Helmikuun höpinät

Tänään varhaisultraan. Jännittäää :love017 Miten tässä työpäivän vielä malttaa oottaa.

Vähä alkanu olla jotain pahoinvoinnin tyylistä etovaa oloa. Varsinki yöllä.
Tsemppiä! Toivotaan hyviä uutisia meille molemmille :love7
 
Oletteko muut aloittaneet jo tai syöneet jo ennen plussaa raskausajan vitamiinilisää? Mä kävin heti samana päivänä hakee apteekista taas kun plussasin. Onneksi ei vielä ole esikoiselta tullut kyselyä miksi syön niitä. :smiley-angelic006:grin

Oon syönyt jo siitä lähtien, kun päätimme, että vauva saa tulla jos on tullakseen. Suositusten mukaan erityisesti foolihappoa pitäisi saada jo useamman kuukauden ajan, jotta siitä olisi hyötyä. :)
 
Huh, seitsemän päivän työputki takana ja tänään vapaapäivä. Raskausviikolla 5+4 mennään hyvää vauhtia. Iltaisin väsymystä ja pientä ällöoloa (ensin on nälkä ja ällöttää, sitten syö ja se ällöttää... :rolleyes:), muutoin vielä ihan jees. Ens viikko ollaan Lapissa lomalla, niin eiköhän se huonompi olo tule sitten :grin Näen jo itseni raahustamassa Ranuan eläinpuistossa naama vihreänä epätoivoinen ilme naamalla. Mitäs tuli luvattua eläinfani-esikoiselle, että hän pääsee näkemään jääkarhuja.. :happy:

Tosi jännää, että joillakin täällä jo varhaisultra! Odotan innolla uutisia :Heartred
 
Jennam. Tuu sääki heti kertoon mitä siellä näkyi. Toivotaan todella että hyviä uutisia vain :love7

Määki heti plussan jälkeen aloitin raskausvitamiinit :)
 
Tsemppiä ultraan menijöille! Tulkaa kertomaan sit kuulumiset. Meidän ultra keskiviikkona, jännittää tosi paljon. :nailbiting:
Mulla on paha olo on oikeastaan koko ajan, kahvi sai jäädä pois kun se selvästi sitä buustasi. Hajuherkkyys on lisääntynyt, tiskikoneen täyttäminen saa aikaan välittömän yökkäysrefleksin :depressed: Innolla odotan miten töissä sujuu, kun on aika eritteiden täyteistä.
 
Oletteko muut aloittaneet jo tai syöneet jo ennen plussaa raskausajan vitamiinilisää? Mä kävin heti samana päivänä hakee apteekista taas kun plussasin. Onneksi ei vielä ole esikoiselta tullut kyselyä miksi syön niitä. :smiley-angelic006:grin

Olin tästä lukenut heti plussattuani että vitamiineja olisi hyvä ottaa, ei kuitenkaan neuvolasta asiasta maininnut mitää silloin kun sinne soitin (tuntui muutenkin hoitsu semmoiselta, että toivon olevan vähä mukavampi sitten paikan päällä tai vaihtoon menee :sorry:)

Rupesin käyttämään vitamiineja noin 4-5 päivää sen jälkeen kun plussasin :happy:

Viikko pitäisi vielä varhaisultraan odotella :wideyed: jännittää jo nyt, kun tuntuu, että oireet vähentyneet ja lisäksi tosiaan tuli poltettua tupakkaa vielä viikko plussaamisen jälkee ennen kuin pääsin kokonaan eroon :sorry:

Vielä kun osaisi kahvia vähentää :shifty: onneksi kumminkin saanut vähennettyä 6-10 kupista 3-5 kuppiin päivässä jo :shy:
 
Vielä kun osaisi kahvia vähentää :shifty: onneksi kumminkin saanut vähennettyä 6-10 kupista 3-5 kuppiin päivässä jo :shy:

Tuo on jo hyvä alku! Itsellä kahvin vähentäminen käynyt yllättävän kivuttomasti, aiemmin join n. 6 kupillista päivässä, mutta melko nopeasti sopeuduin siihen että juon aamulla yhden (isohkon) kupillisen ja muuten en ollenkaan, paitsi jos mennään johonkin missä tarjotaan kahvia niin otan vähän ettei tule kyselyitä, että miten minä en yhtäkkiä juokaan kahvia, kun aiemmin otin aina ja usein vielä santsikupinkin.

Pepsi maxista luopuminen onkin ollut sitten suurempi haaste.. Se on ollut mulle semmoinen herkkujen herkku ja yleensä kun meillä on ollut herkkupäivä niin olen ottanut pelkästään Pepsi maxia, kun en ole niinkään karkkien tai sipsien perään. Ostin muka korvikkeeksi kivennäisvettä, mutta ei se ole kyllä yhtään sama asia vaikka molemmat juomat kupliikin. Onneksi mies tsemppaa eikä ole nyt itselleenkään ostanut kokista, ettei mulla tule paha mieli. :Heartred Sitten kun mulla on 30v-synttärit niin ajattelin kyllä sallia itselleni pari tölkkiä maxia. :happy:
 
Mä oon juonu surutta kokista ja kahvia.. en aluksi edes tajunnut ajatella niiden rajoittamista :smiley-angelic006 nyt kokis jäänyt, koska siitä tullut vähän paha olo, mutta kyllä mä kahvia juon. Vielä ainakaan ei ole kahvi tökkinyt. Edellisessä kahdessa siirryin hyvin nopeasti alun jälkeen juomaan teetä, koska kahvi oksetti.

Mutta joo, kävin taas lääkärissä ja olen saikulla tämänkin viikon. Tulee niin tarpeeseen. Yksi pieni lääkärireissu ja olen ihan puhki taas :sleep011 esikoinen pääsee just kohta koulusta ja mummi palauttaa pienemmän välipalan jälkeen. Olen ihan valmiiksi jo ranteet auki kun en voi vaan kaatua sänkyyn nyt nukkumaan :sad010
 
Mä menin ja varasin nyt huomisillaksi varhaisultran :eek: jos sillä saa edes hetken mielenrauhan niin kai se on sen arvoista. Ja olin laskenut, että tossa perhe-atrella hinta jää alle 100e :smiley-ashamed004
 
Noniin varhaisultra takana :Heartred
Siellä sykkii pieni sydän ja kaikki oli kunnossa.. Sikiö nyt 11mm ja viikot tällähetkellä 2pv enemmän ku omien laskujen mukaan eli nyt mennään 7+1, laskettu aikahan aikaistui 29.9. Mutta saanen silti pysyä lokakuisissa:)

Voin todella lämpimästi suositella Oulun Terveystalolla Elina Korvaa!:Heartbigred
 
Ihana kuulla Sartsa! Samoja positiivisia tuulia meille kaikille!

Mulla on hävinnyt raskauden myötä kaikki makea ja herkkuhimot, ja siinä samassa myös kokiksen/pepsi maxin suhteen, joten vieroittuminen kävi yllättävän helposti. Kahvia en ole juonut aiemminkaan. Kivennäisvedet sen sijaan ovat maistuneet mutta nyt totesin että joutunen vaihtamaan nekin normiveteen sillä kuplat aiheuttavat närästystä ja röyhtäilyä (eivät normaalisti/ei-raskaana aiheuta).
Ja appelsiinimehua en voi juoda enää ollenkaan kun jopa ne täyteläisimmät maistuvat karvailta ja tekevät etovan olon..
 
Terkkuja täältä pahoinvointimaasta!

Aamu oli aivan karsea. Oikeasti tuntui, että olen vihreä siitä kaikesta pahoinvoinnista. Sain jotenkin kulautettua aamiaissmoothieta alas, mutta kävin useamman kerran vessassa (vatsa sekaisin), pyörrytti ja yökkäilin niin, että ääni oli käheä aamupäivän. En oksentanut (en ole ikinä oksentanut helposti), joten tuntuu tyhmältä valittaa. On vaan ihan kamalaa siinä jamassa matkustaa melkein tunti tuolla julkisilla, bussilla, metrolla ja taas bussilla.

Kävin sitten apteekissa ja hankin sieltä pahoinvointirannekkeet ja lisäksi suosittelivat kokeilemaan matkapahoinvointilääke Postafenia. Jotenkin tuntui rajulta ottaa kolmiolääkettä näin raskaana ollessa, mutta kokeilen nyt huomisaamuksi, kun silloin on tärkeä palaveri heti ysiltä. Normaaleina aamuina koitan välttää.

Se farmaseutti kyllä sanoi, että jos tämä jatkuu näin voimakkaana tai pahenee, niin kannattaa jo mennä lääkäriin. Helpotti, kun tulin kuulluksi edes. Nyt koitan sinnitellä eteenpäin. Muuten tuntui, et työ ja opiskelujutut sai ajatuksia pois pahoinvoinnista, mutta heti liikkeellä ollessa tuntuu semmoinen outo pyörryttävä pahoinvointi, vähän kuin olisi laivalla.
 
Tsemppiä sulle Majalis! :Heartred Toivottavasti pahoinvointirannekkeista on apua. Uskoisin kyllä, että voit huoletta syödä Postafeniakin, ei sitä muuten olisi sinulle suositeltu.

Mulla on kanssa nyt joka aamu ollut vatsa täysin sekaisin, mikä hidastaa töihin lähtöä.. Ja töissä toivon, että vatsa pysyy kurissa.
Mullakin alkaa nyt pieni etova olo, vaikka olen jo ehtinyt murehtia, miksi oireita on niin vähän. Tosin yritän muistuttaa itselleni, että olen vasta 5+4, eiköhän tässä ehdi vielä monenlaista oiretta tulla vastaan :)
 
Mä taidan olla 5+2 ja oli lounaalla kyllä ruoan saaminen alas työn takana. Taitaa työkaverit jotain jo arvata ku jäi ruokaa lautaselle aika kasa... kattelin marraskuiset2015 millon viimeks aloin pahoinvoinnista kärsiä niin parin viikon päästä pitäisi vasta olla se pahin. Eli huippua odotellessa jos siis mennään samalla kaavalla kun ekasta :/

Mulla tosiaan labraduuni ja työmateriaalina uloste niin luo sellasen lisäjännityksen tähän pahoinvointiin.. :/
 
Kävin tänään varhaisultrassa. Kaikki oli vallan mainiosti pienellä katkaravullani ja hänen yksiönsäkin näytti kuulema ultrassa hyvältä ja kohdunsuu oli napakasti kiinni :love7:notworthy
Viikot vastasi 6+1, mutta syke näkyi ja kuului vahvasti. Laskettu aika siirtyi kolmella myöhemmiksi, uusi on 7.10.
 
Kiitos tsempeistä! Kivoja uutisia, emsu86! :)

nalle93, ollut kyllä helpompi päivä tänään, onko se sitten Postafenin vai rannekkeen vai molempien ansiota. Aamulla yökin eilistäkin rajummin, mutta silti jostain syystä olo oli vahvempi eikä pahoinvointi ollut niin pahaa kuin eilen. Helppo ei ollut päivän alkupuolisko kuitenkaan ja edelleen tulee yökkö olo liikkuessa. Mutta jospa näiden kanssa selviää taas eteenpäin!
 
Hih, aivan selkeästi parempi olo tänään enkä siis ole ottanut Postafenia eilisaamun jälkeen. Ei nyt missään tapauksessa täysin hyvä olo, mutta ihan eri tavalla pystyy tämän kanssa olemaan kuin aiempina päivinä. Tietty nyt tämän takia hieman pelottaa, että voiko joku olla huonosti, kun oireet näin helpottavat. No, perjantain ultraan ei ole pitkä aika ja olen helpottunut, että saan vähän taukoa pahasta olosta. :cat:
 
Täällä pitäis vielä kärvistellä ensiviikon perjantaille että pääsee varhaisultran. Oon ehkä maailman malttamattomin tyyppi niin olisi tuskaa oottaa nt ultraan asti. Arvostan kyllä teitä, jotka siihen pystyy :salutTöissä tosiaan isot projektit ja oon tehnyt viikonloppuna ja työpäivän jälkeen kotona iltaan asti töitä. Eilen olinkin sitten niin väsynyt että ois voinut vaan itkeä. Onneks ihana mies teki mulle hyvää ruokaa ja sit otin miehen kainalossa päikkärit :Heartred Miten teillä on miehet suhtautunut? Mun oli pakko tosiaan jo kertoa pomollekin että saan ees vähän työreissuhelpotuksia. Seuraavilla kolmella viikolla kyllä jokaisella joku pakollinen reissu. Saa nähdä miten tässä selvitään :wav
 
Mummi haki juuri nuoremman hoitoon päiväksi ja esikoinen pääsee parin tunnin päästä koulusta. Minä otan ja avaan nyt netflixin ja lepään vaan. :grin

Meillä tämä mun kolmas raskaus on miehen toinen, ekassa hän ei ihan hirveästi noteerannut, etenkään näin alussa. Ehkä sit kun liikkeet alkoi tuntua mahan läpi, niin saattoi pitää kättä vatsalla nukkumaankäydessä. Huolissaan on kuitenkin jatkuvasti ja pesi meillä jopa sinä kesänä ikkunat ja vaihtoi verhot, koska hän ei antanut mun kiipeillä. On ollut aina tosi paljon läsnä. Yhdestäkään neuvolasta/ultrasta ei ole jäänyt väliin. Ehkä tää hänen toinen on jopa ollut hänelle helpompi, kun tietää mitä tapahtuu ja mun oireet/käytös lähes identtistä edelliseen verrattuna. Ei enää ihmettele kun pillahdan itkuun milloin mistäkin ja nauran perään. :sad010:laughing021 muuten me ollaan aina oltu silleen läheisiä, mä tarvitsen paljon pientä huomiota ja läheisyyttä päivittäin ja osaan kyllä hakea sen. Ja kyllähän hänkin tekee aina joskus aloitteita. :laughing025 mutta enemmän näyttää kaikilla muilla teoillaan ja olemisellaa rakkauden.

P.s. taas itkettää kun edes ajattelen kuinka hyvin asiani ovatkaan. :sad010:love017 ihan aina ne ei ole ollut näin hyvin ja paljosta saan kyllä olla kiitollinen :Heartred
 
Takaisin
Top