Huhtikuun jutut

[Eepu]

Oon ite ajatellu, etten välttämättä joulukuista haluis. Miehellekki ku oon höpöttäny vauvasta pitemmän aikaa, niin taisin viime kuussa sanoo ettei nyt ainakaa tehä ettei tuu joulukuista, mut hups.. :DD Mutta kuhan rakas mötkylä matkassa pysyy ja maailmaan saapuu, niin aivan sama millon tulee!

 

[Han-nea]

Meillä esikoistyttö on joulukuinen ja aloitti juuri viime syksynä koulun ja hyvin on pärjännyt ja kavereitakin saanut Ei se aina meinaa, ettei pärjää ja on hankalaa, kun on syntynyt joulukuussa. Mieheni myös joulukuinen ja mukavasti on sekin tullut toimeen ja opiskellut itselleen hyvän ammatin. Tietysti synttärit lähellä joulua on aikamoinen show joka kerta, kun joulussa itsessäänkin riittää järjestelyä.. Saa nähdä miten käy jos ja kun meillä on kohta kaksi joulukuista Onneksi sentään keskimmäinen on kesän lapsi, niin edes yhdet synttärit eri aikaan

 

[Nepeta Cataria]

Bebanthen toimii hyvin noiden alapään pikku haavaumien kans, suosittelen. Ja joo, ilman pikkareita nukutaan täälläkin ja käytössä on vain puuvillaisia, muuten alkaa paikat kutisemaan. Jos on päässyt jo vähän ärtymään paikat niin emättimen limakalvoille suunnatut maitohappobakut auttavat kans nopsaan. Tämä toki vain silloin kun ei ole ärtynyt tulehdukseksi asti. Kuukautistenkin aikaan välttelen siteitä just hautomisen takia, kuukuppi on parempi.

 

[Han-nea]

Mäkään en ois joulukuuta valinnut, mutta eipä ne vauvat aikaa katso

Huolestuttaa, kun mulla on joku ärtynyt/tulehtunut haavauma alapäässä. Se on semmosessa kohtaa, että uskon vaan hiertyneen ja hautoneen, mutta heti tulee huoli Täytyy tänään hakea vähän antibioottivoidetta ja tuuletella. Jos ei lähe parempaan parissa päivässä, täytyy kyllä käydä lääkärissä.

Sama homma, mutta en edes äkännyt sitä, ennen kun oli veret pikkareilla ja kuvittelin keskenmenoksi taas :arghh:. Babanthenia heitin sitten siihen. Onkohan nämäkin sitten jotain raskausajan vaivoja...

 

[hhennqq]

Mulle tää joulukuinen on kolmas lapsi. Joka toinen vklp meillä on myös miehen kaks lasta aiemmasta suhteesta, eli sillon tääl pyörii 4 lasta. Nää kaks nuorinta ja tuleva on kaikki mun ja miehen yhteisiä.

Mä oon ollu kotona kohta 3v yhteen putkeen. Eikä oo vakipaikkaa odottamassa.

Kävin eilen verikokeissa ja hcg oli reilu 15 000, viikko sitten 1600. Joten hyvin oli noussut. Reilu viikko ultraan, missä vihdoin saa sit tietää tarkan lasketun

Vaivaako muilla kamala nälkä? Mulla on nälkä tunti sen jälkeen kun oon syönyt. Ihan outoa!

 

[Sointu-Helmiina]

Ainakin tekee mieli kaikkea suolaista. Ja välillä ei maistu mikään, mikä on mulle ihan kummallista. Tänään suorastaan tärisin, kun teki äkkiä niin mieli lämpimiä voileipiä, mutta piti tyytyä iltapuuroon, koska ei ollut aineksia. Miten traagista.

Han-nea, teillä on sitten joulunaika todellakin yhtä juhlaa!

 

[Nirppunorppa]

Joulukuu ei kuulu monen suosikki-kuukausiin mitä tulee lasketun ajan suhteen. Mitä mieltä olette?

Ei kyllä suosikkikuukausi ole. Vauvan laskettu samana päivänä ku mun synttärit ja kyllä sitä harmitti olla aina luokan nuorin ja pienin ja viimeinen kaikissa ikäjutuissa

 

[Cami_85]

Miten ajattelitte selvitä pääsiäisestä kertomatta raskaudesta kenellekään? Vai ajattelitteko kertoa raskaudesta pääsiäisenä?
Meidät on kutsuttu anoppilaan syömään ja paikalle on tulossa myös miehen sisarukset perheineen, jotenkin olisi mukava kertoa mutta toisaalta ei kyllä vielä oikein uskalla, kun viikkoja on silloin kasassa 6+6 ja mitä tahansa saattaa vielä tapahtua...

 

[Koirankorva]

Miten ajattelitte selvitä pääsiäisestä kertomatta raskaudesta kenellekään? Vai ajattelitteko kertoa raskaudesta pääsiäisenä?
Meidät on kutsuttu anoppilaan syömään ja paikalle on tulossa myös miehen sisarukset perheineen, jotenkin olisi mukava kertoa mutta toisaalta ei kyllä vielä oikein uskalla, kun viikkoja on silloin kasassa 6+6 ja mitä tahansa saattaa vielä tapahtua...

Me kerrotaan anoppilaan varmaan nt ultran jälkeen. Mun äiti tietää jo ja isä ja yks veli. Myös esimies tietää ja pari työkaveria. Lähinnä kun oli tuo rankempi keskeytys + kaavinta (tuulimuna) tammi/helmikuussa ja sillon aika avoimesti kerroin ihmisille, vaikks raskaudesta en ollu puhunu. Nyt tuntu luonnolliselta kertoa niille joille keskeytyksestäkin kerroin.

 

[Sointu-Helmiina]

Meillä tuo toimii niin, että kerroin heti isälle, joka kertoo heti siskolleen, ja sisko kertoo kaikille. Sit jos tapahtuu jotain ikävää, mä kerron taas isälle (muutenkin kerron elämän ilot ja surut vanhemmilleni), ja koko suku saa jälleen tietää tän ilman että mua vaivataan asialla. Äidin puolella sama juttu, mutta pienempi suku, eikä ihan niin tehokas tiedotus.

 

[Sointu-Helmiina]

Lisään vielä, että mies aikoo kertoa omille vanhemmilleen vasta nt-ultran jälkeen, ja minä tietysti puistelen päätäni. Tosin hänen mun suvulle kulmien kohottelunsa on vielä aavistuksen ymmärrettävämpää.

 

[Iines-19]

Me kerrotaan varmaan äitienpäivänä. Pääsiäisenä on vasta viikot 7+ ja varhaisultra vasta 8+. Ennen sitä ei missään nimessä kerrota.

 

[Novem]

Miten ajattelitte selvitä pääsiäisestä kertomatta raskaudesta kenellekään?

Mä ajattelin selvitä ihan vain siten, etten kerro kenellekään Me mennään mun vanhemmille pääsiäiseksi, ja myös mun sisarukset tulee sinne. Mutten jaksa uskoa, että saisivat asiaa mitenkään selville ellen itse kerro.

Esikoisesta kerroin kaikille muille paitsi yhdelle ystävälleni vasta nt-ultran jälkeen (mistä kyllä muutamat pahoitti mielensä...). Sama homma varmaan tälläkin kertaa. Sukulaisista haluan kertoa ekana esikoiselle, ja sille en viitsi kertoa ennen kuin viikkoja on kertynyt enemmän. Tuolle yhdelle ystävälleni oon tälläkin kertaa jo sanonut. Eka ultra on vasta pari päivää ennen vappua, mutta luulen että odotan kertomisen kanssa siitäkin vielä muutaman viikon eteenpäin.

 

[Iines-19]

Mä ajattelin selvitä ihan vain siten, etten kerro kenellekään Me mennään mun vanhemmille pääsiäiseksi, ja myös mun sisarukset tulee sinne. Mutten jaksa uskoa, että saisivat asiaa mitenkään selville ellen itse kerro.

Esikoisesta kerroin kaikille muille paitsi yhdelle ystävälleni vasta nt-ultran jälkeen (mistä kyllä muutamat pahoitti mielensä...). Sama homma varmaan tälläkin kertaa. Sukulaisista haluan kertoa ekana esikoiselle, ja sille en viitsi kertoa ennen kuin viikkoja on kertynyt enemmän. Tuolle yhdelle ystävälleni oon tälläkin kertaa jo sanonut. Eka ultra on vasta pari päivää ennen vappua, mutta luulen että odotan kertomisen kanssa siitäkin vielä muutaman viikon eteenpäin.

Mulla sama syy kertomattomuuteen, haluan eka kertoa omille lapsille. Ja keskenmenoa ei ehkä pieni mieli vielä ymmärrä, eikä tarvikaan. Siispä sitten, kun pahin riskiaika on ohi.

 

[Nirppunorppa]

Suunniteltiin aluksi että kerrotaan vasta kun ollaan turvallisilla vesillä. Toisaalta into ja pelko tulevasta on vaikea peittää joten suunniteltiin, josko omille ja miehen vanhemmille kerrottaisiin jo vapun aikaan. Elävätpähän sitten mukana oli kyse ilosta tai surusta eikä tarvi tunteita peitellä :) kavereille sitten nt-ultran jälkeen ja töissä sitä ennen jos alkavat epäilemään

 

[Hemuli4]

Millä ootte helpottanut pahoinvointia vai ootteko millään? Mä herään joka aamu siihen kuvotukseen, sit se aaltoilee pitkin päivää.

 

[Nirppunorppa]

On se alkio sen 3mm.

 

[Nepeta Cataria]

Ajattelin oikeasti kertoa suvulle vasta kun nt-ultran tulokset ovat tulleet. Kun voihan olla että joudun tai pääsen niptiin taas kerran matalien istukkahormonipitoisuuksien vuoksi (syy, miksi raskaustestini ovat aina olleet hailukoita, enkä ole ikinä alkuraskauden takia oksentanut). Aina on ollut terve vauva, mutta aina jään seulaan kiinni.

Kävin jo tuossa isäni luona kylässä ja hän ylpeänä nosti pöytään itse kylmäsavustamaansa lohta. Vähin äänin nostelin kylmäsavut 2-veen voileipäkeksin päälle, ja sinne katosi nopsaan ja lisää olis pitänyt saada.

 

[Nepeta Cataria]

Millä ootte helpottanut pahoinvointia vai ootteko millään? Mä herään joka aamu siihen kuvotukseen, sit se aaltoilee pitkin päivää.

Tuohon vois auttaa et varaa vähän jotain syötävää yöpöydälle ja syö sen ennen ku nousee aamulla.

 

[Valoisa]

Millä ootte helpottanut pahoinvointia vai ootteko millään? Mä herään joka aamu siihen kuvotukseen, sit se aaltoilee pitkin päivää.

Täällä kanssa sama juttu. Heti kun herään, on ihan hyvä olo, mutta kun nousen ylös, niin muutaman minuutin päästä alkaa kuvotus ja se jatkuu koko päivän nukkumaanmenoon saakka vaihtelevalla voimakkuudella. Meille on vielä ensi viikolla tulossa yövieraita emmekä halua vielä raskaudesta kertoa kenellekään (nyt vasta rv 5+3), niin saa nähdä miten saan kuvotukset pidettyä salassa..

Yritän pitkin päivää syödä/ juoda jotain pientä, niin saan olon hetkeksi helpottamaan. Mustikkakeitto, tuoremehu, banaani, myslipatukka, lihapullat ja sipulisilli toimii. Ei-sillin-ystävät, älkää oksentako.