Huhtikuuta huitelee

on niin hemmetin paska fiilis kyllä että en tiedä mitä tekisin... mun vanhemmatki on pikku hiljaa alkanu tajuta että ettei oo mies ihan kunnossa, tähän asti oikeestaan ovat olleet puolueettomia ja sanoneet että vikaa on niin paljon minussakin, mutta nyt oon ollu ihan vaan hiljaa pitkälti ja nielly kaiken paskan sisälle mitä on tullu ja hyväksyny mitä on tapahtunu... oon nyt viimesen parikuukautta ollu silti v***n akka ja vaikka mitä muuta ja välillä oon niin ihana ihminen ja rakastaa, mutta itse olen sitä mieltä että jos mies ei ole valmis itse hakemaan apua itselleen eikä pysty olemaan asiallisesti ja purkamaan stressiä muuhun ja tekemään asioiden eteen jotain ettei vaikka olis niin paljon töitä niin minä lähen... se tuntuu lapsen puolesta pahalta, kun kuitenkin lapsella pitää olla isä ja äiti, mutta ei vanhempia joka räyhää kotona ja antaa esim. esimerkkiä kuinka koiria kohdellaan huonosti... hitto kun tieten tahtoen pilaa mun koirat ja tekee niistä vihasia... sitten onki piikin paikka koiralla kun lapsi alkaa kävellä ja on miehen pilaama koira joka puree lastakin. mulle tuo uros varsinki on niin tärkee otus että en toista samanlaista saa, se on minut niin monta kertaa pelastanu pahalta mieleltä... vaikka siinäkin on ärsyttävät puolensa, mutta on se silti niin minun näköinen ja oloinen koira! toinen on se mitä olen miettinyt kun ei enää mies minuun pura paskaa oloonsa niin paljon, mutta se tietää että koirat on mulle niin tärkeitä niin se pystyy satuttamaan minua koirien huonolla kohtelulla... tekis niin mieli tehdä miehestä eläinsuojelurikos ilmoitus ja lähtee pojan ja koirien kanssa, mutta se on vaan niin vaikeeta lähtee...

ei voi muuta sanoa kun että pää hajoo ja täytynee nyt ottaa itseään niskasta kiinni ja varata aika pää tohtorille ja mennä sinne purkamaan paineita... sinnekkin on niin vaikee saada aikaa kun soitto aika on vaan ma,ke ja pe 10-11 välillä... aina sillon oon vielä nukkumassa... lääkitys on onneksi auttanut hyvin, ehkä vähän liianki hyvin kun oon kestänyt kaiken tuon tuosta vaan...

mutta on mulla maailman ihanin poika! se saa onneksi ajatukset muualle hetkeksi. tänäänkin nukku tuolla pihalla vaunuissa.. itku hälytin alko piipittää... sitten katoin ikkunasta niin vaunut vaan heilu.. sitten kuuluu että äää hyvin hennolla ja tyytyväisellä äänellä.. menin katsomaan niin oli niin virkeä poika ja anto äitille niin leveen hymyn!! Rakas hän on, enkä todellakaan tahdo pojalle mitään pahaa! tuntuu niin pahalle kun tahtoisin että kaikki olis hyvin ja voitas koko perhe olla onnellisia yhdessä antaa lapselle tasanen ja hyvä lapsuus kun en sitä itse ole saanut... siksi se onki niin hemmetin vaikeeta lähteä... mutta pitäneen jutella vielä noitten ammattilasiten kanssa asiasta.. tuntuu vaan tällähetkellä ettei mikään auta...

mutta tuntuu niin hyvälle tänne saada purkaa oloaan ja ajatuksiaan... nytkin kun poika on nukkumassa ja olen yksin kotona niin on niin ahdistaavaa olla täällä kun koko aika pyörii päässä vaan se sadistinen ihminen...ja illalla se tulee taas kotiin... mitähän taas tapahtuu?!
 
on niin hemmetin paska fiilis kyllä että en tiedä mitä tekisin... mun vanhemmatki on pikku hiljaa alkanu tajuta että ettei oo mies ihan kunnossa, tähän asti oikeestaan ovat olleet puolueettomia ja sanoneet että vikaa on niin paljon minussakin, mutta nyt oon ollu ihan vaan hiljaa pitkälti ja nielly kaiken paskan sisälle mitä on tullu ja hyväksyny mitä on tapahtunu... oon nyt viimesen parikuukautta ollu silti v***n akka ja vaikka mitä muuta ja välillä oon niin ihana ihminen ja rakastaa, mutta itse olen sitä mieltä että jos mies ei ole valmis itse hakemaan apua itselleen eikä pysty olemaan asiallisesti ja purkamaan stressiä muuhun ja tekemään asioiden eteen jotain ettei vaikka olis niin paljon töitä niin minä lähen... se tuntuu lapsen puolesta pahalta, kun kuitenkin lapsella pitää olla isä ja äiti, mutta ei vanhempia joka räyhää kotona ja antaa esim. esimerkkiä kuinka koiria kohdellaan huonosti... hitto kun tieten tahtoen pilaa mun koirat ja tekee niistä vihasia... sitten onki piikin paikka koiralla kun lapsi alkaa kävellä ja on miehen pilaama koira joka puree lastakin. mulle tuo uros varsinki on niin tärkee otus että en toista samanlaista saa, se on minut niin monta kertaa pelastanu pahalta mieleltä... vaikka siinäkin on ärsyttävät puolensa, mutta on se silti niin minun näköinen ja oloinen koira! toinen on se mitä olen miettinyt kun ei enää mies minuun pura paskaa oloonsa niin paljon, mutta se tietää että koirat on mulle niin tärkeitä niin se pystyy satuttamaan minua koirien huonolla kohtelulla... tekis niin mieli tehdä miehestä eläinsuojelurikos ilmoitus ja lähtee pojan ja koirien kanssa, mutta se on vaan niin vaikeeta lähtee...

ei voi muuta sanoa kun että pää hajoo ja täytynee nyt ottaa itseään niskasta kiinni ja varata aika pää tohtorille ja mennä sinne purkamaan paineita... sinnekkin on niin vaikee saada aikaa kun soitto aika on vaan ma,ke ja pe 10-11 välillä... aina sillon oon vielä nukkumassa... lääkitys on onneksi auttanut hyvin, ehkä vähän liianki hyvin kun oon kestänyt kaiken tuon tuosta vaan...

mutta on mulla maailman ihanin poika! se saa onneksi ajatukset muualle hetkeksi. tänäänkin nukku tuolla pihalla vaunuissa.. itku hälytin alko piipittää... sitten katoin ikkunasta niin vaunut vaan heilu.. sitten kuuluu että äää hyvin hennolla ja tyytyväisellä äänellä.. menin katsomaan niin oli niin virkeä poika ja anto äitille niin leveen hymyn!! Rakas hän on, enkä todellakaan tahdo pojalle mitään pahaa! tuntuu niin pahalle kun tahtoisin että kaikki olis hyvin ja voitas koko perhe olla onnellisia yhdessä antaa lapselle tasanen ja hyvä lapsuus kun en sitä itse ole saanut... siksi se onki niin hemmetin vaikeeta lähteä... mutta pitäneen jutella vielä noitten ammattilasiten kanssa asiasta.. tuntuu vaan tällähetkellä ettei mikään auta...

mutta tuntuu niin hyvälle tänne saada purkaa oloaan ja ajatuksiaan... nytkin kun poika on nukkumassa ja olen yksin kotona niin on niin ahdistaavaa olla täällä kun koko aika pyörii päässä vaan se sadistinen ihminen...ja illalla se tulee taas kotiin... mitähän taas tapahtuu?!

oli jo niin hilkulla että suostun siihen että jos mies ei saa toukokuussa vakipaikkaa töistä että  sitten itse meen töihin ja mies jäis pojan kanssa kotiin, mutta en todellakaan luota enää siihen ihmiseen että jättäisin miehen keskenään koirien ja lapsen kanssa kotiin... on tämä vaan taas niin hankalaa... 
 
Voi lucky, lucky!!! Nyt lähet KIITÄMÄÄN sieltä poikasi kanssa ennen kuin mitään vakavampaa tapahtuu! Tuo mieshän on ihan arvaamaton?! Pakkaat nyt ison kassin omia ja vauvan kamppeita, otat koirat mukaan ja menet vaikka vanhemmillesi, tai jonkun hyvän ystäväsi luo joksikin aikaa. Saat levähdettyä ihan eri tavalla kun ootte muualla, ja takasin älä hyvä nainen mene.
Vaikeeta se on, mutta voimia!
 
ei mun tarvii kun irtisanoa mun vuokralainen mun yksiöstä ja irtisanoa itseni tästä vuokrakämpästä ja se on siinä... kuukausi siihen menee... niin ja kantaa tavarat kilometrin päähän nykyisestä asunnosta... 
 
Ollaan palattu viikon reissulta mummolasta enkä vielä kerinnyt lukea kaikkea mitä on tapahtunut, mutta tässä muutama kommentti pikaisesti:
Citronella: Brion kaukalo istuu tukevasti Graco Mirage matkarattaisiin. Ne on mun vapaus!! :)
Lucky87:  Kotona ei kenenkään pitäisi pelätä yhtään mitään! Tee päätökset siltä pohjalta..
 
Lucky: Nyt ihan oikeasti on aika lähteä, seuraava uhri voi olla koirien sijasta vauva ja mieti voitko elää siinä pelossa? (tai edes siinä pelossa että vahingoittaa koiria) Kuten yllä on sanottu; kotona ei pidä joutua pelkäämään mitään. Lähdet nyt kuukaudeksi vanhempiesi luokse ja aloitat uuden turvallisen elämän. Tukena ollaan, tee nyt oikea ratkaisu. Tuo EI ole rakkautta, miksi kukaan vahingoittaisi ihmistä jota rakastaa?? Ja eläinsuojeluilmoitus; ehdottomasti. Jos pelkäät ettei sua uskota, unohda se pelko. Ainakin teet selväksi ettet hyväksy tuota käytöstä, nythän mies luulee että se oli ihan ok ja että hänellä on se valta teidän perheessä. Niinkuin nyt onkin, mutta tuollaista valta-asemaa ei kuulu kenelläkään olla, mikä on pelolla hankittu.

Tsemppiä ja haleja, nyt tarvitset voimia tehdä oikea ratkaisu. (minä en ole sitä mieltä että jääminen on enää vaihtoehto, valitettavaa mutta totta! Pelkään ihan oikeasti sinun ja poikasti ja koiriesi henkien puolesta!!)
 
voi ei lucky:( tsemppiä ja voimia täältäkin!! lähde nyt pois sieltä paskapään luota. sä kyllä löydät voimat itestäs sit ku oot lähteny, ja uus elämä ilman sitä ukkoo voi alkaa. alukshan se varmasti on vaikeeta, mutta helpottuu varmasti. se ydinperhe-idylli haave ei saa nyt estää sua lähtemästä, kuullostaa siltä että mies ei vaan pysty tarjoomaan teille sellasta elämää. mutta sä voit tarjota rakkaalle pojallesi turvallisen ja rakkauden täyteisen elämän, ja lapsuuden ihan itsekin! ja poika varmasti sitä isompana arvostaa.
 
niinpä, muutkin ovat sitä minulle nyt tämän päivän hokeneet ja kiitän ja kumarran tuesta, täällä kyllä voi ihan reippaasti avautua asiasta kun asiasta jos ahistaa joku, ei tarttee kaikkea miettiä itsekseen vaikka eihän siitä muut saa niin todellista kuvaa mitä se on olla täällä vaikka, kuinka kirjoitaisin mitenkä pitkästi.

mutta voi elämä että pojalle tuli tänään niin hirvee kiukku lenkillä kun oltiin ettei se meinannu loppua kotonakaan vielä... ikinä ei ole sitä tehnyt ja ei ole kauan kun kehuin miten kiltisti meillä ollaan rattaissa. :D tänään päivä unet jääny vähän lyhyemmiksi ja saattoi olla että johtui siitä... mutta kotiin tultiin ja sitten kun rauhoituttiin niin uudestaan lenkille ja teki kyllä mahottoman hyvää!!!

kohtapa se isäntä saapuu kotiin ja voi että sanon minä... soitteli tuossa että tänään ei sitten tapella ja olin vaan ihan hiljaa tapani mukaan kun ei vaan jaksa puhua... eikä kyllä tapellakaan.. mitä sekään eestää kun ei järkipuhekkaan tepsi... on siinä kyllä sitten ihminen jonka pitäis mennä jonnekki legioonalaiseksi opettelemaan käytöstapoja!!! se on niin pomo niin pomo eikä kunnioita yhtään toisten mielipiteitä..eikä muut voi olla oikeassa kuin herra itse! en kyllä jaksa enää tänä yönä sillä päätäni vaivata.. joten hyvää yötä.
 
Pakko kyllä nyt itsekin kommentoida, mutta lucky87 en itse katsoisi päivääkään tuollaista miestä!! Ymmärrän kyllä että ajattelet sitä, että lapsellasi pitäisi olla isä ja äiti, ja kyllähän hänellä onkin, siitä huolimatta jos nyt päädyt muuttamaan omaan asuntoon! Mutta ei kenenkään tarvitse tuollaista kohtelua/käytöstä sietää, ei kertakaikkiaan! Tiedän omasta puolesta kuinka hankala on suhteesta lähteä, mutta joskus täytyy vain ajatella itseään ja omaa sekä vauvan parasta! Sitä tuppaa aina vain ajattelemaan ihan liikaa muita, mitä muut sanoo jos teen näin yms.. :) Joten älä enään jahkaile!!
 
Jestas...minkäköhän verran sitä uskaltaa tytölle laittaa vaatetta päälle kun kaupassa mennään käymään...mittari näyttää +13 ja vaunuissa tyttö kuitenkin on...
 
citronella kirjoitti:

allerginen? ajattelin kokeilla jättää maito tuotteet pois mutta en kyllä keksi mikä muu se sitten vois olla.. varmaan mikä vaan :/


Vauvojen tavallisimmat allergian aiheuttajat ovat lehmänmaito, kananmuna ja kotimaiset viljat. Maitoallergia on sen verran yleinen, että yleensä kannattaa aloittaa välttämiskokeilu pelkästään siitä, sen verran usein vaikutusta jo näkyy. 

Välttämisen voi suunnitella vaikka viikon mittaiseksi (kaksi viikkoa olisi parempi, mutta jos homman kunnolla tekee, niin kyllä tulosta pitäisi näkyä viikossakin!). Ja KAIKKI missä on hitunenkaan maitoa kannattaa jättää: margariineista vain Keijun ja Floran siniset ja Rainbow laktoositon (ja joku Alpron soijamargariini) ovat kelpoja, tuoteselosteet pitää lukea ettei tule mitään "heraa" tai "rasvaton maitojauhe" tai "maitoproteiini" (sitä on yllättävissä paikoissa, esim. lihapullissa...). 

No mut mitä minä näitä tähän kirjoittelen, täältä löytyy mahtava tietopaketti vauvojen allergioista ja imetyksestä:

http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=103&Itemid=165

ON mahdollista myös että koskaan ei selviä mikä tuon ihon oireilun aiheuttaa. Oma esikoiseni oli kovasti atooppinen (käytiin iho- ja allergiasairaalassa saamassa rasvausneuvojakin kun hän oli 1-vuotias) mutta mitään selvää reagointia mihinkään ruoka-aineeseen se ei ollut. Joskus kouluiässä sitten vasta puhkesi selvä siitepölyallergia ja lievää reagointia joihinkin ruoka-aineisiinkin on. 

Mutta kyllä minä suosittelen etsimään löytyykö noinkin selvien oireiden takaa selvää aiheuttajaa, olisihan se ihanaa saada vauva oireettomaksi! Pitää vain muistaa, että jos aiheuttajaa ei löydy, ei jäädä turhan takia dieeteille :-)

Niin, ja siitä rasvaamisesti: se minkä opin siellä sairaalassa oli, että ENEMMÄN, ENEMMÄN. 
 
Luckylle myötätuntoviboja täältä: ~~~~~~ ~~ ~~...

Valitettavasti tuollainen väkivaltainen käytös ei melkein koskaan vähene itsestään, vaan yleensä pikkuhiljaa lisääntyy ja tulee vaarallisemmaksi. Koska väkivaltaahan tuo on, ihan perusmuodossaan, turhautumisesta ja suuttumisesta ja sellaisista tunteista nousevaa väkivaltaa. Kohteena ovat nyt eläimet, mutta kuten sanoit, tavallaan ehkä jo nyt sinä olet kohde, koska koirat ovat sinun. On hyvin mahdollista, että joku päivä kohteena olette sinä tai vauva. Tai teille tulee riita jossa molemmat menette "fyysiseen" asti ja käy peruuttamaton vahinko. 

Sen sijaan, jos tilanne pannaan poikki kun väkivallan raja on noin selvästi ylitetty, mieskin saa mahdollisuuden palata polullaan takaisinpäin. Jos muutat erilleen, ei vauvan tarvitse silti kasvaa ilman isää... kyllä mies voi säilyttää suhteen vauvaan ja toivottavasti ystävällisen ja tukevan suhteen myös sinuun, vaikka ette enää pariskunta olisikaan. 

Voimia. Olen tosi pahoillani puolestanne :-/ Myös sen miehen puolesta. 
 
Kyllä musta tuntuu, että joku välikausihaalari tuntuu näille plussan keleille riittävän, tai sitten itselläni on semmonen kevytvanupuku, jonne alle laitan vain tavallisen bodyn ja housut, silti tytöllä ihan lämmin kun olen tullut takaisin sisälle ja nostanut sen sieltä pois! pitänee itsekin hankkia sellainen, mutta en haluais millään haalaria vaan semmosta anorakki mallista takkia etsiskellyt ja siihen jos laittaisi farkut vain jalkaan! hih :) Huuto.netissä tulee vietettyä todella paljon aikaan ja todella uudenveroisia löytöjä olen sieltä tehnyt ja TODELLA halvalla! :)

Leivoinpas taasen pitkästä aikaa.. tällä kertaa pääsiäisen kunniaksi sitruunaisia vaniljarahkapullia :P ai että mikä tuoksu, mutta ei oikein tullut niin sievän näköisiä, mutta eikös se maku ratkaise! kohta 2 kk karkkilakkoa takana ja kuukauden verran olen karttanut myös kaikkea makeaa (paitsi vieraissa saa tietenki syödä jos tarjotaan, harvemmin tullut kyläilemässä käytyä) niin sen vuoksi leipomisetkin jääneet vähemmälle. Nyt on tulossa "pääsisäisvieraita" niin ei viitsi ihan kaljupää kahveja tarjota! :)
 
Meillä on välikausihaalari käytössä kun lähdetään kotoa, päikkäreille riitti ainakin tänään vain neuletakki sisävaatteiden päälle ja makuupussi. Villasukat, tumput ja poikkeuksellisesti kypärämyssy joka saa taas mennä kaappiin, ei toimi meidän neidillä kun kääntyilee niin paljon että aina on toinen korva paljaana. (ja meillä löytyy varmaan kaikkia kokoja ja ne on siis kokeiltu, korvallinen pipo toimii paremmin) 
 
lucky87 kirjoitti:
tuntuu niin pahalle kun tahtoisin että kaikki olis hyvin ja voitas koko perhe olla onnellisia yhdessä antaa lapselle tasanen ja hyvä lapsuus kun en sitä itse ole saanut...

Kyllä se ainakin tällä pohjalla mitä oot täällä kirjotellut niin kuulostaa siltä että näin ei tulisi käymään jos vielä yhdessä miehen kanssa olette :( kyllähän pojalla isä on vaikka te ette yhdessä olisikaan. Taitaa kaikille olla parempi että olette erossa kuin väkisin yritätte ja yritätte.  Pakko kyllä komppaa muita siinä että itse en ainakaan lapsen kanssa jäisi tuollaiseen elämäntilanteeseen vaikka kuinka pahalta ero tuntuisi. Jaksamisia!! kyllä se aurinko sitä risukasaakin lämmittää lopulta :)

Ihana kun tulee kesä! saatiin pihakin "avattua" ja nyt vietetäänkin sitten pojan kanssa puutarhassa päivät :) vielä kun tulisi kunnolla lämmin että voisi pojan kanssa maassa makoilla. Pukeutuminen on kyllä vieläkin hankalaa että hiki lentää pojalla mutta nuo rattaat on kuitenkin paljon vetoisemmat kuin vaunut niin viima pääsee paremmin puremaan vaikka aurinko lämmittäisikin.

Tuntuuko teidän vauvoilla kylkiluut? Meillä poika on pitkä ja hoikka että pituus vetää yli yläkäyrää ja paino vähän alle yläkäyrän. Ei se kuulemma haittaa että tasasesti molemmat kasvaa mutta jotenkin oon aatellu että vauvat on sellasia pyöreitä ja pulskia. Tää on tämmönen rimpula ja kylkiluut tosissaan tuntuu ihan selvästi.. Oon vaan miettinyt josko niitä kiinteitä alkais maistelemaan siinä 4kk eteenpäin mutta se on vaan lähinnä semmonen "en malta oottaa" juttu kuin varsinainen pakko niin kai yritän sit keksiä jotain hyvää syytä miks alkaisin kiinteitä jo antaa kohta.. jos kiinteet tois vähän semmosta massaakin ei nyt tarvii mikää älytön possu vauvakaan olla mut ei toi luisevakaan nyt tunnu kauheen "normaalita"...
 
Kyllä meidän tytsyllä kylkiluut tuntuu vaikka pullukka onkin =) Pääsis nyt vaan jo neuvolassa taas käymään niin sais tietää paljonko on taas painoa tullut lisää ^^
 

Ronilla tuntuu kanssa kylkiluut tosi selvästi ja ne näkyykin kun makoillaan selällään vatta tyhjänä... Ei poika kyllä oo mikään michelinmen niinkuin oon kaikista vauvoista sellaisen kuvan saanutemoticon Me suunnitellaan jo kovasti että aloitettais pikkuhiljalleen soseitten anto, mut kattoo mitä neuvolatäti sanoo loppukuusta et onko vielä aiheellista...osaan tuttipulloista vaihettiin tuo kakkos pää ja nyt ei sit ruoka kelpaakkaan kun kakkospäisillä. 

Mitenkäs onko teijän vauvelit kuinka innokkaita istumaan? Roni ei haluais enää ollenkaan makoilla vaan kokoajan pitäisi istua. Joissain asennoissa se saa punnerrettua ittensä jo istumaan mut muuten pitää auttaa melko usein...Omat varpaatkin on jo tosi mielenkiintoiset varsinkin kun on värikkäät sukat jalassa...

Luckylle kovasti voimia ja rohkeutta! Sinähän lucky olit jostain kuopion suunnilta? Tuli vain mieleen että jos tarvitset apua ja olkapäätä (ei pelkästään virtuaalisesti) niin olen kyllä käytettävissä...kotimme on aina ollut avoin kaikille jotka tänne on halunnut ja tarvinnut sitä!

Huomasin et keskustaan on auennut uusi mikälie perhetoimintakeskus (oikea nimi ei tuu mieleen)...oon suunnitellut jo muutaman viikon et kävisin siellä mut sekin on suunnitelma asteelle jäänyt

Itku tuli tänään kun pakkasin ison laatikollisen ihania, pieniä, suloisia vauvantuoksuisia vaatteeita laatikkoon...iso pahvilaatikollinen on jo jäänyt vaatteita pieniks, suurinta osaa niistä ei keretty edes käyttämään! Nyt vaan huokailen helpotuksesta että en ostanut itse pojalle kun muutaman vaatteen kun tässä on lopputulos...Nyt onkin sit kaivettu esille 60-68cm vaatteet ja paketti 68cm vaatteita on postissa odottamassa emoticon

Tänään kun käytiin vaunuilemassa niin Ronilla oli päällä housut ja pitkähihainen body jonka päällä oli thaimaalainen toppapuku eli siis ohut fleesehaalari, pipo ja makuupussin sisään käärittynä... poika oli ihan yltäpäältä hiessä kun tultiin kotia, eli hieman on vielä opettelua et mitä pukee sille päälle 

 
Pukeminen tääläkin hakusessa! Tänään oli body ja housut, tumput ja pipo, äp-makuupussiin, ja kuuma tuli tytölle, mittarin laitoin sitten seuraavalle reissulle, niin sielä jalkopäässä 30astetta. En sit tiedä pitäskö se makuupussi vaihtaa tuohon välikausihaalariin.
Ihanaa on kyllä ulkona olla, kun niin kevään tuntua jo! eilen isäntä vaihto kesärenkaat ja oltiin tytön kanssa mukana ihmettelemässä. Travel systemistä kun tyttökin näkee muutakin ku vaunun kopan reunat. Alkaa olla meilläkin ongelmana tuo, et ei viihy vaunuissa enää, ellei nukaha. Mut netistä ku lueskelin, nii ei niitä rattaita suositella ennenku istuu ite, mikäs siinä on? Tietääkö joku?
Torstaina lähetäänkin mökille, vähän jänskättää miten pärjätään, ku ei ole juoksevaa vettä. Mutta onhan tuota ennenkin pärjätty :) Mut ihanaa, saapi koiratkin olla vapaana ja temuta ihan sydämensä kyllyydestä! Nyt Frasieria!
 
Meijän neiti on varmaan vilunen tapaus, ku eilenkin (oisko ollu +5) oli päällä body ja housut, vuorillinen fleecetakki, villahousut ja makuupussissa (lampaantaljakin on vielä vaunuissa), pipo, kypärälakki, tumput ja villasukat. Ei ollu ollenkaan hikinen parin tunnin unien jälkeen. Mukavan lämmin ainoastaan.

Ii:lla kulkee pituus yläkäyrällä ja paino alakäyrällä. On kuulemma aika yleistä. Kylkiluut tuntuu selvästi ja näkyy todella selvästi selällään maatessa. Toisaalta leuan alla ja poskissa sitte löytyyki :) Michelin renkaita ei meijän neitistä löydy, mutte eiköhän niitäkin sinne ajan kanssa saada :)
 
Takaisin
Top