Huhtikuun kuulumiset

Keskustelun 'Laskettu aika marraskuu 2012' aloitti Mukula, 1 huhti 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. Appelsiini84 Peruskäyttäjä

    Heips vaan kaikille ja tervetuloa mukaan myös uusimmat jäsenet!

    Aloitanpa nyt tämän huhtikuun keskustelun kun oli puhetta etta tehdään näitä aiheita tänne kuukausittain niin on helpompi seurata keskusteluja :)

    Mulla olisi siis huomenna varhaisultra kehutussa Femedassa ja taidan mennä sinne yksin ja otan sitten seuraaviin ultriin poikaystävän mukaan. Kahvin juonnin olen varovasti aloittanut vaikkei kahvi vielä maistu kahvilta mutta kun tekee kuitenkin mieli juoda sitä :)
    Väsymystä on vieläkin ilmassa varsinkin iltaisin mutta aamulla olenkin sitten jo kukon laulun aikaan hereillä. Pientä vuotoa on ollut  mutta olen päättänyt olla huolehtimatta siitä ja katsoa mitä gyne huomenna sanoo. Tietysti toivon että mahasta löytyy asukki ja sydän lyö normaalisti mutta olen myös varautunut pahimpaan kun olen täällä lueskellut muiden uutisia joten kaikki on mahdollista. Siinäpä mun kuulumisia, mitäpä muille kuuluu näin huhtikuussa? :)
  2. PePa Tuttu foorumilla

    Kiva kun aloitit uuden ketjun Mukula, ehdin jo tuossa kirjoittamaan vielä edelliseen kun enhän mä yhtään muistanut että tänäänhän on jo 1. päivä :D Vaikka on mua ehditty jo aprillijekuttaa tänään :)

    Mulla oli eilen synttärit ja 26 olis nyt vuosia takana, pieni ikäkriisi meinaa iskeä. Muuten ei mitään uutta, pahoinvointi kiusaa.

    Laitoin jo tuonne marraskuun muruihin tän kysymyksen mutta laitetaan nyt tänne uuteenkin, eli ootteko nimiä jo ehtineet miettimään tulevalle pienelle??
  3. Pikatsu Peruskäyttäjä

    Ai niin minäkin unohdin et on jo eka päivä joten kirjoittelin tonne toiseen ketjuun. Mutta kävin sen nyt kopsimassa tänne.

    Ultrista: Meillä mies oli esikoisesta joka ultrassa mukana. Meillä oli kaksi NP-ultraa ku eka kerralla se oli niin aikaisin et kaikkia mittoja ei saatu. Tuolloin ei myöskään pystytty ultraamaan mahan päältä vaan alakautta. Eipä se tilanne oikeastaan kumpaakaan häirinny, mies vaan totes et olihan se härskinnäköstä mut onneks ultraaja oli peittäny suoran näkymän. Tässä raskaudessa mies ei ainakaan varhaisultraan pääse mukaan ku se on sellaseen aikaan et mihen täytyy hoitaa esikoista. Muihin ultriin mies varmaanki tulee mukaan jos ovat sellaseen aikaan et pääsee. Neuvolassa kuljin esikoisesta aina yksin ku jotenki tuntu et mitäpä se mies siellä tekee. Nyt neuvolasta pyydettiin et josko mies pääsis eka kerralla mukaan ku haluavat jotain terveysselvitystä siitäkin. Jatkossa sit todennäköisesti neuvolat käyn taas itekseen. Esikoisesta sain eka neuvolassa miehelle lappuset mukaan, jotka sai täytellä sit kotosalla.

    Nimistä: Meilläki ois tytölle jo nimi valmiiksi. Jotenki mulla vaan taas on poika olo (nyt jo) ja pojan nimi onki hankampi miettiä. Noh tosiaan onneksi täs on aikaa.. :D Mun mielestä ei oo tärkeää et nimi rimmaa esikoisen nimen kanssa tai alkaa samalla kirjaimella. Tärkeämpää on et se sopii vauvalle ja passaa sukunimen kanssa yhteen. 

    Mahan kasvu: Täälläki on iltapäivästä eteenpäin ihan järkkyä turvotusta. Esikoisesta jäi muutama kilo tuohon vatsan seudulle mut jotenki silti tuntuu et nyt iltapäivästä vatsa näyttää hirmuiselta pallolta. Tavalliset farkut vielä menee mut vyöstä jouduin luopuun. Samoin joskus iltapäivällä ku töissä istuskelee niin painaa inhottavasti alavatsaa farkut. Onneksi esikoisesta jäi parit äitiyshousut ihan hyvään kuntoon niin kaivoin ne esille. Jostain syystä oon vaan antanu itselle luvan käyttää niitä vasta ton varhaisultran jälkeen eli jospa ensi viikolla ne sit laittais jalkaan jos kaikki ultrassa hyvin. :)

    Mua huvitti ku katoin perjantaina voice of finlandia ja itkeskelin. :) Ai miten niin hormoonit hieman sekaisin. Samoin perjantaina katsoin iholla sarjaa ja kun siinä näytettiin se pienen tytön syntymä niin kylläpäs tuli olo et tahtoo sellasen kanssa heti syliin. Oli niin ihana!
  4. MarrasOdotus Aloittelija


    Onpas tuntunut ikuisuudelta nää viime viikot. Sitähän sanotaan että odottavan aika on pitkä!
    Täällä onneksi väsymys rupeaa helpottamaan, mutta etova olo on sitten tullut sen tilalle...

    Me ollaan silleen mietitty nimiä, että kun tulee kiva nimi ns. vastaan niin kirjotetaan heti ylös, että saadaan sitten myöhemmällä miettiä millanen lista on matkan varrella tullut. :) Nuoresta iästä huolimatta, ollaan hirmu ihastuneita vanhoihin nimiin.

    Ihastelin jo tuolla masugalleriassa teidän valtaisia masuja! Aamulla ei huomaa mitään, mutta ei tarvi kun lasi mehua juoda tai hedelmä syödä niin johan on masu pömpöllään :D Illalla se onkin jo niin turvonnut, ettei puhettakaan että yhdetkään farkut mahtuisi jalkaan!

    23 päivää pitäisi sitten taas odotella että ois ultra ja sen jälkeen sitten ei tarvikkaan enää niin salailla :) Nyt vaan toivotaan että kaikki jatkuis hyvin...
  5. XoXo Peruskäyttäjä

    Heippa taas! Ja mukavaa huhtikuuta! :)

    Ultrista on ollut juttua. Meillä mies on aina halunnut tulla ehdottomasti ultriin. Onpa hän neuvolakäynneilläkin pyrkinyt olemaan aina mukana. :) Ultrat etenkin ovat tuntuneet olevan miehelle tosi tärkeitä. Hän kun ei tunne niitä potkuja sun muita, joten se raskaus tulee todellisemmaksi aina ultrissa. Mulla on aina ultrattu vatsan päältä, niin tuossa viime torstainakin, eli tokkopa sen takia kenenkään kannattaa jättää miestä kotiin... ;) Ja raaka faktahan on se, että eipä siellä synnärilläkään housut jalassa olla :DD 

    Mulla pahoinvoinnit jatkuu vaan. Tänäkin aamuna vaipanvaihdon yhteydessä piti oksentaa sappinesteet pihalle. Tämä on siis jotain aivan järkkyä! Jos syömisten väliin tulee nelisen tuntia tai yli, niin tietää pöntön halailua. Mitkään ruoka-aineet ei tee kyllä pahaa, vaan kaikki menee alas. Ei kyllä ole mitään erityisiä mielihalujakaan. Ihan samanlaista oli esikoista odotellessa ruuan suhteen, mutta tää oksentelu onkin sitten jotain ihan muuta. Esikoisesta oli vain kuvottavaa oloa, joka sitten loppui jo ennen raskausviikkoa 8 ja nyt tämä pahoinvointi on vasta alkanut viikolla 7 + jotain. Yhteistä on sentään tämä iki-ihana väsymys, jonka johdosta ei saa mitään tehtyä. Murr.

    Niin ja täällä myös turvottaa siihen malliin, että huhhei. Jotkut housut kanssa kiristää niin, ettei tee mieli enää päälle laittaakaan. Esikoisesta jätin hyvästit rakkaille pillifarkuille raskausviikoilla 15, eli nyt tuntuisi vatsa pullahtavan aikaisemmin esiin. 

    Meillä olisi jälleen kerran nimet valmiina jo ennen raskauttakin. Sama juttu oli nimittäin esikoisen kanssa. :) Viimeksi kyllä vain pojan nimi oli valmiina, mutta sehän oli just hyvä, kun poika kerran saatiin. Nyt olisi nimiä sitten kummallekin sukupuolelle. :) Meillekään ei ole tärkeää, että sointuu sisarrusten nimet keskenään, vaan että nimi muuten on hieno ja sopii pienelle. Sen verran ehdin kyllä miettimään, että kaksosten nimissä voisi olla jotain samankaltaisuutta, mutta ultran mukaan riittää ihan vain yksi nimi. :)
  6. Eleanora Rakastunut foorumiin

    Kiva kun Mukula alotit tän uuden kuukauden ketjun :) Edellinen onkin venynyt jo tosi pitkäksi.

    Nimistä: Meillä on ollut mielessä parikin tytön nimeä ja jopa ehdotuksia toisiksi nimiksi nille, mutta pojan nimivaihtoehto on aivan auki. Tuntuu, että niitä on paljon vähemmän sellaisia mieluisia. Tyttöä me molemmat ehkä enemmän kyllä toivotaankin :) Meillä on myös läheisiä sukulaisia ja ystäviäkin ulkomailla, erityisesti englanninkielisiä, niin olisi myös tosi kiva, että nimi olisi heidän helppo lausua, vaikka en haluakaan sitten sellaista nimeä, jossa on suomen kielelle outoja kirjaimia tai joka olisi ihan vierasmaalaisen kuuloinen. 
  7. TeReHi Aloittelija

    Heippa! 
    Liityin tänään tänne Vauhun ja tutkistelen vasta mitä kaikkea täältä löytyykään. Täällä viikot 6+5 menossa ja vielä kovin alkutekijöissään. Ihanalta tuntuu ja muutenkin yllättävän hyväolo ollut, mitä nyt pientä pahoinvointia.

    En ole ottanut vielä yhteyttä neuvolaan, olisikohan jo hyvä aika? Milloin ne sen  ensimmäisen ultran yleensä tekee? Itselläni mielenkiintoinen tilanne kun pomon huone sijaitsee neuvolan puolella, enkä vielä haluaisi hänen tietävän. No onneksi kaksi viikkoa sitten sain vakinaistettua työni niin ei mitään hätää... 

    Minulla ollut ihmeellistä jalan ja käden puutumista/pistelyä. Onko muilla samaa oireilua? En tie mistä tulee... olen ihan hyvässä asennossa, mutta silti tuntuu varsinkin iltaisin pistelyä. Ei meinaa saada nukuttua sen takia... 

    Olipa kiva turista täällä! :)  hyvää odotusaikaa teille kaikille! 
  8. manque Tuttu foorumilla

    Nimiä ei olla vielä mietitty, mutta Hesarin kastetut -palstaa luen jo vähän tarkemmalla silmällä. Esikoisen nimi päätettiin vasta 2kk syntymästä, eikä sitä nimeä löytynyt mistään raskausajan listasta. Kenties nyt käy samalla tavalla, katsellaan sitten miltä lapsi näyttää.

    Oon jotenkin ihan ulalla, kun nyt jo farkun napit ei meinaa mennä kiinni. Pitikin siksi jo käydä kuva lisäilemässä, kun tuntuu et aamullakin jo alavatsalla kumpu. Kai sitä pitää äitiysfarkut hakea kellarista, vaikka hullulta se vähän tässä vaiheessa tuntuu. Esikoisesta vaihdoin äitiyshousuihin vasta joskus rv 22 aikoihin.

    Tervetuloa mukaan TeReHi!
    Soittele toki jo neuvolaan, sieltä kyllä antavat sopivaan ajankohtaan ajan. Mulla taisi olla ensikäynti poikkeuksellisen varhain, rv 6+3.
    Yleensä ensimmäinen kunnallinen ultra taitaa olla noin rv 10-13.
  9. Appelsiini84 Peruskäyttäjä

    Pepa, itselläni on tulossa muutaman päivän päästä 28v täyteen ja yritän olla sitä miettimättä ja sen enempää stressaamatta joten ei kannata turhaan ikää miettiä, sehän on vain numeroita :)
     
    Me ei olla vielä nimiä mietitty..tai itseasiassa mä olen mutta en ole vielä uskaltanut ääneen sanoa kun ollaan vielä niin alussa tän raskauden suhteen niin turhaan vaan enempää innostua tässä vaiheessa, odotellaan huomista varhaisultraa ja katotaan millaisia uutisia sieltä sitten tulee :) Jotenkin sellainen tunne että olisi ihana alkaa jo hankkimaan kaiken maailman vaatteita ja tarvikkeita mutta sitten kun on tää pelko takaraivossa niin ei vaan uskalla vielä innostua oikein mistään..

    Mahaturvotuksesta kun on ollut puhe, niin huomasin itse juuri tänään että kylläpä tuo maha nyt pömpöttää kun laitoin hieman tiukemman paidan päälle..yleensä kun olen kotona aika löysissä vaatteissa :) Vaa´alla olen käynyt miltei joka aamu mutta painoa ei kyllä ole juurikaan tullut eikä kai vielä pitäisikään..

    Aiemmin kun mainitsin että pihvit ja ranskalaiset maistuu normaalia paremmin niin tänään meinasi sitten yrjö tulla kylään kun lehtipihvi oli lautasella, joten enpä sano enää mitään noista mun ruokailuhaluista kun ne vaihtelee aika tiuhaan tahtiin..

    Jospa sitä lähtisi vaikka haukkaamaan raitista ilmaa tän turvotuksen helpottamiseksi ja sen jälkeen jos vähän maistelisi persikkarahkaa :)
  10. Vilukissa Peruskäyttäjä

    Pitipä tulla tänne avautumaan omasta kököstä fiiliksestä. Tulimme juuri miehen kanssa mun vanhempien luota sukujuhlimasta. Juttelimme sitten äitini kanssa yhdestä mekosta jota äiti tarjosi mulle ja totesin, että "jos nyt kaikki menee hyvin, niin mähän en mahdu tähän ensi kesänä". Ajattelin että omalle äidille voisi jo kertoa raskaudesta vaikka kaikki onkin niin alussa (tänään 7+3). Mutta äitini kommentti oli vaan "jaa". Tuntui ilostuvan paljon enemmän kun kerrottiin mieheni uudesta työpaikasta... Mutta ehkä tuo asia nyt oli muotoiltu ja sanottu jotenkin huonosti? Loukkaannuin kyllä tuosta vastauksesta enkä sitten sanonut asiasta oikein enää mitään muuta. Eikä äitikään kyllä kysynyt. Että tiedä sitten miten tästä eteenpäin... Tämä lapsi olisi vielä sekä minun että mieheni vanhemmille ihan ensimmäinen lapsenlapsi, eli luulisi heidän innostuvan? Mutta ehkä esitin tosiaan asian epäselvästi. Vähän jäi silti sellanen huono fiilis :(

    Mulla on muuten kans ensi keskiviikkona (4.4.) synttärit, ikää tulee 27v, eli ikäkriisiä pukkaa... :P Vielä pitää odottaa sitä  neuvolaakin yli viikko ja ultrasta ei tiedä viel mitään. Mulla on muuten myös jonain päivinä niin törkeää turvotusta, että ei meinaa housuja saada kiinni. Kävin tällä viikolla ensin lounaalla ihanassa kiinalaisessa ja sen jälkeen suuntasin yliopiston luennolle. Onneksi oli pitkä tunika päällä, sillä oli ihan pakko avata housujen nappi! Niin noloa... 
  11. TeReHi Aloittelija

    Heippa taasen!! 
    Mun maha ei kyllä viel kovastikaan ole näkyvissä... mitä illalla nyt hieman turvotusta, mutta ei sen kummempaa. Eniten minua peloittaa se, että olemme menossa naimisiin ensi elokuussa ja olen puvun ostanut itselleni muutama kuukausi sitten. Nyt pelkään etten millään mahdu siihen häiden aikaan... viikkoja silloin jo kuitenkin jo yli 20... Toivottavasti puvussani on varaa isontaa jos on tarvetta. Nyt pitäisi vain löytää sopiva ja hyvä ompelija. Anoppi melkein oli sitä mieltä, että häät pitäisi siirtää koska pelkää minun stressaavan häistä niin paljon... en tiedä! Häät meinataan pitää kuitenkin!!! 
  12. Kupla Aloittelija

    Terve vaan kaikille!
    Meillä kanssa ensimmäinen tulossa,viikot 7+1. Olen laihtunut 3,5kg mutta onneksi saan kuitenkin syötyä hyvin ja en oksenna. Voin koko ajan todella huonosti, heikottaa janottaa ja väsyttää ihan todella paljon. Toivottavasti tämä ei kestä koko raskauden ajan. Kävimme jo varhais-ultrassa koska vuosin verta päivittäin 2 viikkoa (pientä tiputtelua), mutta kaikki näyttää vielä hyvältä ja näimme jopa sydämmen sykkivän. <3 Sekvain tuntein ollaan kuin olo on huono ja vakituisen lääkityksen takia keskenmenon riski vielä normaalia suurempi. Vaikeinta on kuitenkin se että aika tuntuu matelevan kun kenellekkään ei voi kertoa ja neuvolaan ja ultraankin on vielä 2-4 viikkoa...kaikki tuntuu vielä epätodelliselta...
  13. Metsätähti83 Aloittelija

    Heippa!

    Ehkä miekin uskaltaudun varovaisin mielin mukaan tänne. Ilmeisesti menossa on rv 8. Miulla ei ole ehtinyt olla menkkoja synnytyksen jälkeen, ovulaation muistan bonganneeni, mutta en saa millään mieleen tarkkaa ajankohtaa. La menee kai jonnekin marraskuun puolivälin kieppeille, tarkentuu sitten ultrissa. Esikoinen on siis 9,5 kk vanha -ollaankin manquen kanssa tuttuja kesäkuisista :) Tunteet ovat vähän vielä sekavat: vauva on tosi toivottu, mutta oltiin varauduttu pitempään yrittämiseen, kun esikoista yritettiin kuitenkin 1,5 vuotta. Vähän sellainen pöllämystynyt olo. On ollut lohdullista lukea täältä teijän muittenkin myös niitä toisenlaisia mietteitä vauvasta. Itseä mietityttää vauva-arki kahden pienen kanssa, oman ajan loppuminen, ja ihan sellainenkin tyhmä asia, palautuuko kroppa enää tästä toisesta raskaudesta niin hyvin kuin ensimmäisestä... Kamala keskenmenon pelko on vielä menossa, ja toisaalta pelottaa, että jos kaikki ei olekaan kunnossa. Ensimmäinen neuvola on 10.4 (rv 9), ja ainakin viimeksi "täti" jo etsi sellaisella vanhalla ultralla sikiön ja sydämen.

    Raskausoireista tutuiksi ovat tälläkin kertaa tulleet aivan järkyttävä kaiken alleen peittävä väsymys sekä etova olo. Pääasiassa makea ällöttää ja suolainen sekä hedelmät maistuu paremmin. Iltaisin näkyy jo vähän pienen pientä mahakumpua. Tissit ovat ehkä vähän hellemmät, mutta nyt ne eivät ole sellaiset turvonneet melonit kuten esikoista odottaessa, kun imetän vielä. Vessassa saa rampata tiheästi.

    Esikoisen lisäksi perheeseen kuuluu mies sekä kissa ja koira. Asutaan maalla Pohjois-Pohjanmaalla. Mies on parhaillaan isäkuukaudella kotona, ja mie yritän taas harjoitella työntekoa. Isäkuukauden jälkeen hoidetaan vuorotellen esikoista kotona kesään asti, jonka jälkeen isä jää vähäksi aikaa kokopäiväisesti kotia ennen kuin mie taas toivottavasti jään äitiyslomalle.

    Vilukissa: en tunne äitiäsi, mutta mitä jos ei tajunnut, mitä tarkoitit? Kuulostaisi meijän äitiltä, joka välillä tuntuu käyvän vähän hitaasti...

    TeReHi: miulla oli esikoiselta jo aika alusta lähtien iskiashermovaivaa, joka oireili mm. sellaisena puutumisena.
  14. butter Tuttu foorumilla

    mites teillä meni vauvvan esitteleminen koiralle? ja siitä sitten yhteiselo? ite kun esikoista odotan ja 3 koiraa on niin vähän jänskättää miten tulee menemään kun tulee "karvatonvauvva" sitten laumaan..
  15. Koala76 Aloittelija

    Butter; Tota koira asiaa täällä innokkaana kommentoin! Meillä oli kaksi koiraa esikoisen syntyessä ja kaikki on mennyt tosi hyvin. Koirat oli hoidossa pari pvää synnytyksen jälkeen ja kun ne sitten tulivat kotiin niin saivat nuuskutella ja vähän nuollakkin vauvaa=) Tiedän että monelle tää on kauhistus mutta meillä näin ja hyvin on toiminut. Luonnossa kuulemma susiemo ei kylläkään päästä muita lauman jäseniä aivan pienten pentujensa luo mutta mä taas halusin että koirat saavat heti tutustua uuteen laumamme jäseneen ja sitä myötä liiallinen kiinnostus tuoksuvaa nyyttiä kohtaan laantuu ja näin kävikin. Luulin että olis tarvinnut olla tosi tiukkana niiden kanssa mutta koirat (jotka siis normaalisti sähläävät melkolailla) yllättivät mut ja varoivat kovasti pientä heti alusta alkaen<3 Meillä nukkui koko poppoo sängyssäkin ensimmäiset puoli vuotta kunnes lapsi siirtyi omaan sänkyynsä;)
    Nykyisin tilanne on se että meillä on vaan yksi koira(toinen jouduttiin suureksi surukseni lopettamaan sairauden takia kuukausi sitten) ja nykyisin ainoa ongelma on suojella koiraa ton rakkaan taaperon "hyökkäyksiltä";) Mutta kaikki on mennyt tosi hyvin ja on ihana nähdä lapsensa kasvavan koiran kanssa<3<3<3 Paijaaminen oli yksi ensimmäisiä opittuja juttuja samoin kun koirien nimet<3 Ja hihnoilla ja valjailla on niin kiva leikkiä=)  
    Ainoa mitä kannattaa miettiä on ulkoilutukset ja niiden järjestäminen kun vauva on ihan pieni ja hihnoja on monta (tekee rattailun todella haasteelliseksi, ellei jopa mahdottomaksi...). Ilmojen lämmettyä mulla oli vauva rintarepussa ja lenkkeiltiin ihan "vanhaan" malliin mutta sitten kun painoa tuli yli 10kg luovutin=) Nykyisin rattailaan sujuvasti koska koiria on vain yksi=( Mutta vaikka useamman koiran kanssa toi lenkkeily onkin haastavaa ja vaatii vaivaa niin silti toivoisin että meille tulisi vielä joskus toinen koira (mies ei vaan oo ihan samaa mieltä mut väsytys on käynnissä)=) 
  16. manque Tuttu foorumilla

    Vilukissa: Voi kyllä olla, ettei äitisi ehkä tajunnut vihjausta? Tottakai omiin korviin kuulostaa selkältä että raskaudesta puhutaan, mutta eipä noista aina äideistä aina tiedä. Lähinnä tässä tietysti pohdin oman äitini kautta. Hän olisi voinut tulkita tuon esim. että aion syödä kesällä paljon herkkuja :D Ja tuli mieleen, että ehkä tuon voi tulkita myös niin, että yritys on vasta päällä.

    Metsätähti: Mä vähän odottelinkin ilmaannutko tänne :) Voi kun tuttuja nuo ajatuksesi, mietteitä on moneen lähtöön. Elämä osaa yllättää. Mä jotenkin myös hämmennyin siitä kuinka nopeasti tärppäsi tällä kertaa. Me tosin yriteltiin esikoista "vain" 10kk, mutta silti tää toisen heti mukaan tarttuminen tuntui jotenkin uskomattomalta. Nyt alkaa jo pikku hiljaa tajuta mitä on tapahtumassa.

    butter: Itselläni on kokemusta yhden koirasta & vauvan tulosta. Kun lapsi oli syntynyt, kävi mies noin 4-5 kertaa kotona ennen kuin itse sairaalasta kotiuduimme. Vei aina mukanaa jonkun vaatekappaleen, vaipan tms. , jossa oli vauvan tuoksu. Kun tulimme kotiin, oli koira jo saanut rauhassa tutustua uuteen perheenjäseneen hajujen muodossa. Vauva herätti mielenkiintoa, mutta se jäi onneksi ihan haistelun tasolle. Meidän ei ole tarvinnut siis pelätä, että koira astuisi vauvan päälle tms. Lenkkeily oli ehkä vähän haasteellista alkuun sekä koiran että vauvan kanssa. Monilla perheellisillä tutuillani on koiria enemmänkin, mutta heillä on ainakin mennyt kaikki silti ihan hyvin :)
  17. Appelsiini84 Peruskäyttäjä

    Mua kanssa vähän mietityttää vauvan tutustuttaminen koirille, tosin mulla ei itsellä ole koiraa mutta poikaystävän vanhemmilla on semmosia suht isokokoisia terriereitä ja mun siskolla on noutaja ja toisella siskolla semmoinen kiltti terrieri (cairn) ja eniten ehkä mietityttää nämä isokokoiset terrierit kun ne osaavat olla aika kovakouraisia vaikka hyvää tarkoittavatkin.

    Mä en nyt sitten päässytkään sinne varhaisultraan tänään ton lumipyryn takia joten yritän etsiä vielä ennen pääsiäistä jostain sopivan ajan niin ei sitten tarvitse koko pääsiäistä stressata ja ehkä uskaltaa sitten kertoakin tästä vauvasta jo lähisukulaisille.

    Vilukissa, ehkäpä sun äiti häkeltyi sen verran tuosta sinun uutisesta ettei osannut muuta sanoa kuin jaa?! :)
  18. Mansikkainen Peruskäyttäjä

    Hei vaan kaikille!

    Tulen nyt mukaan keskusteluun ja oli mukava huomata, että täällä onkin tuttuja (manque ja Metsätähti83).

    Meillä laskettu aika on 10.11. ja olen menossa Jorviin synnyttämään, kuten esikoisenkin kohdalla. Meillä on siis entuudestaan 9kk-poika.

    Kun esikoisesta ei ollut mitään oireita, niin nyt raskauspahoinvointi on tullut hyvinkin tutuksi. Mulla alkaa lähes kellon tarkasti pahoinvointi aina iltapäivällä. Etominen ja kuvotus on niin kovaa, että en pysty syömään lämpimiä ruokia. Ainoastaan kylmät ja raikkaat ruuat menee alas, nekin tietyin rajoituksin. Oksentanut en ole vielä kertaakaan, mutta tämä pahoinvointi on kyllä järkkyä! Ja väsymystä on ollut jo pari viikkoa, viimeistään kympiltä nukahdan joka ilta ja päiväuniakin tarvitsisin, mutta se ei nyt onnistu, koska opiskelen päivisin tai hoidan esikoista.

    Meillä oli ensimmäinen neuvola viime viikolla ja seuraava vasta raskausviikolla 26, mikä on minusta todella pitkän ajan kuluttua. Välissä on tietenkin np-ultra ja rakenneultra. Joudun kuitenkin tarkkailemaan verenpainettani säännöllisesti, kun edellisessä raskaudessa sain lääkkeet viimeisen kuukauden aikana ja synnytyksen jälkeen minulla epäiltiin ns. synnytyksen jälkeistä raskausmyrkytystä. Ollaan myös mietitty, että tälläkään kertaa ei haluta tietää vauvan sukupuolta etukäteen.


    Mukava päästä mukaan keskusteluun, onnellista odotusta kaikille ja kuulemisiin!
  19. butter Tuttu foorumilla

    kiva kuulla että muilla mennyt hyvin koirien kanssa :) eniten mua tressaa tuo pikkuhirviö (9kk ikäinen teinimutanttikoira :D ) sillä on ainakin vielä kauhea uhma päällä, saattaa hyppiä, kiukutella, vetää hihnassa ku hullu (2vk meni taas tosi hienosti kunnes eilen alotti uudestaan) niin ja tuhoaa ja kiusaa noita vanhempia koiria ym :D onneks tässä on nyt vähän vielä aikaa kouluttaa ja toivoa että uhmakin menee ohi ennen vauvvan syntymää.. koirat on tommosia keskikokosia 20-30kilosia.. et kyl siinä jalkoihin jää, jos on jäädäkseen :/
  20. MamaSupa Aloittelija

    Heippa vaan kaikille!

    Mulla vaan näköjään pahoinvointi kiihtyy, kävin tänään kouluttamassa Porissa yrttinyyttejä ja muumaman kerran piti käydä vessan puolella juttelemassa norjaa kun siitä hajusta tulee niin järkky olo.

    Mutta eka neuvola ens viikolla, toivotaan että pikku papusella on kaikki hyvin. :) <3

Jaa tämä sivu