Helmikuun Höpinät

Moikka kaikille!

Kellitys: Elämä on välillä niin kovin epäoikeudenmukaista :( Paljon voimia!!

Pini: Yhtenä kappaleena olen vielä, netti oli vaan epäkunnossa pari päivää. hannamari on kyllä hävinnyt?! Eikä vieläkään näy täällä edes supistuksia :/ 

Mutta monta päivää on tullut todella nestemäistä vuotoa ja melko reilusti. Ensin ajattelin että on vain valkovuotoa, kun se muutenkin on lisääntynyt ja muuttunut juoksevammaksi. No viime yönä se oli muuttunut vähän vaaleanpunertavaksi ja aamulla tuli ihan tosi tosi vähän verta pyyhkiessä. Sattui sopivasti neuvola-aika tälle aamulle ja siellä sitten kerroin tästä. Huomaa hyvin, että on pienessä kaupungissa, kun ei täällä mitään tikkuja ollut millä kokeilla onko lapsivettä vai jotain muuta. Neuvolatäti soitti sitten äitiyspolille, mutta se oli tänään suljettu ja antoivat huomiseksi ajan. Vauvalla oli kuitenkin sykkeet kohdallaan ja koko päivän on liikkunut hyvin, eikä tosiaan supistuksista tietoakaan, että voi hyvin olla ettei ole lapsivettä. Silti olisi kiva saada asiaan varmuus, oman mielenrauhan takia, kun laskettu aikakin on niin lähellä. 

Itse en ole oikeastaan alkoholia paljon ajatellut, vaikka ennen kyllä join sillon tällön muutaman. Mutta nytten kun monien viestejä luki asiasta ja alkoi ajatella jotain kylmää, hyvää juotavaa saunan jälkeen, niin kuulostaisi kyllä aika hyvältä :D

Oli tänään kirppiskierroksella, katselin jotain melko isokokoista paitaa ja joku satunnainen vanhempi mies tuli siihen ja sanoi: "mahdutko muka tohon" :D Ai että tulipas hyvä mieli :D

 
Lisah kyllä nuo sinun oireesi kuulostavat siltä, että hyvinkin on voinut lapsivettä tulla. Tai siis, että synnytys on lähestymässä hyvää vauhtia! Ja joskushan voi ilmeisesti kestää jonkin aikaa, ennen kuin supistukset alkavat vesien menon jälkeen. Täällä alkoi ihan jännittää teidän puolesta, jos pian tosiaan pääsette tositoimiin! :)

Täälläkin tekee välillä ihan tosi paljon mieli ihanan kylmää saunaolutta! Oon välillä juonu semmoisen alkoholittoman oluen, ja ihan hyväähän se on, mutta silti kaipaa SITÄ oikeeta!
Kyllä sitten vauvan syntymän jälkeen voi juoda alkoholillisia juomia, kunhan tosiaan pitää huolen ettei heti imetä. Pullollinen keskiolutta tai viinilasillinen poistuu elimistöstä suht nopeasti.

Täällä on supistelut loppunu kuin seinään! Tylsää! Vähän vihloo ja sattuu, mutta ei muuta. Väsymys on lisääntyny eikä ruoka oikein maistu, ja kaikki tuntuu jotenkin tosi vaikeelta...

No, yön jälkeen on taas uusi päivä ja vauvan syntymä yhä lähempänä! Jaksaa, jaksaa!
 
Jihuu, en ole siis ainoa viinanhimoinen. Luin vedet silmissä viinanhimojanne - ja rupesin miettimään myös tuota päärynäsiideriä kun siitä niin houkuttelevasti puhuttiin. Laitoin mailia jo toukokuista saunailtaa varten että tytteleiden tulee varata mulle jotain kylmiä saunajuomia :-)  Tosin en usko että se ensipuraisu menisi kaatokännin puolelle ollenkaan. Kunhan juoma tai kaksi. En ole enää pariin vuoteen ennen raskauttakaan ollut kova ryypiskelemään. Opiskeluaikana tuli juhlittua kiitettävästi :-)

Pini: Se menee just noin eli kunhan pitää taukoa juoman jälkeen voi imettää. Maidon alkoholipitoisuus on sama kuin sun veren .. joten kun se verestä "haihtuu" niin myös maidosta.

Mona83: Onnittelut hienosta taustaväristä :-)

Lisah: Olin just eilen Naistenklinikalla tutustumiskäynnillä ja ne sanoi että tollainen vuoto on merkki kohdunkaulan kypsymisestä ja tiputtelua voi olla pidempäänkin (1 vko) ja se voi olla limaa / lapsivettä mutta saattaa sitten hulahtaa oikein kunnolla jos on lapsivettä kunhan kaula on kypsynyt. Hyvä se on tsekata kumminkin kun siinä on se infektioriski jos on lapsivettä.

Mulla on tällä viikolla tilapäisesti vaivat hellittänyt, joten nyt on taas ihan hyvä fiilis nähdä kavereita ja puuhata kotona. Viime viikolla taas kolotti, väsytti, jomotti, särki ja olisin ollu ihan "valmista kauraa". Lieko sitten vauva vauhtanut alemmaksi tai jotain. Ensi viikolla neuvolalääkärissä sitten näkee onko mitään edistystä tapahtunut. 4 viikkoa enää ... jeh!

Tsemppiä mammat!
 
Mulla on kans ruennut (tummaa)oluthammasta kolottamaan, mutta onneksi löysin syksyllä hyvän alkoholittoman vehnäoluen, joka lievittää pahinta tuskaa. 99,9% alkottomista oluista kun on aika lailla juomakelvottomia (varsinkin ohrasta valmistetut), mutta alkon vehnäoluista löytyy jopa hyviä tapauksia. Punkkua tekee mieli kans joskus harvoin ja kevään tullen alkaa nähtävästi skumppahammastakin kolottamaan. Devils Rockia maiskutellaan sitten synnärillä emoticon .

Mutta siis apuva! Saatiin tänään vauvan kokoarvio ja näyttäis siltä, että paino menee yli neljän kilon. Lekuri sai otettua ultralla hyvän mahanympärysmitan ja vauvan mahanympärys meni reilusti yli ylimmän käyrän. Makeaa pitäis nyt välttää, ettei vauva ihan mahdottomasti pulskistuisi. Käsitin myös sekä lekurin että terkkarin puheista, että vauvalla ei ole kiire mihinkään, joten ties vaikka kärvistelen mahan kanssa huhtikuun puolelle. Tuo vauvan painonkehitys on vaan niin kovaa, että alkoi jo pelottaa, kuinka isoksi se ehtii kasvaa jos annetaan mennä paljon yli.
 
Eiffe: Muutama sata grammaa ei varmaan synnytystilanteessa tunnu missään ... 

 Olen kuullut että "isoissa" vauavoissa on se hyvä puoli että nukkuvat paremmin (kun on vararavintoa) ja ovat terhakkaampi (kun on energiaa) heti alusta asti. Jos tulee vaikka joku mahapöpö ym. niin ei tarvitse heti olla huolissaan kun ei synny ihan laiheliininä. Noissakin arvioissa olen kuullut että voi puolikin kiloa heittää ... mutta siis joo ei se varmaan ihan kauhea uhraus ole rajoittaa makeansyöntiä.

Onko sulle miten tullu itelle viime-aikoina painoa? Mua vähän ihmetyttää kun mulla ei ole tullut ollenkaan viimeiseen kuukauteen mutta kai se vauva omansa ottaa silti - ensi viikollapa neuvola-lääkärin jälkeen on viisaampi.
 
meille sanottiin synnytyvalmennuksen imetysillassa, että ihan huoletta voi sen saunaoluen tai siiderin juoda, kunhan nyt ei ihan heti sitte oo tyrkyttämässä tissiä vauvalle suuhun.. 
ja sit ihan kunnon illan jälkeen pumppailis niitä maitoja viemäriin .. 
oivoi, se kylmä siideri ku tuohon eteen tuodaan niiiiiinn.... :)) 
ei minäkää oo ollu mikää "totaalikieltäytyjä", uutena vuotena kiertävästä skumppa pullosta otin suullisen ja kerran valkkaria maistanu. uuu, siinäpä se "pahuudet" sitte oliki .. :D 

eiffe; täälä kans "kauhulla" odotetaan 8.3. olevaa äpoli aikaa, sillon mennään kans vauvan kokoarvioon, koska tuo sf-mitta kerran kasvaa yläkäyrällä. saas nähdä minkä kokonen täältä on tulossa. mutta komppaan kyllä, en itekkää toivoisi mtn kovin suurta synnytettävää. 
siinä ku on sitte omat riskinsä jos vauva pääsee kasvamaan kovinki suureksi .. :/ 
meillä kyllä terkkari "lohdutteli", että jos saadaan oikein suuriki painoarvio niin katotaan jos käynnisteltäis ennemmin .. 

oon kans täälä miettiny, että missä ihmeessä on hannamari?! .. ei oo kuulunu hänestä pitkään aikaan. toivottavasti kaikki on hyvin .. jos käyt lukemassa, niin kerrohan kuulumisia. täälä alkaa maalismammat oleen huolissaan !! :) tai ainaki yks mamma. 

Lisah; ei vaan tämä kuuluisa limatulppa olisi irtoamassa ?! .. tai se taitaa enemmänki olla limanen ku lapsivettä muistuttava. :D jännää miten täälä alkaa alkukuun lasketut ajat olla jo ihan ovella. hurja kattoa noita tikkereitä missä on NOIN paljo viikkoja !! :D täälä ku pidetään perää, viikoilla 35+5 .. 

omasta navasta; 
eilen oli alaselkä jotenki omituisesti kipee, samoin myös alavatta. käytiin sitte pienellä tehokkaalla happihyppelyllä ja niinhän se autto !! olisin jotenki toivonu niiden kovenevan, mahdollisiksi suppareiksi. :D mutta jooo, toiveajattelua näillä viikoilla . 
viime yönä heräsin ties miten monetta kertaa siihen, että makasin selällään ja supistus oli päällään joka vähä sattuki .. harmittaa ku öisin ei saa enää nukuttua niin, että sais renotuduttua. nohh, yöunia odotellessa sitte joskus .. :D 
ootteko muuten muut ton nukkumisasennon kanssa ?! ku selällään ei saisi enää nukkua ?!? . mutta ite kyllä makoilen sohvallaki selällään ja just öisin oon heränny selältään .. ilman huonoa oloa vielä kaiken lisäksi .. 

 
lilleroinen Minä ainakin nukun sellasessa puoli-istuvassa asennossa kasa tyynyjä selän alla. En oo koskaan osannut nukkua kyljellään (tuntuu kun ei sais happea ja alin käsi aina puutuu). Olen tuon sanonut neuvolassa ja eivät he ole mitenkään siihen kommentoineet ettei niin saisi nukkua. Yöt on ainakin mulla menneet tosi hyvin tähän asti, herään sen kerran max. kaksi kertaa vessaan ja muuten nukun kuin tukki.
 
Katruskalainen, aika tasaiseen tahtiin mulle on painoa kertynyt vieläkin. Kaiken kaikkiaan n.19 kg ensimmäisestä neuvolakerrasta. Pitäis skarpata nyt kunnolla tuon makean syömisen kanssa kun on niin hävettävän huono itsekuriemoticon.

Just puhuin äitini kanssa siitä, miten mun oma syntymä käynnistettiin ennakkoon, sillä olisin muuten kasvanut niin isoksi. Äiti on ollut kaikki kolme lastaan synnyttäessään hoikassa kunnossa ja siltikin saanut yli nelikiloisia lapsosia. Kaippas se sitten tuo perimäkin sanelee paljon, vaikka ruokailutottumuksetkin mulla on mitä on.

Oon kans pohtinu noita nukkama-asentoja kun uusin vaiva on jalkojen ja käsien puutuminen kyljellään ollessa. Kivuttomia supistuksia on kans usein yöllä, mutta ne eivät oo pahemmin häirinneet vielä nukkumista. Puutumiset ja pissahätä herättelee parin tunnin välein. Se kun vaihtaa kylkeä vasemmalta kyljeltä oikealle aiheuttaa lähes satavarmasti pissahädän. Ens yönä testaan nukkumista usemman tyynyn kanssa jalkojen välissä ja jos sekään ei paranna yöunia vois kokeilla kasata tyynyjä enemmän selän alle ja tuommoista puoli-istuvaa asentoa.
 
Toivottavasti Shani nuo sinun vaivasi hellittäisi! Kuulostaa todella kurjalta! Jospa vauvanne syntyisi jo ennen tuota 14.3. Pidetään peukkuja!

Täälläkin nukkuminen on ihan tosi vaikeeta, kun hyvää asentoa ei vaan enää löydy. Selällään en ole voinut nukkua kuukausiin, kun tulee huono-olo, paikat puutuu ja kun ehkä löytyy asento jossa nukahtaa, niin eikun vessahätä iskee.

Itseäni alkaa myös jännittää tämä vauvan koko! Eilen oli neuvola ja kaikki muuten hyvin, mutta tuo sf-mitta oli jo 36!!! Vaikka vauva on alhaalla niinkuin pitääkin, niin silti tuo mitta vaan kasvaa... Ihmettelen jos ei 1.3. äitipolikäynnillä jo aleta käynnistelemään. Aion kyllä kysyä ja vedota myös tähän väsymykseen. Silloin olisi viikkoja tasan 38.

Mulla muuten alkanut kädet ja jalat sinertää ihan kunnolla! Vissiin jo vaikuttaa ääreisverenkiertoon tää maha. Onko muilla tämmöistä? Näyttää välillä melko hurjalta...

Kohta päivä taas pulkassa ja yhtä päivää lähempänä synnytystä. Jaksetaan!
 
Heip, laitan tännekin nyt näitä ä-poli terkkuja... elikäs käytiin tänään polilla paino-arviossa ja synnytystapa suunnittelussa. Saan kuin saankin synnyttää normitietä ja vauvalla arvioitiin olevan tällähetkellä painoa n. 3kg ja rv on nyt 36+3. Ylä käyrällä on kasvanut tähän saakka ja luultiinkin että reipas 4kg vauva sieltä ois tulossa, mutta onnekseni nyt sit kuitenkin alle vissiin jää... kohdun suu oli auki sormelle ja kaulaa jäljellä 2cm, supistelee ihan kiitettäväti joka päivä kellon ajasta riippumatta. No jää nyt sitten nähtäväksi milloin se nytty sitten syntyy, innolla täälä jo odotellaan! Ja LA:han meillä on 21.3 vasta. Uuden arvion haluavat kans vielä tehdä joten uusi aika ä-polille on 11.3 Kyllä lämmitti mieltä hyvät uutiset. :)
 
Tää vastaushässäkkä on muuttunut! Kivempi kyllä näin ku popup-ikkunana :)

Mulla oli niitä ilmeisesti liitoskipuja viime perjantaista maanantaihin asti tosi paljon. En siis todella noina päivinä liikkunu ollenkaan kun pelkästään pissalla käyminen oli tuskallista. Maanantaina iltapäivällä otin särkylääkkeen, kun aattelin et kokeilen oisko hyötyä. Varmaan olikin koska olo helpottui ja oli suhteellisen helppo tiistai-iltaan asti. Tiistaina rupesi taas liikkeet sattumaan, ja tulemaan niitä vihlovia kipuja mutta siedettävissä määrin. Yllärinä tottakai keskiviikkona kun oli neuvola ei ollut kivuista mitään tietoakaan. Keskiviikko-torstai välisenä yönä heräsin jopa siihen, että vaihdoin rivakasti, jopa hypähtämällä kylkeä eikä mihinkään sattunut. Eilinen oli täysin kivuton päivä. Olen myös tuntenut itteni yltiöenergiseksi sekä keskiviikkona että torstaina.

Yritä tässä nyt sitten lukea omaa kehoa :) Olikohan eilinen nyt sit joku taantuman hetki ja merkki siitä ettei herraneiti meinaa tullakaan vielä piiiitkään aikaan ulos vai olikohan se tyyntä myrskyn edellä. Olisipa ollut jälkimmäistä. Mulle nimittäin meinas iskeä jo stressi ja epätoivo, että se ei kohta synnykään vaan tässä menee vielä tosi pitkään. Joutuu kohta kuuklettamaan kotikonsteja synnytyksen käynnistymiselle ;)

_______________________
rv 39
 
Shani; älä muuta sano. tirauttelinhan mä täälä itkut ja tinttailut ennen niitä vauvakutsuja, että miten kehtaavatkaa pyytää, että voisivat jäädä tänne iltaa alottamaan .. 
muttaku ite ei saa sanottua, että ei, ette voi tulla .. kyllä mä sit sanoin siinä ku juteltiin ennen kutsuja yhden kaverin kans puhelimes, että haloo, miettikää vähä .. mutta ei näköjään menny perille asti !! .. noooh, iteppä sanoin, että jääkää vaan, turhaa mä enää kitisen, mutta olisivat voineet vähä miettiä. me kun ollaan vähä reilu parikymppisiä niin miten voi tulla kuuloonkaan ilta ilman alkoholia ja baaria lauantaina ?!?! .. :O 

tällä masulla on kans nuo kuuluisat liitoskivut yllättäny .. :D tai niin ainaki luulen. välillä ihan tuntuu kamalalta ku yhtäkkiä vihlasee tuolta häpyluun paikkeilta. ja ihan selvästi on tuntunu miten tuo vauveli on laskeutunu tuola masussa alemmas .. :) 

tuleva iskä naureskeli mulle eilen ku aloin pikkuhiljaa ostella sairaalakassiin tavaroita, niin ensimmäisenä ostin hiuslakan, muotovaahdon ja deodorantin .. :D vaikka sinne synnyttämään mennäänki niin kai sitä pitää freessinä olla .. ;) 

viime yönä sit nukuin tossa puoli-istuvassa .. tai nukuin ja nukuin .. 
nyt pitää vaan antaa itelleen anteeksi, että unia on ihan pakko jatkaa aamusta niin pitkälle ku riittää. tänäänki heräsin vasta 10 jälkeen .. melkein puoli päivää jo hukassa .. :D mutta kyllähän illalla väsyttää ihan samalla lailla ku olis heränny vaikka klo 07 töihin .. :D 
 
Onkos muilla masuilla havaittavissa mielialanvaihteluita / herkistymistä ? Rupee itseäkin vähitellen pännimään alla esimerkkejä "tilanteista":
- Itkin lohduttomasti kun luontodokumentissa meri vei merileijonanpoikasen
- Itkin lohdutomasti kun mies lähti Ouluun työmatkalle (1 yö poissa)
- Suutuin kun mies joi viimeisen lasin limpparia suanan jälkeen kun "se on mun ainoa saunajuoma" ja sille olisi ollut kaljaa
- Suutuin ja paiskoin ovia kun mies ei tykännyt valitsemastani musiikista ...daa!

Tää ei siis kuulu "normaaliin" repertuaariini :)

Samoja fiiliksiä - anyone ?? emoticon

Tilanteiden jälkeen tosin asialle voi nauraa ja ihmetellä ja mies ottaa tilanteet hyvin mutta mutta ... ihmeellistä.
 
Voi Katruskalainen, mä niin tiedän mistä sä puhut :D

Mulle tuli aivan hirmu huono omatunto, kun jätin koiran yksin kotiin kun lähdin ruokakauppaan. Tuli ulko-ovella ihan tippa linssiin kun kuuntelin "karvalapsen" harmistunutta kitinää oven takaa. Se on ollut yksin tuhansia kertoja aiemminkin, eikä ole mitään eroahdistusta. Tiedetään, että hän nukkuu kun ollaan pois kotoa, mutta pitää ekat 5min pientä uikutusta ja se tuntui olevan mun äidinvaistoille liikaa. Meinas jäädä kauppareissu väliin mut sit keräsin itseni.

Nyt mulle on tullut ihan kauhea menettämisen pelko, miehen, koiran ja vauvan suhteen. Soperran joka aamu miehelle, kun lähtee viideltä töihin että "Ajathan kulta varovasti ja oot töissä varovainen" Mies tekee töitä isojen koneiden kanssa ja on tehnyt samaa duunia vuodesta 2004, mutta oon aivan varma, että just nyt tapahtuu jotain ihan kamalaa. Koiran kanssa riittää se kun se katsoo mua nappisilmillään ja makaa ihan vieressä -poru tulee kun se on vaan niin rakas. Sitten itku silmässä rutistan ja pusutan sitä ihan kamalasti ja se on ihan pihalla kun mammalla vähän viiraa päässä.

Eilen vähän harmistuin miehelle, kun hän on tehnyt pari pitkää päivää aamu kuudesta ilta kymmeneen ja meinaa nyt huomenna vielä herätä aikaisin ja lähteä kavereiden kanssa pilkille. Meinas puhelimessa tulla sellainen Drama Queen -kohtaus "EKSÄ RAKASTA MUA ENÄÄ KU ET HALUU OLLA MUN KANSSA?!" ..Aiemmin olisin ollut tyytyväinen siihen et saan viettää pari päivää yksin kotona ihan rauhassa. Sain kuitenkin hillittyä sisäisen ääneni ja tuhahdin vaan marttyyrimaisesti että "mee vaan pilkille, ei mua haittaa".

Ainiin ja lisäksi vauvaohjelmat on meillä kiellettyjen listalla, katsottiin tätä sydänääniä-sarjaa ja mä siinä miehelle piipitin että "Phian meilläkhin on thommonen pieni rakash. Sniiiiiisk."


..Voi haloo.  [img]http://www.cosgan.de/images/smilie/frech/e040.gif[/img] 

Oon varmaan miehelle ihan kamalaa seuraa, oikeesti. Toivon syvästi, että tää menee joskus (pian) ohi ja tunteet tasaantuu :D
 
Katruskainen; voin yhtyä samaan !! :D 
eilen lähdin kauppaan ovet paukkuen, miks.. no sen takia ku ei mies halunnu tulla mukaan. "pärjään kyllä itekseniki oon miten viimesilläni raskaana tahansa" " ei tarvi auttaa kassien kans" .. vaikka olihan tuo sitte autolla vastassa ja kanto ne kassit sisään .. :D
 yks päivä hän tuli töistä kotiin ja komensin meidän koiraa joka oli turhan innokas taas isäntänsä nähdessään niin poruhan siinä tuli !! itkin ties miten kauan ja vaan sen takia, että toinen tuli kotiin .. :D hohoijaa. on tässä kans kestämistä, miehellä siis... :P 
 
heippa maalismasut pitkästä aikaa!!

täällä edelleen yhtenä kappaleena vaikka 3vk kärsiny kovista supistuksista ja vauva on laskeutunut ja kiinnittynyt jo 2vk sitten.
vauvaa pystyy silittämään alakautta eli ihan tuloillaan on mutta ulos asti neiti ei tunnu haluavan. synnärillä käyty kerran ja se oli väärä hälyytys.
joka kerta neuvola ja lääkäri sanoo ettei montaa päivää enää mene mutta edelleen yhtenä kappaleena =(
syntyisi jo niin loppuisi nämä kivut myös.
no viikko lahan eli ei paha =)

voimia ja jaksamista kaikille. palaan asiaan kun synnytys on ohi =)
 
Täällä on nyt hoideltu isän hautaamiseen liittyviä käytännön asioita ja muita asioita, jotka seuraavat siitä, että omaisuus ja muut siirtyvät nyt äidille kokonaan. On niissä vaan hoitaminen. Onneksi on voinut olla täällä äidin apuna ja tukena, veljet ovat vielä ensi viikonkin täällä. Miun on pakko lähteä välillä kotiinkin, kun on kuitenkin neuvolaa ja muuta. Nyt saa vaan jännätä, pääseekö isän hautajaisiin. Onhan nää sanoneet, että onhan sitä sairaala täälläkin, mutta en todellakaan halua synnyttää samassa sairaalassa, jossa isä vasta kuoli.

Muuten vointi hyvä. Saan vielä varsin hyvin nukuttua, herään kyllä yleensä pari kertaa yössä, mutta muuten nukun hyvin. Nyt on pari viime yötä mennyt niin, että kerran käy vessassa ja toisen kerran kun herää, niin mahaa vähän nipistelee. Aamullakin joskus ollut sellaista vihlovaa kipua alavatsassa, muuten yleensä päivisin ei kummempia kipuja ole. Tänään tosin kissoja rokotuksilla käyttäessä myös vihloi alavatsaa. Kai sitä jotain täälläkin pikkuhiljaa tapahtuu siis. Olo on muuten varsin hyvä, ei maha häiritse liikkumista eikä hirveästi muutenkaan ole tiellä, selkä kestää hyvin yms., mutta vauvan takapuoli kyllä välillä tuntuu ikävästi, kun se sitä liikuttelee. Tunkee peppua oikein pintaan, niin se kyllä vähän ikävältä tuntuu. Sanonkin aina, että taas se yrittää peruuttaa nahan läpi ulos.

Mielialavaihteluita ei ole kummemmin ollut. Olen muutenkin aika herkkis ja äkkipikainen, joten kovin suurta muutosta ei ole ollut. Pillitän muutenkin herkästi eläinohjelmia ja leffoja katsoessa. Menetyksen pelkoa ei kauheesti ole ollut nyt enää, kun se, mitä eniten pelkäsi, tapahtui jo. Huolestun kyllä helposti, jos esim. joku kissoista oksentaa, vaikka nämä nyt herkästi oksentelevat karvaa, kun ovat niin kovia pesemään itseään. Hitusen ehkä herkemmin nyt pelkään noille sattuvan jotain, jos yhtään oireilevat poikkeavasti, mutta muuten aika lunkisti mennään eteenpäin. Toisaalta ehkä toikin isän kuolema vaikuttaa nyt asioihin suhtautumiseen.
 
Kauheesti tullut taas tekstiä... ei meinaa perässä pysyä ja menee tovi ennenkun saa kaikki luettua ja pääsee sitten ite kirjottamaan... koittaa myös vastailla kaikille ja ottaa kantaa mutta puolet unohtuu heti alkuunsa emoticon

No mut koitetaan...
Täälä on kans noiden tv-ohjelmien kanssa itkussa pitelemistä. Katselen sitä sydänääniä ohjelmaa aina perjantaisin ja itkuhan siinä herkässä on jatkuvasti. Samoin kuin noiden hää juttujen kanssa emoticon
Koiria kyllä komennan hyvin tomerasti, se ei ole muuttunut mihinkään, joskus komennan liikakkin ja siitä tulee huono omatunto... mut ei voi mitään kun pinnaa kiristää niin kiristää. Isäntä on saanut olla aika rauhassa samoin noi mun pojat, enää en ole kovasti heille kiukutellut, onneksi. Kyllähän he kaikki ymmärtävät mun tilanteen ja myötäelävät ja kannustavat. Vaikkakin ymmällään varmasti ovat... no miesväki.. mitä ne nyt naisten hormoneista tietäsivät, paitsi sen kiukun jonka yleensä saavat osakseen! emoticon

Nukkumisesta: "mukava" kuulla että en ole ainoa joka kärsii tuosta käsien yöllä puutumisesta ja jalkojen (puutuu ne päivälläkin)... istuallaan pitää nukkua tyynyjen tukemana ja parintunnin välein herää aina ja juu pissallakin saa kävästä joka ikinen yö. Tässä sitä vaan miettii mitenkähän jaksaa synnytyksen kun pikkuhiljaa alkaa olla aikas väsy tohon valvomiseen. Viimeyönä olin hereillä neljän maissa, mietin siinä tuskissani myös häitä, perhana että niidenkin pitää aiheuttaa jo nyt ressiä emoticon  mitähän se on sitten lähempänä!?
No yleensä en kyllä ota asioista kauheeta ressiä, niin kait tääkin ressaaminen johtuu lähinnä noista hormoneista. Mitään menettämisen pelkoja mulla ei ole miehen, vauvan tai muidenkaan suhteen, että sillä saralla rauhallisin mielin.

Heh, kyllä mullakin sairaala kassista löytyy lakkapulloo ja meikkejä, tietenkin! emoticon  Kyllähän sitä saa freesinä olla vaikka juur ois synnyttänyt. Kohentaa omaa mieltä ja vireystasoa. Ei sielä sairaalassa tarvii tarhapöllöltä näyttää jos kerta muutenkin tykkää itestään huolehtia. Me naiset saadaan olla turhamaisia jos halutaan, jopa sairaalassa emoticon

No eipä tässä taasen kummempia, hyvää vk-loppua kaikille, jälleen... niin ne viikot vaan vierähtää vaikka tylsää välillä onkin! emoticon
 
Voi vitsit kun kuulostaa niin tutuilta nuo kaikkien tunnemyllerrykset. Itekkin tänään, kun haettiin viimein ne kaksosvaunut, itkee porasin kun kasattiin ne kotona ja sitten vielä esikko halusi kyytiin ja miten pieneltä ja söpöltä kultarakaspumpsukka näyttikään niissä isoissa vaunuissa ja miten ihanalta näytti se toinen paikka siinä vieressä johon tämä tuleva pikkuinen ihanakultapumpeloinen sitten laitetaan.... Niisk ja nyyh! Ja koirakin on niin ihana nappisilmä ja sitä pitää paijata ja hoitaa ihan kokoajan! Koiruli kyllä tykkää kun mamma hoitaa! emoticon
Ja sitten välillä raivoan kuin mikäkin. Ärsyynnyn kun asiat ei mene kuin haluan, raivostun ja sitten taas poraan ja mies pääsee taas lohduttelemaan.... Plääh!

Tänään ollut taas noita suppareita ihan kiitettävästi. Varmaan liikkuminen ja miehen kanssa peitonheiluttaminen pistänyt taas hommia eteenpäin. Sunnuntaina kokeillaan tulista ruokaa. Peukut pystyyn!

No eipä tässä sen kummempia. Mukavaa viikonloppua ja koitetaan jaksaa! emoticon
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top