Huhtikuun jutut

Että voi ihminen olla ilonen valkovuodosta. Sitä ei oo näkyny ja fiilis on ollu ku saharassa. Tänään vihdoin onni potki sen suhteen. :laughing002

Luottoa lisää myös tämä iltalirusta tehty testi, pc kyseessä. Tänään oviksesta lukien rv4+0. Viiva vahvistuu! :Heartred

IMG_20190419_214350.jpg
 
Mites muut, koska aiotte jakaa raskausuutisen?

Meillä ajatus odottaa ainakin varhaisultran yli, että ollaan varmistettu kaiken olevan ok. Kkm kalvaa vielä mielessä..
Nyt vaan tulikin tenkkapoo, kun appiukko varas pöydän koko sakille huomiseks miun suosikkikiinalaisesta. Kaikki tietää miun rakastavan sushia, ja nyt en voikaan sitä syödä.. Saa nähdä, ruopeavatko kyselemään. Tarkkasilmänen anoppi ainakin huomaa taatusti. Eikä mulla oo mitään hyvää syytä kieltäytyä kutsusta. :smiley-ashamed004
 
Kyllä täällä ainakin oottelen sinne 12 viikolle että pääsee vähän edes huokaisemaan ja sit voi lähipiiriä tiedottaa ja muut saa tietää sitten joskus :hilarious:
 
Töissä oon jo aika aluksi kertonut niille, joiden kanssa oon koko ajan tekemisissä, koska oon ollut välillä huonovointinen. Saanut sit lepäillä rauhassa ja muutenki helpottaa, ku ei tarvii peitellä ja varoa koko ajan. Kerroin myös kahdelle kaasolleni, koska järkkäävät polttareita, niin osaavat huomioida raskauden ennen ku varaa mitään kallista tms. Ja sit äidilleni kerroin, koska uskon, että tuki on korvaamatonta näin alkuraskaudessa ja myös mahdollisen keskenmenon koittaessa. Mut oon kaikille hokenut, ettei saa liikaa iloita tai kertoa eteenpäin ennen vkoa 12 kun kaikki on vähän varmempaa.

NT-ultran jälkeen kerrotaan miehen perheelle ja kavereille. :) Pomolle hiukan ennen, koska en aio ottaa ultrakäyntiä takaisin tehtävinä tunteina.

Tavallaan oon iloinen, et salaisuuden taakka on vähän keventynyt ja voi olla vapaammin. Mut samalla pelottaa, et jos meneekin kesken, että kuinka silmätikuksi sen jälkeen joutuu. Sithän kaikki tietää, että me kuitenkin yritettäis uusiksi jne. Mut toivotaan että kaikki menee hyvin loppuun saakka :Heartred
 
Mulla myös tarkoitus kertoa vasta rv12, koska en halua tiedon leviävän työpaikalle... Pikku paikkakunnalla kaikki tuntee toisensa ja juorut kiertää... Ja lapsille en halua kovin aikaisin kertoa, kun kuitenkin on nuo kaksi keskenmenoa. Pari mun ystävää tietää kyllä, mutta muut kuulee sitten nt-ultran jälkeen.
 
Meillä pomoni on ainoa, joka raskaudesta tietää mieheni lisäksi ja syy on se, että jouduin olemaan koko viime viikon poissa rajun raskauspahoinvoinnin takia ja todennäköisesti joudun jäämään myös ensi viikolla pois töistä. Työni on sellaista, että siinä ei voi pitää ylimääräisiä taukoja tai pausseja vaan se vaatii jatkuvaa intensiivistä keskittymistä ja läsnäoloa.

Tyttäreni, joka on jo 7-vuotias on ihmetellyt kyllä kovasti miksi olen kokoajan niin huonovointinen ja oksennan. Yritän vielä vähän yli viikolla pitkittää kertomista hänelle, sillä sitten olisi varhaisultra, jonka jälkeen uskallan varmaan lapsille asian paljastaa. Kohta 3v poikani ei vielä osaa kummastella mitään. Kaikille muille ajateltiin julkistaa asia vasta np-ultran jälkeen, jos suinkin mahdollista.
 
Miun yks ystävä tietää. Tarvin jonkun jolle purkaa ja hän on miun luottoystävä, lisäks hänellä samankaltasta taustaa. Miun äidille lisäks ehkä kerrotaan tässä piakkoin, en halua toista kertaa joutua kertomaan uutisia niin et on kkm tms todettu. Äiti on miulle kuitenki tukipylväs. Isän kanssa ei olla kovin läheisiä niin odotetaan sopivaa saumaa ja kerrotaan varmaan nt-ultran jälkeen.

Sen mie tiedän et tuo anoppi hyppää onnesta seinille ja/tai juoksee taloa ympäri kun uutiset kuulee. Anoppi on lisäksi aivan mahdoton hössöttäjä (pahempi on vaan hänen sisko) ja etenkin sen hössötyksen takia vielä jarrutellaan miehen vanhemmille kertomista. Viimeks viime viikonloppuna oli anoppi miehelle puhunu et kyllä hän jo mummoks joutas, et kaikki hein puolelt on saanu lapset nuorena. Ei-niin-huomaamatonta vihjailua siis. :grin
 
Mites muut, koska aiotte jakaa raskausuutisen?

Meillä ajatus odottaa ainakin varhaisultran yli, että ollaan varmistettu kaiken olevan ok. Kkm kalvaa vielä mielessä..
Nyt vaan tulikin tenkkapoo, kun appiukko varas pöydän koko sakille huomiseks miun suosikkikiinalaisesta. Kaikki tietää miun rakastavan sushia, ja nyt en voikaan sitä syödä.. Saa nähdä, ruopeavatko kyselemään. Tarkkasilmänen anoppi ainakin huomaa taatusti. Eikä mulla oo mitään hyvää syytä kieltäytyä kutsusta. :smiley-ashamed004

Kyllä sushia voi syödä, ainakin meillä päin sushipaikoissa on niin erilaisia paloja valikoimissa et voi ottaa sieltä sellaisia missä ei oo raakaa kalaa tai kovin paljoa merilevää.

Mä oon kertonut parille kaverille, jotka itekin.on raskaana ja tietää alkuvaiheen epävarmuudet, mut muut saa kuulla varmaan pikkuhiljaa ar-ultran jälkeen. Ainakin he jotka tietävät aikaisemmista ongelmista.
 
Mun yksi ystävä tietää, ja mies aikoo kertoa vanhemmilleen nyt tulevalla viikolla. Muuten aiotaan kertoa lähipiirille vasta nt-ultran jälkeen, ja muut saa tietää sitten kun saavat.

Mä ymmärrän sen, että monet haluaa kertoa esim. vanhemmilleen hyvissä ajoin, jotta saavat tukea mahdollisen keskenmenon kohdalla. Mä taas haluan pitää tiedon itselläni mahdollisimman pitkään, koska tiedän ettei mun äiti osaa pitää salaisuuksia, eikä myöskään tukea jos kävisi huonosti.

Ja ekana sukulaisistani haluan kertoa esikoiselleni, ja sen haluan tehdä vasta vähän turvallisemmilla viikoilla.
 
No se kiinalaisreissu meniki sit niin et olin jo ekan lautasen puolvälissä niin täys ettei meinannu kyetä loppuja syömään. Urheasti sain lautasen tyhjäksi ja söin vielä jälkkäribanskutkin. Kevyt ähky. :hilarious:
Mie koitin kattoa niitä susheja mut ei ollu soveltuvia tänään tarjolla, oli aika rajallinen buffatarjonta niissä. Harmittaa vietävästi, miun herkut.. Selvisin onneks sushiasiasta kuivin jaloin vaik anoppi kysyki et etkö sie oikeesti meinaa syödä sushia. Vetosin ähkyyn. :grin
 
Öö, onko mulla jokin menny ohi maantiedossa viime aikoina? Eikai kiinalaisesta sushia saa? Eiks sushi oo japanilaista? :)
 
Öö, onko mulla jokin menny ohi maantiedossa viime aikoina? Eikai kiinalaisesta sushia saa? Eiks sushi oo japanilaista? :)

Sushin alkuperä on kyllä juu Japani mut lähes jokaisesta kinkkilästä meilläpäin saa sitäkin kiinalaisen sapuskan lisäksi. Pakka vedetty sekasin :wacky:
 
Musta tulikin sitten yksinodottaja. Meillä meni miehen kanssa poikki, minun omasta tahdostani tosin. Enteet oli jo aiemmin, mutta tässä tilanteessa kuitenkin ollaan, että odotan lasta.
Sen enemmin asiaa avaamatta, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna: alkoholi.
En ajatellu, että mä olisin tällaisessa tilanteessa ikinä, mutta elämä osaa yllättää.
Todella sekava fiilis, mutta samalla myös erittäin helpottunut. Eiköhän sitä yksi lapsi naisenergiallakin kasva :happy:
 
Musta tulikin sitten yksinodottaja. Meillä meni miehen kanssa poikki, minun omasta tahdostani tosin. Enteet oli jo aiemmin, mutta tässä tilanteessa kuitenkin ollaan, että odotan lasta.
Sen enemmin asiaa avaamatta, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna: alkoholi.
En ajatellu, että mä olisin tällaisessa tilanteessa ikinä, mutta elämä osaa yllättää.
Todella sekava fiilis, mutta samalla myös erittäin helpottunut. Eiköhän sitä yksi lapsi naisenergiallakin kasva :happy:

Tsemppiä! Kyllä sitä yhtä hyvin lapsen voi yksinkin kasvattaa. Kun itse voi hyvin, voi paremmin huolehtia myös jälkikasvusta.
 
Musta tulikin sitten yksinodottaja. Meillä meni miehen kanssa poikki, minun omasta tahdostani tosin. Enteet oli jo aiemmin, mutta tässä tilanteessa kuitenkin ollaan, että odotan lasta.
Sen enemmin asiaa avaamatta, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna: alkoholi.
En ajatellu, että mä olisin tällaisessa tilanteessa ikinä, mutta elämä osaa yllättää.
Todella sekava fiilis, mutta samalla myös erittäin helpottunut. Eiköhän sitä yksi lapsi naisenergiallakin kasva :happy:

Tsemppiä täältäkin! Isoja asioita ja muutoksia tapahtuu sun elämässä nyt, mutta selviät niistä kyllä varmasti. Se kertoo jo paljon, että sulla on myös helpottunut fiilis. Fiilikset tulee varmasti vaihtelemaan, mutta uskon että helpotuksen tunne pysyy vähintään siinä taustalla koko ajan.
 
Musta tulikin sitten yksinodottaja. Meillä meni miehen kanssa poikki, minun omasta tahdostani tosin. Enteet oli jo aiemmin, mutta tässä tilanteessa kuitenkin ollaan, että odotan lasta.
Sen enemmin asiaa avaamatta, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna: alkoholi.
En ajatellu, että mä olisin tällaisessa tilanteessa ikinä, mutta elämä osaa yllättää.
Todella sekava fiilis, mutta samalla myös erittäin helpottunut. Eiköhän sitä yksi lapsi naisenergiallakin kasva :happy:

Ryhmän ulkopuolelta huutelen, että yksin lapsen kasvattaminen on asennekysymys! Jos äiti voi hyvin, niin myös lapsi voi hyvin! Ei onnelliseen lapsuuteen tarvita kahta lähivanhempaa. Riittää, että lapsella on turvallinen olla ja rakastavia aikuisia elämässään, oli ne sitten äitejä, mummeja, kummeja tms. Pärjäät varmasti hienosti yksinkin, kunhan muistat, että apua saa ja pitää uskaltaa hakea! Paljon onnea odotukseesi! :)

Nimim. yhden 3-vuotiaan ja kohta kaksosvauvojen yksinhuoltaja
 
Hemuli4, tsemppiä tilanteeseesi! Nostan hattua, että olet uskaltanut tehdä ison ja varmaan vaikeankin päätöksen jo heti alkuraskaudessa. Uskon, että se päätös on sun ja vauvan parhaaksi, kun olet sen tehnyt. Jaksamisia! :Heartpink
 
Onks täällä kellään muuten migreeniä? Miten on reagoinut raskauteen? Mua vähän etukäteen pelotti, kun e-pillereitä syödessä kohtauksia oli 4-5 kuussa ja ilman niitäkin vielä 1-3 kuukaudessa. Hormonit siis pahensi tilannetta entisestään, mikä ei viittaa hyvää raskauden suhteen.

Nyt näyttäisi olevan noin viikon välein kohtauksia ja eihän siihen se suositus 1g Panadol auta mitään. Sumatriptaania saisi lääkärin mukaan ottaa, mut neuvolatäti sanoi, ettei kannata. Enkä kyllä haluakaan, vaan yritän pärjätä muuten. Toivottavasti pysyy tällaisena ja toivon että loppuisi kokonaan keskiraskaudessa, kuten joillekin voi käydä...
 
Musta tulikin sitten yksinodottaja. Meillä meni miehen kanssa poikki, minun omasta tahdostani tosin. Enteet oli jo aiemmin, mutta tässä tilanteessa kuitenkin ollaan, että odotan lasta.
Sen enemmin asiaa avaamatta, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna: alkoholi.
En ajatellu, että mä olisin tällaisessa tilanteessa ikinä, mutta elämä osaa yllättää.
Todella sekava fiilis, mutta samalla myös erittäin helpottunut. Eiköhän sitä yksi lapsi naisenergiallakin kasva :happy:
Pahoittelut että tällainen case tuli kohdallesi! :sad001 Alkoholi pilaa paljon :sad001. Toivottavasti et kuitenkaan ole yksinäinen vaan että sulla on tukiverkosto lähellä, sellainen joka auttaa kun ite et ehdi tai yksinkertaisesti jaksa... Ja tietenkin toivon että sulla on joku/joitakin (tietysti me täällä, mutta lähempänäkin) joille/jolle voit jakaa raskauden ja vanhemmuuden ilot ja surut, olkapää.
Jaksamista tilanteeseen!
 
Mrz, mulla on migreeni. Raskaana ollessa se on ollut ihan ok, ei yleensä suuremmin kohtauksia. Mulla yleensä auttaa säännöllinen hierojalla käyminenkin, kun yliojentuvien nivelten takia en saa venyteltyä lihaksia riittävästi.
 
Takaisin
Top