuntuu ihan helpolta! emoticon Joten imetyksetkin reissussa meni vallan mainiosti.
Meidän tytön serkkukin sai nimensä viikonloppuna! Ja voi miten meidän tyttö tuntui jo "vanhalta" serkkunsa rinnalla. Serkku on syntynyt maaliskuun alussa, eli vajaat 2 kuukautta näillä on ikäeroa. Tosin tuo serkkutyttökin käytti jo kokoa 62, kun meilläkin on vasta sama koko käytössä. Tuntui tuolle painoa kertyvän paljon helpommin kun meidän tytölle, tää on niin hoikka tyttö.
Mutta antoi kyllä tuollainen kotimaan onnistunut reissu vähän toivoa, josko sitä kesällä uskaltautuisi lähtemään ulkomaillekin! Tosin lentäminen kyllä jänskättäisi, keksisköhän sitä jotain muuta keinoa...
 
En tiiä missä vaiheessa sitä itse uskaltautuis vähän pitempään reissuun. Virossa pitäs kyllä mennä käymään, jotta tytön toinenkin mummi sais lapsenlastaan nähdä. Se tarkottaisi silloin laiva reissua + pitkää automatkaa. Noh..pitää katella.
Tänään oli mun äippä auttelemassa niin sain ite siivota rauhassa (kämppä oli räjähtyny ihan käsiin..hyi). Muutenkin ollu taas niin ihana sää tuolla ulkona ja tytsykin on jo nukkunut yli 2 tuntia vaunuissa....ja nyt heräs!! =D
 
Mitä ihmettä meillä tapahtuu? Jätin tytön leikkimatolle ja menin laittamaan pyykkejä. Kun tulin takaisin muutaman minuutin päästä, tyttö oli 1,5 metrin päässä leikkimatosta lattialla naureskelemassa. Edelleen selällään...
Ja tuohan ei siis vielä käänny mahalta selälleen tai toisin päin. On se ennenkin vähän pyörinyt selällään ollessaan leikkimatolla yms, mutta että noin pitkä matka ja noin lyhyessä ajassa! Niin nää muruset vaan kasvaa...
 
Satsuma   Hahaha, meijän neiti onnistuu myös sätkimään aina matoltaan pois =D Jalat ja kädet viuhtoo niin lujasta että liikkuu aina johonkin suuntaan koko likka ^^


Mutta mutta...outoa ajatella ,että tänään on 23 vuotta siitä kun itse synnyin....ja nyt jo oma tyttö kasvaa tuossa vieressä...oi tätä elämää =) Harmi vaan, että mies on koko päivän..ja yön töissä..=( Se siitä synttäririemusta
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top