Helmikuun helinät
- Ketjun aloittaja Taatu
- Aloituspäivämäärä
Mulla vasta 36+4, ei kyllä niin minkäänlaista merkkiä synnytyksestä, enkä kyllä oo vielä edes oikeestaan odotellukaan :) Kanavaa runsaasti jäljellä eikä paikatkaan ollu pehmenny viime neuvolassa.
Mä en myöskään tiiä millanen se limatulppa on, luulin tietäväni mut huomasin harmikseni et se olikin vaan valkovuotoa - niinku nytkin.. Vauva on vielä niin ylhäälläkin et pää heiluu edes takas ja sanoivatki neuvolasta et jos vedet menee niin makuuasennossa sen jälkeen pitäs olla kokoajan ettei vaan napanuora luiskahda ensimmäisenä.
Ksmirre, mukava kuulla ettet ehkä joudu yksin synnyttämään! Olishan se aika karmeeta olla yksin sairaalassa,vaikka toki siinä joutuu kaiken kärsimään yksin mut ompahan ainaki tuki ja turva johon tarrautua ja purkaa kipua.. Saas nähdä miten me hoitohommat järjestetään ku molempien vanhemmilla on sellaset työt ettei liikene olla pois, samoten sisaruksilla on vuorotyötä tai muuta.. Jospa sitä ei yöllä tarvis lähtee, sais varmaan päivällä paremmin hoitajan. Ja jos oikein hätä tulee niin meillä asuu tuttu melkein vieressä joka on luvannu tulla, mut mä en vaan luota siihen hoitajana ku se on nuori poika joka ei oo koskaan vaihtanut vaippoja tai syöttäny lapsia.. Hetken se pärjää varmaan et joku muu tulee paikalle :)
Täällä alkaa olo olla vähän parempi, rautakuuri todennäköisesti alkanu tepsimään. Oon napsinu kahta Obsidania päivässä, toisen päiväsaikaan ja toisen yöllä. Tietääpähän et se yöaikanen tabletti ainakin imeytyy ku maha on suhteellisen tyhjä. Tänään jaksettiin pitkästä aikaa mennä tytön kans uloskin, molemmilla naamat tais loistaa auringon kans kilpaa - aivan mahtava ilma ja mielikin piristy!
Kevät tulee ja kohta näistä raskausvatsoista on jäljellä vaan löysää nahkaa ;) ihanaa!
Mä en myöskään tiiä millanen se limatulppa on, luulin tietäväni mut huomasin harmikseni et se olikin vaan valkovuotoa - niinku nytkin.. Vauva on vielä niin ylhäälläkin et pää heiluu edes takas ja sanoivatki neuvolasta et jos vedet menee niin makuuasennossa sen jälkeen pitäs olla kokoajan ettei vaan napanuora luiskahda ensimmäisenä.
Ksmirre, mukava kuulla ettet ehkä joudu yksin synnyttämään! Olishan se aika karmeeta olla yksin sairaalassa,vaikka toki siinä joutuu kaiken kärsimään yksin mut ompahan ainaki tuki ja turva johon tarrautua ja purkaa kipua.. Saas nähdä miten me hoitohommat järjestetään ku molempien vanhemmilla on sellaset työt ettei liikene olla pois, samoten sisaruksilla on vuorotyötä tai muuta.. Jospa sitä ei yöllä tarvis lähtee, sais varmaan päivällä paremmin hoitajan. Ja jos oikein hätä tulee niin meillä asuu tuttu melkein vieressä joka on luvannu tulla, mut mä en vaan luota siihen hoitajana ku se on nuori poika joka ei oo koskaan vaihtanut vaippoja tai syöttäny lapsia.. Hetken se pärjää varmaan et joku muu tulee paikalle :)
Täällä alkaa olo olla vähän parempi, rautakuuri todennäköisesti alkanu tepsimään. Oon napsinu kahta Obsidania päivässä, toisen päiväsaikaan ja toisen yöllä. Tietääpähän et se yöaikanen tabletti ainakin imeytyy ku maha on suhteellisen tyhjä. Tänään jaksettiin pitkästä aikaa mennä tytön kans uloskin, molemmilla naamat tais loistaa auringon kans kilpaa - aivan mahtava ilma ja mielikin piristy!
Kevät tulee ja kohta näistä raskausvatsoista on jäljellä vaan löysää nahkaa ;) ihanaa!
Kaika
Kommentoinnin ninja
täällä kans on kunnon roikkuvatsa :D
ja mulla on kiinnittynyt ainakin parisen viikkoa sitten ja kohdunkaula on pehmeä, MUTTA eivätpä nuo mitään kerro..muuta ku sen, että synnytys on lähempänä kuin hedelmöitys *heh hee* vitsikäskin olen...
Onkos teillä muilla millaisia yöt? mulla on ollut ihan kamalaa kaksi edellistä yötä- hikoilua ja vaivalloista oloa ja vessassa ramppaan 1,5 tunnin välein.. päiväunia on pakko nukkua joka välissä, ei muuten jaksa.
ja mulla on kiinnittynyt ainakin parisen viikkoa sitten ja kohdunkaula on pehmeä, MUTTA eivätpä nuo mitään kerro..muuta ku sen, että synnytys on lähempänä kuin hedelmöitys *heh hee* vitsikäskin olen...
Onkos teillä muilla millaisia yöt? mulla on ollut ihan kamalaa kaksi edellistä yötä- hikoilua ja vaivalloista oloa ja vessassa ramppaan 1,5 tunnin välein.. päiväunia on pakko nukkua joka välissä, ei muuten jaksa.
milin, ei siitä miehestä siellä mitään tukea ja turvaa oo edes nimeksi, eiköhän se taas kerran keikuta keinutuolia ja valita miten hänellä on rankkaa kun perse puutuu ja tylsääkin on... Mistään tarrautumisesta ja kivun purkamisesta ei tarvi ees puhua, mut ainakin se painaa kätilön kutsunappia mun puolesta, kun käsken painamaan, ja pitelee vauvaa sit synnytyksen jälkeen niin että pääsen suihkuun.
Mä nukun kyllä edelleen yöt ihan suht hyvin, herään vasta kuuden maissa vessaankin. Mutta päiväunia vetelen sit koko ajan, kun joka tapauksessa väsyttää.
Mä nukun kyllä edelleen yöt ihan suht hyvin, herään vasta kuuden maissa vessaankin. Mutta päiväunia vetelen sit koko ajan, kun joka tapauksessa väsyttää.
Kaika
Kommentoinnin ninja
Heh, Ksmirre, noinhan se menee, mutta olishan se kiva, jos mies pääsis mukaan.
Mulle on kans tärkeetä, että pitää suunsa kiinni ja vastaa vain kysyttäessä. En yhtään kestä mitään turhaa läpinää siinä avautumisvaiheessa. Ja ponnistusvaiheessa on kiva puristaa jonkun kättä.
Munnystävän mies oli vedelly ilokaasua ja maannu sängyssä ja siis pitänyt "omaa kivaa" avautumisvaiheessa..mä olisin varmaan potkinut ikkunasta pihalle, jos mun mies olis noin ollu. :)
satuu: siellä tosiaan on viime hetket käsillä!
Omaa:täällä ei mitään uutta. Eilen kävin tosi kovalla kävelylenkillä ja sain häpyluun kipeäksi. That's it.
Ja 3. yö putkeen ilman kunnollisia unia.
Odotus jatkukoon.
Hipsiäinen
Oman äänensä löytänyt
Josko sitä tännekkin tilanteen päivittäisi.
Eli ei tosiaan ollut kuvitelmaa nuo aiemmat tuntemukset. Toissayönä klo 02 heräsin ja siitä asti on supistellut. Eilen sairaalan tutustumiskäynnillä kysyin asiasta ja ottivat käyrälle. Lapsi voi hyvin, ja supistuksia tosiaan on. Kohdunkaulan tilanteen tarkistivat, pehmennyt, lyhentynyt ja koko pituudelta sormelle auki( joka kait siis ensiodottajalla yleensä tarkoittaa synnytyksen käynnistymistä). Pienen hetken mietinnän jälkeen kätilö laittoi vielä kotiin ottamaan vauhtia. oletti, että syntyy vielä mahdollisesti jopa samana yönä, muttei osannut varmaksi sanoa vaikka menisi laskettuun aikaankin (5.3.).
No, viimeyönä ei sitten syntynyt, mutta josko tänään sitten. Ainakin supistelut jatkuvat tiheinä ja pitkinä/melko voimakkaina.
Eli ei tosiaan ollut kuvitelmaa nuo aiemmat tuntemukset. Toissayönä klo 02 heräsin ja siitä asti on supistellut. Eilen sairaalan tutustumiskäynnillä kysyin asiasta ja ottivat käyrälle. Lapsi voi hyvin, ja supistuksia tosiaan on. Kohdunkaulan tilanteen tarkistivat, pehmennyt, lyhentynyt ja koko pituudelta sormelle auki( joka kait siis ensiodottajalla yleensä tarkoittaa synnytyksen käynnistymistä). Pienen hetken mietinnän jälkeen kätilö laittoi vielä kotiin ottamaan vauhtia. oletti, että syntyy vielä mahdollisesti jopa samana yönä, muttei osannut varmaksi sanoa vaikka menisi laskettuun aikaankin (5.3.).
No, viimeyönä ei sitten syntynyt, mutta josko tänään sitten. Ainakin supistelut jatkuvat tiheinä ja pitkinä/melko voimakkaina.
Kaika
Kommentoinnin ninja
Voi Hipsiäinen, kuulostaa mun ekalta synnytykseltä...siis toi venttailu.
Tsemppiä!
Omaa: 4. Superhuono yö takana. Nyt bonuksena öklötysolo ja ruokahalun katoaminen. Toivotaan,ettei ole vatsatauti tulossa vaan nyt kroppa valmistautuisi synnytykseen...vatsakin toimi vilkkaasti koko päivän ;)
Tänään menossa ä-polille kontrollikäynnille niiden viimeviikkoisten r-myrkytys epäilyjen takia.
Pachamama
Satasella mukana keskusteluissa
Mäkin voisin tänne pitkästä aikaa kirjotella, oon ollu lähinnä vaan Facebook-aktiivi :D
Oli ihana lukea tuo Azalean synnytystarina, näitä ois kiva lukea enemmänkin..
Nyt mulla tosiaan kohta 36vkoa kasassa ja tasan kuukausi laskettuun aikaan.
Neuvolalääkäri oli tällä viikolla, mutta mulla oli tosiaan semmonen venäläinen mamma, joka ei meinannut sf-mittaa muistaa ottaa. Ultrattiin kyllä, mutta vaan pää alapuolelta joka näytti lähinnä vaan ympyrältä.
Vauva ei ole kiinnittynyt, on raivotarjonnassa eikä kuulemma enää mahdu kääntymään "väärinpäin". Kohdunsuu oli edelleenki kiinni, en tiiä oliko pehmennyt tai mitään kun ei tuo täti ollut mitään mun neuvolakorttiin merkinnyt.
Kysyttäessä paljon vauva tulisi painamaan syntyessään vastaus oli että "normaali vauva"..
Nyt sitten vaan odottelua nää neljä tai pahimmillaan kuus viikkoa, että millonkas sitä rupeis tapahtumaan :)
Jäin saikulle reilu pari viikkoa ennen LA:ta, mikä ollut ihan hyvä kun kerrankin on saanut vaan olla, mä en oo kauheesti elämäni aikana lomaillut, joten tää tekee erittäin hyvää.
Etenkin kun univaikeudet iskee etenkin niinä päivinä kun on herätyskello soimassa. Nukkumaan käyminen on stressaavaa, vauva liikkuu PALJON edelleenkin mikä toisaalta hyvä mut toisaalta välillä siihen heräilen. Välillä ollu öisiä supistuksia, mut ei kovin kivuliaita. Maha on vana semmonen kova iso pallo toisinaan.
Eniten kärsin kai häpyliitoskivuista, eli oikeaan nivuseen jomottaa ihan hirveesti ja melkein koko ajan. Silti oon koiran kans tehny vähintään puolen tunnin lenkkejä päivittäin, joinain päivinä parikin kertaa päivässä ja joogaillut täällä himassa.
Alkaa kyllä olee aika malttamaton olo :) Mä haluaisin niin kovasti jo tavata meidän lapsen! Ja muutenki tää nykyinen olemus ei ihan kauheesti miellytä, joogaan kun karhu ja puuskutan kun kävelen yhetkin portaat ylös.
Hyviä vointeja kaikille! :) Ja ne jotka ei vielä oo facebookissa niin kannattaa liittyä sinnekin, koska siellä käydään kai vähän aktiivisempaa keskustelua kun täällä..
Oli ihana lukea tuo Azalean synnytystarina, näitä ois kiva lukea enemmänkin..
Nyt mulla tosiaan kohta 36vkoa kasassa ja tasan kuukausi laskettuun aikaan.
Neuvolalääkäri oli tällä viikolla, mutta mulla oli tosiaan semmonen venäläinen mamma, joka ei meinannut sf-mittaa muistaa ottaa. Ultrattiin kyllä, mutta vaan pää alapuolelta joka näytti lähinnä vaan ympyrältä.
Vauva ei ole kiinnittynyt, on raivotarjonnassa eikä kuulemma enää mahdu kääntymään "väärinpäin". Kohdunsuu oli edelleenki kiinni, en tiiä oliko pehmennyt tai mitään kun ei tuo täti ollut mitään mun neuvolakorttiin merkinnyt.
Kysyttäessä paljon vauva tulisi painamaan syntyessään vastaus oli että "normaali vauva"..
Nyt sitten vaan odottelua nää neljä tai pahimmillaan kuus viikkoa, että millonkas sitä rupeis tapahtumaan :)
Jäin saikulle reilu pari viikkoa ennen LA:ta, mikä ollut ihan hyvä kun kerrankin on saanut vaan olla, mä en oo kauheesti elämäni aikana lomaillut, joten tää tekee erittäin hyvää.
Etenkin kun univaikeudet iskee etenkin niinä päivinä kun on herätyskello soimassa. Nukkumaan käyminen on stressaavaa, vauva liikkuu PALJON edelleenkin mikä toisaalta hyvä mut toisaalta välillä siihen heräilen. Välillä ollu öisiä supistuksia, mut ei kovin kivuliaita. Maha on vana semmonen kova iso pallo toisinaan.
Eniten kärsin kai häpyliitoskivuista, eli oikeaan nivuseen jomottaa ihan hirveesti ja melkein koko ajan. Silti oon koiran kans tehny vähintään puolen tunnin lenkkejä päivittäin, joinain päivinä parikin kertaa päivässä ja joogaillut täällä himassa.
Alkaa kyllä olee aika malttamaton olo :) Mä haluaisin niin kovasti jo tavata meidän lapsen! Ja muutenki tää nykyinen olemus ei ihan kauheesti miellytä, joogaan kun karhu ja puuskutan kun kävelen yhetkin portaat ylös.
Hyviä vointeja kaikille! :) Ja ne jotka ei vielä oo facebookissa niin kannattaa liittyä sinnekin, koska siellä käydään kai vähän aktiivisempaa keskustelua kun täällä..
Laitan tän nyt tuolta synnytys-keskustelusta tänneki kun täällä näyttää muitakin synnytystarinoita olevan...
Meidän herra syntyi viime lauantaina 18.2. viikolla 37+2. Paino 2905 ja pituus 48cm.
17.2, lapsivesi meni klo 7, lähdin ambulansilla sairaalaan kun ei saanut olla ylhäällä napanuoran luiskahtamisvaaran vuoksi (perätila). Sairaalassa otettiin käyrää, ultrattiin jne. Kaikki ok. Kohdunsuun tilanne sama kun 4 pvää aikasemmin eli 2cm auki, kaulaa 0,5cm. Perjantaipäivän oottelin osastolla supistuksia, joita ei tullut sitten minkäänlaisia. Liikkua sain sitten kuitenkin, onneksi.
18.2. ei edelleenkään supistuksia. Aamulla kohdunsuu auki 4cm. Päätetään käynnistää synnytys.
klo.11 alotetaan oksitosiinitippa
klo.14:15 kuuluu mahasta poks, samalla eka supistus tulee kovalla voimalla, tästä eteenpäin supistuksia 2min välein
klo.15 kohdunsuu auki 6cm, supistaa jo tosi kovin, ilokaasua saan, puudutusta eivät vielä anna
klo.15:30 supistaa 1min välein
klo.15:45 spinaalipuudutus laitetaan, jonka jälkeen ihana olo. saan lepäillä ja oottaa ponnistusvaihetta. kohdunsuu kai jo lähes kokonaan auki
klo.17:25 saan koittaa ponnistaa, jolloin kaverin varpaat tulee esille
klo.17:43 vauva syntyy, molemmat jalat edellä
klo.18:10 istukka syntyy
Mulle jäi synnytyksestä tosi positiivinen mieli synnytyksestä. Kaikki meni tosi nopeesti sit ku supistukset vihdoin alko. Tosin vähän järkytti se supistusten voima ja tiheys kun mitään esimakua niistä ei ollut aikasemmin ollut. Ilman puudutusta en ois kyllä selvinnyt, en tiedä mistä oisin keränny enää energiaa ponnistaa.
Vauva sai ekaks pisteitä 6 (pulssi 2, muut 1) mutta virkosi tosi nopeesti ja sitten 10 pistettä. Vasen jalka tuli ensimmäisenä ulos ja oli ilmeisesti jotenki puristuksissa koska kauttaaltaan mustelmainen ja jalkapöydässä hiertymähaava. Sujuvasti tuli muuten ulos mutta pää oli aika tiukassa. Synnytyksessä oli mukana synnytyslääkäri, joka auttoi vauvan ulos, ja lastenlääkäri, joten ihan turvallinen olo oli koko ajan. Oon tyytyväinen, että päätettiin synnyttää alakautta sektion sijaan.
Meidän herra syntyi viime lauantaina 18.2. viikolla 37+2. Paino 2905 ja pituus 48cm.
17.2, lapsivesi meni klo 7, lähdin ambulansilla sairaalaan kun ei saanut olla ylhäällä napanuoran luiskahtamisvaaran vuoksi (perätila). Sairaalassa otettiin käyrää, ultrattiin jne. Kaikki ok. Kohdunsuun tilanne sama kun 4 pvää aikasemmin eli 2cm auki, kaulaa 0,5cm. Perjantaipäivän oottelin osastolla supistuksia, joita ei tullut sitten minkäänlaisia. Liikkua sain sitten kuitenkin, onneksi.
18.2. ei edelleenkään supistuksia. Aamulla kohdunsuu auki 4cm. Päätetään käynnistää synnytys.
klo.11 alotetaan oksitosiinitippa
klo.14:15 kuuluu mahasta poks, samalla eka supistus tulee kovalla voimalla, tästä eteenpäin supistuksia 2min välein
klo.15 kohdunsuu auki 6cm, supistaa jo tosi kovin, ilokaasua saan, puudutusta eivät vielä anna
klo.15:30 supistaa 1min välein
klo.15:45 spinaalipuudutus laitetaan, jonka jälkeen ihana olo. saan lepäillä ja oottaa ponnistusvaihetta. kohdunsuu kai jo lähes kokonaan auki
klo.17:25 saan koittaa ponnistaa, jolloin kaverin varpaat tulee esille
klo.17:43 vauva syntyy, molemmat jalat edellä
klo.18:10 istukka syntyy
Mulle jäi synnytyksestä tosi positiivinen mieli synnytyksestä. Kaikki meni tosi nopeesti sit ku supistukset vihdoin alko. Tosin vähän järkytti se supistusten voima ja tiheys kun mitään esimakua niistä ei ollut aikasemmin ollut. Ilman puudutusta en ois kyllä selvinnyt, en tiedä mistä oisin keränny enää energiaa ponnistaa.
Vauva sai ekaks pisteitä 6 (pulssi 2, muut 1) mutta virkosi tosi nopeesti ja sitten 10 pistettä. Vasen jalka tuli ensimmäisenä ulos ja oli ilmeisesti jotenki puristuksissa koska kauttaaltaan mustelmainen ja jalkapöydässä hiertymähaava. Sujuvasti tuli muuten ulos mutta pää oli aika tiukassa. Synnytyksessä oli mukana synnytyslääkäri, joka auttoi vauvan ulos, ja lastenlääkäri, joten ihan turvallinen olo oli koko ajan. Oon tyytyväinen, että päätettiin synnyttää alakautta sektion sijaan.
devilangel666
Oman äänensä löytänyt
Onne kauheesti Pinsku =)!
Jospa sitä itekke kohta pääsis synnyttään. Ei jaksais enää kauheen kauaa näitä jatkuvia supistuksia jotka välill pahentuu tosi kivuliaiksi. Yks yö valvottiinki supistustuskissa,mut aamu ku valkeni ja suunittelin jo Oyssiin lähtöö,nii lopahtivat. No pvä meni sit maatessa ja kärsiessä miedommista suppareista. Olin jo niin väsy,että aikaisitin äitipolille menoa,että käynistään alkaisivat,mut turhaan. Neuvolassa ovat olleen huolissaan mun jaksamisesta,ku suppareita tullu jo viikko tolokulla ja liitospaikkakivut valvottaneet todella pitkään.Vaikeuttanu muutenki elämää,ku jalatki alkanu puutuileen...menettään tunnot. Lääkärin mielestä käynistetä ei jos ei ole sairautta äitillä tai vauvalla vaikka raskauden alussa meinattiine ettei välttämättä päästetä lasta kasvaa liian isoksi,että käynistetään varmastikki ennen laskettua aikaa selkäni huonon kunnon vuoksi. Lääkärin mielestä synnyttävien äitejen kuuluu olla kivuissaan eikä päästä helepolla etttei raskautta sanota turhaan raskaudeksi. Ja että äitien kuuluu nousta monet kerrat vessaan ja vaihtavan asentoa yöllä ettei vauva kuole kohtuun. Jotku lekurit taas ovat sitä mieltä,että jos raskaus on todella rankkaa lopussa,niin että se vaikuttaa äitin vointiin paljon ja jaksamiseen,että on huomioitava se,että äiti jaksaa sitten hoitaa vauvaa,ku syntyy ja ettei oteta riskejä terveydenkään kannalta,että käynistystä voidaan harkita yms.Niinku tehtiin edellisen kans.Sillon ei kyl selkä ollu näin huonossa kunnossa mitä nyt.No nyt eletään jännityksessä kerkeekö selkä posahtaa rikki ennen synnytystä ja jos räsähtää rikki,nii leikkuu odottaa jota en todellakaa haluis. Äitipolin käynnin jälk. on kyl supistellu jatkuvasti välillä kovastikki ja jatkuvati kuukautis kipuihin verrattavia vähän julmempia kipuja mitä ne on..Tulee välillä iha muutaman minsan välein jotka saattaa kestää 30-90sek.kerralla. Koittanu olla stressaamatta ja laskematta välejä..ku eipä nuo paikat aukee helepolla,ku monen kuukauden kärsimisen jälk.paikat visusti kii ja kiinteenä. Vähä ihmetyttää,ku puoles välis oli paikat jo pehmentyneet ja kanava lyhentyny ja nyt on muka iha alkutekiöissään. Lakettuun aikaan ois enää reilu vko (7.3)..Sillo ois äitipolille taas meno jollo lääkäri lupas harkita käynistyslähetettä,mut ajattelin änkyröijä ja annan olla.Tulkoot sitte ku haluaa tämä neiti maailmaan.Samoilla tuskilla menkööt vaikka se pari kolmekki vkoa. Mut voiha tuo mieli muuttua enne käyntiä,ku ei tää herkkua oo ja ku herään monta kertaa jos en liitoskipuihin,nii näihin suppareihin.
Jospa sitä itekke kohta pääsis synnyttään. Ei jaksais enää kauheen kauaa näitä jatkuvia supistuksia jotka välill pahentuu tosi kivuliaiksi. Yks yö valvottiinki supistustuskissa,mut aamu ku valkeni ja suunittelin jo Oyssiin lähtöö,nii lopahtivat. No pvä meni sit maatessa ja kärsiessä miedommista suppareista. Olin jo niin väsy,että aikaisitin äitipolille menoa,että käynistään alkaisivat,mut turhaan. Neuvolassa ovat olleen huolissaan mun jaksamisesta,ku suppareita tullu jo viikko tolokulla ja liitospaikkakivut valvottaneet todella pitkään.Vaikeuttanu muutenki elämää,ku jalatki alkanu puutuileen...menettään tunnot. Lääkärin mielestä käynistetä ei jos ei ole sairautta äitillä tai vauvalla vaikka raskauden alussa meinattiine ettei välttämättä päästetä lasta kasvaa liian isoksi,että käynistetään varmastikki ennen laskettua aikaa selkäni huonon kunnon vuoksi. Lääkärin mielestä synnyttävien äitejen kuuluu olla kivuissaan eikä päästä helepolla etttei raskautta sanota turhaan raskaudeksi. Ja että äitien kuuluu nousta monet kerrat vessaan ja vaihtavan asentoa yöllä ettei vauva kuole kohtuun. Jotku lekurit taas ovat sitä mieltä,että jos raskaus on todella rankkaa lopussa,niin että se vaikuttaa äitin vointiin paljon ja jaksamiseen,että on huomioitava se,että äiti jaksaa sitten hoitaa vauvaa,ku syntyy ja ettei oteta riskejä terveydenkään kannalta,että käynistystä voidaan harkita yms.Niinku tehtiin edellisen kans.Sillon ei kyl selkä ollu näin huonossa kunnossa mitä nyt.No nyt eletään jännityksessä kerkeekö selkä posahtaa rikki ennen synnytystä ja jos räsähtää rikki,nii leikkuu odottaa jota en todellakaa haluis. Äitipolin käynnin jälk. on kyl supistellu jatkuvasti välillä kovastikki ja jatkuvati kuukautis kipuihin verrattavia vähän julmempia kipuja mitä ne on..Tulee välillä iha muutaman minsan välein jotka saattaa kestää 30-90sek.kerralla. Koittanu olla stressaamatta ja laskematta välejä..ku eipä nuo paikat aukee helepolla,ku monen kuukauden kärsimisen jälk.paikat visusti kii ja kiinteenä. Vähä ihmetyttää,ku puoles välis oli paikat jo pehmentyneet ja kanava lyhentyny ja nyt on muka iha alkutekiöissään. Lakettuun aikaan ois enää reilu vko (7.3)..Sillo ois äitipolille taas meno jollo lääkäri lupas harkita käynistyslähetettä,mut ajattelin änkyröijä ja annan olla.Tulkoot sitte ku haluaa tämä neiti maailmaan.Samoilla tuskilla menkööt vaikka se pari kolmekki vkoa. Mut voiha tuo mieli muuttua enne käyntiä,ku ei tää herkkua oo ja ku herään monta kertaa jos en liitoskipuihin,nii näihin suppareihin.
Kaika
Kommentoinnin ninja
Hoh hoijaa- taas olis lumisade vuorossa.
On kyllä sellaista kiristelyä täällä, että voi saatana (pardon my french)
Pinna menee pienemmästäkin poikittaisesta sanasta ja uni ei maistu. Voi mun perhe parkaa.
Mitens teillä muilla menee? Onko mieli vielä kevyt ja jalka nousee kepeästi?
Olin eilen uimassa ja sekin oli jo suoritus, kun puoli tuntia uin. Ku tuntuu nyt vaan niin raskaalta. Kaikki.
Ja entäs tää levottomuus- ei oikein mihinkään pystyjaksa keskittyä ja sitä sitten häärää kaikkea ja ei mitään. Lepääminen sentään sujuu, jos saa rauhassa olla.
Pitäiskö avata uusi ketju, jossa vois jakaa näitä synnytystä enteileviä merkkejä ja aprikoida josko se nyt olis sitä itseään? "Joko joko lähdetään"
Hipsiäinen
Oman äänensä löytänyt
Täällä kyllä niin samanlaiset tuntemukset kun sullakin Kaika.
Mitään ei jaksa tehdä, mutta joutenkaan ei osaa olla. Eikä pysty keskittymään oikeestaan mihinkään. On niinkun sellanen väsynyt, mutta yleislevoton olo. Ja kyllä siitä on täälläkin tainnut tuo mies saada kärsiä.
Mitään ei jaksa tehdä, mutta joutenkaan ei osaa olla. Eikä pysty keskittymään oikeestaan mihinkään. On niinkun sellanen väsynyt, mutta yleislevoton olo. Ja kyllä siitä on täälläkin tainnut tuo mies saada kärsiä.
Tää taas edelleen käy iloisesti (lue: pinna palaa pienimmästäkin) töissä.
Eli liikkuminen todellakin sujuu mutta muu ei sitten sujukkaan. Parisuhde koitoksella mun hormonien takia ja synnyttämään lähtisin ilomielin vaikka heti, mutta ei merkkiäkään että mitään tapahtuisi. Öisin en saa nukuttua kun tuntuu ettei veri kierrä jalkoihin, siis ihan kuin nukkuisi liian pienellä sohvalla eikä saa hyvää asentoo...vaikka siis ihan tilavassa sängyssä nukun. Jatkuva hiivatulehdus tekee oman osansa tukalaan oloon. Flunssan jälkeinen yskä saa aikaan virtsan karkailua, kun ei todellakaan ole mikään pikku köhä vaan yskin niin että oksennan ja vedet valuu silmistä. Huoh.. tulipa taas vuodatus, mutta siis hyviä vointeja kaikille ja pidetään nyt mielessä että raskaus on naisen parasta aikaa! :D Neuvolan täti kysyi tänään, että meinaanko synnyttää töihin, ja totesin että itseasiassa työpaikka on lähempänä sairaalaa kuin koti! Töissä käyn siksi että saan aikani kulumaan siellä paremmin kuin kotona.
Eli liikkuminen todellakin sujuu mutta muu ei sitten sujukkaan. Parisuhde koitoksella mun hormonien takia ja synnyttämään lähtisin ilomielin vaikka heti, mutta ei merkkiäkään että mitään tapahtuisi. Öisin en saa nukuttua kun tuntuu ettei veri kierrä jalkoihin, siis ihan kuin nukkuisi liian pienellä sohvalla eikä saa hyvää asentoo...vaikka siis ihan tilavassa sängyssä nukun. Jatkuva hiivatulehdus tekee oman osansa tukalaan oloon. Flunssan jälkeinen yskä saa aikaan virtsan karkailua, kun ei todellakaan ole mikään pikku köhä vaan yskin niin että oksennan ja vedet valuu silmistä. Huoh.. tulipa taas vuodatus, mutta siis hyviä vointeja kaikille ja pidetään nyt mielessä että raskaus on naisen parasta aikaa! :D Neuvolan täti kysyi tänään, että meinaanko synnyttää töihin, ja totesin että itseasiassa työpaikka on lähempänä sairaalaa kuin koti! Töissä käyn siksi että saan aikani kulumaan siellä paremmin kuin kotona.
Täällä olo suht levoton koska perjantaina aamulla sairaalaan leikkaukseen. Pikkumuija majailee tuolla perätilassa ja siksi leikkaus eessä. Jotenkin vaan tuntuu nyt etten silti saa mitään aikaiseksi. Pitäisi pakata sairaalakassi, tehdä viimeiset hankinnat pikkuselle ja varmistaa, että koti on sitten valmiina vastaanottamaan kolmannen asukin.
Suurin osa on kyllä jo hoidettu mutta muutamia pikkujuttuja vielä tartteis, lisää tutteja pikkumuijalle, liivinsuojuksia itelle, puhdistusliinoja.... Noo, ei se maailma kaadu jos ei ennen saa hankittua mutta kun jotenkin haluais että kaikki ois niinku kunnossa.
Onhan mulla tässä kaksi päivää vielä aikaa, ja tätäkin päivää vielä jäljellä toki :)
Innolla ja jännityksellä odotan perjantaita. Ensimmäinen leikkaus mulle ikinä, se on jo jännää plus että sieltä tulee pieni ihminen maailmaan :)
Lisäjännää tässä luo se, että jos tuo tyttönen päättääkin kääntyä (mitä tosin kovin epäilen) on edessä matka kotiin ja sitten odotetaankin että koska tulloo...
No, uskoisin kuitenkin, että perjantaina saan oman pikkuseni jo ensimmäistä kertaa syliin.
Muuten vointi ihan ok. Outoa kipua vaan takapuolessa jostain syystä, jonkunnäköinen patti mutta ei ole kyläkään peräpukama, koska sijainti sellainen... Tuntuu painetta ja kipua kun istuu ja nousee, välillä myös kävellessä. Outoa, mutta neuvolasta sanoivat että jos ei sietämätöntä kipu, eikä märi tms.. voin sitten sairaalassa asiaa lääkäriltä kysyä.. Mutta tällasta, on se jännää että tätä raskautta jäljellä enää tämä + kaksi päivää.
Voimia loppuodotukseen :)
Suurin osa on kyllä jo hoidettu mutta muutamia pikkujuttuja vielä tartteis, lisää tutteja pikkumuijalle, liivinsuojuksia itelle, puhdistusliinoja.... Noo, ei se maailma kaadu jos ei ennen saa hankittua mutta kun jotenkin haluais että kaikki ois niinku kunnossa.
Onhan mulla tässä kaksi päivää vielä aikaa, ja tätäkin päivää vielä jäljellä toki :)
Innolla ja jännityksellä odotan perjantaita. Ensimmäinen leikkaus mulle ikinä, se on jo jännää plus että sieltä tulee pieni ihminen maailmaan :)
Lisäjännää tässä luo se, että jos tuo tyttönen päättääkin kääntyä (mitä tosin kovin epäilen) on edessä matka kotiin ja sitten odotetaankin että koska tulloo...
No, uskoisin kuitenkin, että perjantaina saan oman pikkuseni jo ensimmäistä kertaa syliin.
Muuten vointi ihan ok. Outoa kipua vaan takapuolessa jostain syystä, jonkunnäköinen patti mutta ei ole kyläkään peräpukama, koska sijainti sellainen... Tuntuu painetta ja kipua kun istuu ja nousee, välillä myös kävellessä. Outoa, mutta neuvolasta sanoivat että jos ei sietämätöntä kipu, eikä märi tms.. voin sitten sairaalassa asiaa lääkäriltä kysyä.. Mutta tällasta, on se jännää että tätä raskautta jäljellä enää tämä + kaksi päivää.
Voimia loppuodotukseen :)
Juu, Kaika, samoissa fiiliksissä mennään täälläkin. Mies sanoi jo viime viikolla, että mun on pakko synnyttää lähiaikoina, kun oon niin pitkään jo ollu tämmönen persiille ammuttu karhu - synnyttäisin vaikka heti, mut ei tää kaveri taida olla samaa mieltä. Ja raskausviikotkin vetelee vasta 36+6
Kaika
Kommentoinnin ninja
Jei, lisää maalisvauvoja!
Onnea satuu ja citysieni!!
Saas nähdä, ketkä saavat karkauspäivävauvat...
Täällä olis vapaaehtoinen synnytykseen lähtijä, mutta taitaa jäädä haaveeksi, kun ei edes peittojen heiluttelu saanut supistelemaan.
Tänään olisi taas aktiivinen päivä edessä, saas nähdä kuinka sitä jaksaa.. On tääkin, kun pitää tämmöisiä miettiä :-/
Pachamama: mitä siellä sanottiin sydänäänistä?
Levotonta oloa on täälläkin. Kauheesti tekis mieli härvätä jotakin, mutta oikein mitään ei saa aikaseksi. Hermo menee kyllä näiden jatkuvien supistusten kanssa, siis kohtalaisen kivuttomia ovat, erittäin epämiellyttäviä, mutta en ole kertaakaan ajatellut näiden perusteella, et pitäs lähtee synnyttämään. Mutta siis MONTA kertaa tunnissa maha menee aivan kivikovaksi ja etenkin iltasella se alkaa olla aika jatkuvaa eikä sit kykene enää mihinkään. Paitsi makaamaan sohvalla. No ei tätä loputtomasti kestä.
Ihanaa, paljon onnea vauvansa saaneille, satuulle ja citysienelle, ja epedriinille kyllä rutkasti tsemppiä perjantaiseen, aika jännät paikat on etten sanois.. :) Ite en varmaan edellisenä yönä sais unen päästäkään kiinni ku oon niin kova jännittämään..
Mä oon (kans) aivan äärettömän väsyny. Päivät menee ihan ok, jaksaa touhuta ja leipoakkin mut illat on aivan järkyttävää. Mä en jaksa hyvä ku vessassa käydä, silmiä kirvelee eikä puhettakaan et koneella vaikka jaksais olla, saati katsella telkkaria! Mä nukun yössä sen 6-9 tuntia eikä mua aamusin väsytä ollenkaan, illalla se iskee eikä lopukkaan! Ennen mä oon nukkunu paljonki enemmän öisin mut nykyään ne on niin levottomia eikä meinaa saada unta yöheräilyjen jälkeen.. Tarvis vaan nyt himpun verran voimia synnytykseen etten mä tällasessa kunnossa sinne mee, mä en varmaan jaksa edes ajatella et ponnistaisin! Päivällä onneks saan torkahdettua sen verran mitä esikoinen nukkuu päiväunia, tosin en joka päivä..
Vauva on laskeutunu todennäköisesti niin alas jo et makuulta noustessa alapää on aivan tulessa ja joka askel sattuu ja vihloo..? Eilen mies masenteli et voi vielä kuukausi mennä vauvan syntymään jos isosiskostaan ottaa mallia (kaks viikkoa yli ja käynnistys), en kyllä millään kestäis enää nii kauaa. Mä oon kyllä nyt loppuraskaudessa valittanu nii paljo et mua jo hävettää! :D Tähän asti kaikki on menny sanoisinko melkeen loistavasti mut nyt on kyllä kaukana siitä.. Plääh.
Omaa napaa nyt kyllä tuli ja runsaasti, kannattaa jättää lukematta jos ei halua kuulla valitusta;)
Mä oon (kans) aivan äärettömän väsyny. Päivät menee ihan ok, jaksaa touhuta ja leipoakkin mut illat on aivan järkyttävää. Mä en jaksa hyvä ku vessassa käydä, silmiä kirvelee eikä puhettakaan et koneella vaikka jaksais olla, saati katsella telkkaria! Mä nukun yössä sen 6-9 tuntia eikä mua aamusin väsytä ollenkaan, illalla se iskee eikä lopukkaan! Ennen mä oon nukkunu paljonki enemmän öisin mut nykyään ne on niin levottomia eikä meinaa saada unta yöheräilyjen jälkeen.. Tarvis vaan nyt himpun verran voimia synnytykseen etten mä tällasessa kunnossa sinne mee, mä en varmaan jaksa edes ajatella et ponnistaisin! Päivällä onneks saan torkahdettua sen verran mitä esikoinen nukkuu päiväunia, tosin en joka päivä..
Vauva on laskeutunu todennäköisesti niin alas jo et makuulta noustessa alapää on aivan tulessa ja joka askel sattuu ja vihloo..? Eilen mies masenteli et voi vielä kuukausi mennä vauvan syntymään jos isosiskostaan ottaa mallia (kaks viikkoa yli ja käynnistys), en kyllä millään kestäis enää nii kauaa. Mä oon kyllä nyt loppuraskaudessa valittanu nii paljo et mua jo hävettää! :D Tähän asti kaikki on menny sanoisinko melkeen loistavasti mut nyt on kyllä kaukana siitä.. Plääh.
Omaa napaa nyt kyllä tuli ja runsaasti, kannattaa jättää lukematta jos ei halua kuulla valitusta;)
Madie
Piirimestaruustason postaaja
Viimeistä viedään helmikuusta eli ilmeisesti mä en ainakaan synnyttänyt tässä kuussa. Vaikka onhan tässä vielä 12 tuntia aikaa!
Onnittelut kuitenkin kaikille vauvautuneille
Ihanaa, kun niitä tupsahtelee koko ajan lisää. Meinaa kateus iskeä.
Epedriinille paljon onnea matkaa perjantaita varten!
Viimeisten viikkojen tuntemuksista: Levottomuutta on täälläkin, mutta muuten voin todella hyvin. Mua melkein ärsyttää se. Tuntuu, ettei tää vauva voi syntyä ikinä jos vointi on näin hyvä! Vielä kun oon niin tyhmä ja olin asennoitunut siihen, että tämä vauvahan tulee reippaasti ennen LAta, kun niin tuli isovelikin. Jospa nyt vaihtais ajattelutapaa ja ajattelis, että 4 viikkoa vielä menee niin olis positiivinen yllätys, jos ei menekään kamalasti yli ;)
Tuo levottomuus on kyllä ärsyttävää, kun tuntuu, että koko ajan pitäisi jotain tehdä, mutta mitään tekemistä ei keksi. Tai jos keksii niin siihen ei jaksa keskittyä. Sitten on niin saamaton olo eikä osaa rauhoittua ja rentoutua. No onneksi raskaus alkaa olla meillä kaikilla hyvin loppusuoralla :)
Sorry tämä omanapaisuus, mutta kun ei meinaa jaksaa keskittyä edes näiden kirjoitusten lukemiseen. Voikaahan hyvin ja koittakaa poksahdella kanssatoverit!<3
Onnittelut kuitenkin kaikille vauvautuneille
Ihanaa, kun niitä tupsahtelee koko ajan lisää. Meinaa kateus iskeä.Epedriinille paljon onnea matkaa perjantaita varten!
Viimeisten viikkojen tuntemuksista: Levottomuutta on täälläkin, mutta muuten voin todella hyvin. Mua melkein ärsyttää se. Tuntuu, ettei tää vauva voi syntyä ikinä jos vointi on näin hyvä! Vielä kun oon niin tyhmä ja olin asennoitunut siihen, että tämä vauvahan tulee reippaasti ennen LAta, kun niin tuli isovelikin. Jospa nyt vaihtais ajattelutapaa ja ajattelis, että 4 viikkoa vielä menee niin olis positiivinen yllätys, jos ei menekään kamalasti yli ;)
Tuo levottomuus on kyllä ärsyttävää, kun tuntuu, että koko ajan pitäisi jotain tehdä, mutta mitään tekemistä ei keksi. Tai jos keksii niin siihen ei jaksa keskittyä. Sitten on niin saamaton olo eikä osaa rauhoittua ja rentoutua. No onneksi raskaus alkaa olla meillä kaikilla hyvin loppusuoralla :)
Sorry tämä omanapaisuus, mutta kun ei meinaa jaksaa keskittyä edes näiden kirjoitusten lukemiseen. Voikaahan hyvin ja koittakaa poksahdella kanssatoverit!<3