Helmikuun höpinät

Joo, vasta synnytysairaalassahan sitä tarkalleen saa tietää, että minkälainen mötkäle sieltä putkahtaa! Kiva muuten T77 että pääset synnytystapa-arvioon, sitä kun läheskään kaikkialla enää tehdä.

Olen ihan totaalisesa äitiyslomamoodissa! Hengailen kotona, roikun paljon netissä (kuten huomaatte) ja käyn lähinnä miehen kanssa ruokakaupassa. Yritän vähän venyttää niitä reissuja ja haluaisin mieluiten ostoksille ostoskeskukseen, missä on enemmän elämää ja pystyy jaloittelemaan ilman loskassa rämpimistä kunnes alkaa jo jalat väsyä.

Olen aika sosiaalinen tyyppi ja menin vielä työssä ollessani "lupailemaan" aika monelle ihmiselle, että sitten on aikaa ja energiaa nähdä yms kun pääsen äitiyslomalle. Nyt kuitenkin tuntuu, että olisin mieluiten ihan rauhassa miehen kanssa ja viikkailisin noita minivaatteita ja työntelisin vaunuja ympäri olohuonetta :D Noh, eivätköhän nuo muut sen ymmärrä, kyseessä on kuitenkin niin isoon elämänmuutokseen valmistautuminen, että nyt kannattaakin levätä ja valmistautua kaikin tavoin. Tällä hetkellä sitä elää sellaisessa välitilassa. Toisaalta tuntuu melkein kuin vauva olisi jo täällä, kun olen alkanut heräillä öisin ja vauva liikkuukin niin paljon, mutta toisaalta sitä todellisuutta ja fiilistä on vielä vaikea kuvitella. Jännittävää!
 
Muokattu viimeksi:
noniin, ja 40. viikko lähtee käyntiin... kukas näitä nyt laskee?? :D Ai jösses, kun oisin ollut iloinen jos tää ois tullu jo vkl:na ulos...

Tänään muutenkin tosi huono olo: pahoinvointia aamulla, reisien ja mahan polttelua, pääkipua (paineet kuitenki mitatessa TOSI hyvät, pulssi nyt vaan likemmäs sataa pumputti) piti mennä lopuiksi maate kymmeneltä ja nousin ylös sängystä 11.30... yöt menee samallalailla edelleenki niinku oon tuolla toisessa keskutelussa maininnnut, ja kyllähän sitä tosiaan mielummin valvois se pikkukaveri vieressä :wink (ja tosiaan, sitten sitä varmaan valittaa kuitenkin, kun on niin väsynyt siihenkin! :wink )

Huomenna neuvolaan, ja käsken tsekata tuon alapään tilanteen kyllä!
 
Toivottavasti piia84 pääset pian tositoimiin :)

Tuosta napsumisesta. En ole ennen teidän kirjoittelua kiinnittänyt asiaan mitään huomiota enkä siis huomioinut sellaisia lainkaan, mutta nyt mä kuulen ihan selvästi myös sellaista napsumista. Aika jännää. Mulla ne ehkä tulee silloin, kun kumarran tai olen muuten lysyssä.

Esikoisen 2vee- juhlat juhlittiin viikonloppuna. Tämä stressierkki taas häsäs ja hösäs niin vietävästi ja se sitten tuntuikin illalla ikävänä iskias/selkäkipuna. Sankari itse oli niin innoissaan juhlimaan tulleista läheisistä, että piti jutustella siitä vielä myöhään iltaan asti :)

Kittis Mä niin muistan tuon ajan esikoisen kohdalta. Kun työntelin tosiaan niitä uusia vaunuja pitkin taloa ja nuuskuttelin lipastossa olleita vauvan vaatteita :) Se ensimmäinen odotus on jotenkin niin ainutlaatuista. Toki se on nytkin, mutta erilaista tietysti. Nyt jännitän kovasti sitä, miten esikoinen tulokkaan ottaa vastaan ja onnistunko äitinä jakamaan tarpeeksi huomiota molemmille jne.. Sitä on tullut pienet itkutkin tirautettua tuon esikoisen vuoksi.. Hassua. Mutta uskon, että kun arki alkaa, niin sitä vaan heittäytyy siihen mukaan sen enempiä miettimättä.
 
Tänään oon koettanut viimeisiä valmisteluja vauvaa varten tehdä, pesin ja keitin tutit, pullot, jne. Nyt enää pitäs hakee turvakaukalo varastosta ja asentaa telakka autoon ja tuoda samalla hoitoalusta sisälle ja järjestää hoitopöytä valmiiksi ja ja ja... Aina tuntuu löytyvän vähän lisää tekemistä! :smiley-bounce012

Oon koettanut miestä painostaa, et saatais mahdollisimman paljon talojuttuja valmiiksi ennen kuin vauva syntyy, sit musta tuskin on paljon tapetti/maalikauppoja kiertämään! Onneksi suurin osa onkin jo ainakin valittu, vaikkakaan ei vielä hankittu. Tällä pesänrakennusvietillä varmaan valmistuis ne sisätyötkin odotettua nopeemmin, jos joku päästäis mut sinne hääräämään!
 
Täällä on myös tuota ns. Napsumista kuulunut silloin tällöin, mutten ole sen kummemmin jäänyt pohtimaan mistä se tulee, kun on kaikki muuten ihan hyvin. Jänniä juttuja kaikki näin ensiodottajalle. :)
 
ooh... mää nukuin kyllä viime yön NIIN hyvin! aamu mennyt lähinnä vaan naureskellessa :D Pyykkikonetta laulamaan ja lapsen vaatteita pakkaamaan huomista varten :Heartred Lähtee taas sukuloimaan toiselle puolen suomea matkojen kanssa yhteensä viideksi päiväksi. Eilen se taas jutteli vauvalle mahan läpitte ja sitten se mua silitteli: "äiti-tulta" (äiti-kulta), milloin mun vauvani oikein syntyy? :P koitappa siinä selittää että se voi tulla milloin vain, mutta vauva sen päättää sitten itse milloin se tulee. Vaikka eilen oli yks aivan rasittavimmista päivistä niin on se vaan maailman rakkain tuo mukelo :) :Heartred
 
Jes meidän vakuutusjutut on nyt hoidettu, lapsivakuutuskin hyväksyttiin. Hintakaan ei mielestäni ole paha 340€ vuodessa ja ilman omavastuuta. Olin ensin kovasti tuota vakuutusta vastaan kun mies sitä ehdotti. Mutta onneksi ystäväni puhui minulle järkeä sillä hän joutunut kymmenet kerrat jonottamaan julkisen puolen päivystyksessä lastensa kanssa useita tunteja. Ja itsekkin olen kyseisessä päivystyksessä jonottanut useamman kerran ja aina ne reissut on venyneet vähintään neljään tuntiin. Onko kukaan muu täällä hankkinut tai harkinnut lapsivakuutusta?
 
  • Tykkään
Reaktiot: Eea
Me otettiin vauvalle vakuutus muutama viikko sitten, mikä on sitten voimassa vaikka 100v asti.. Ompahan sitten varulta jos jotain tulee. Vaikkakin lääkäriin pääseekin neuvolan kautta hyvin.
 
Nannai1 Kyllä se vakuutus on ollut meillä aivan ehdoton. Se on niin ihana mennä aina suoraan yksityiselle, mistä saa heti ajan ja puhelimeenkin vastaa ihminen. Täällä ainakin terveyskeskukseen soittaessa puhelu ohjautuu vastaajaan, jonne kerrotaan asia. Ne sieltä sitten soittavat takaisin, KUN ehtivät. Siinä ajassa on jo lähes aina ehtinyt yksityisellä lääkärillä käymäänkin!

Yksityinen toki maksaa, mutta eipä yhtään haittaa sillä kuitit vain kiikuttaa vakuutukseen, joka maksaa takaisin! Yksityisellä saa myös helpommin hoitoa (tietysti, koska maksat siitä) terveyskeskuksessa joudut suurin piirtein taistelemaan, että tutkitaan kunnolla.

Meillä kyllä harvinaisen terve kaveri ollut ja ensimmäisen tautinsa sairastikin vasta lähemmäs 2-vuotiaana, mutta ennen tiettyjen ruoka-aineallergioiden löytymistä piti käydä todella usein lääkärissä. Saimme heti hoitoa ja meidät otettiin vakavasti. Edelleen jatkohoitosuunnitelmista huolehtii sama lääkäri, joka tuntee ja tietää tapauksen! Ei tarvitse pomppia lääkäriltä toiselle, kuten julkisella puolella.

Toki vauvana, kun on vähän tiheämmin neuvola pääsee myös sitä kautta lääkäriin... Mutta en kyllä sanoisi hyvin. Saat ajan kun sieltä sellainen liikenee. Ja 1-vuotiasta tai vanhempaa lasta et enää juurikaan neuvolaan vie, joten jos lääkäriin on tarve mennä olet itse vastuussa minne viet.

Hyvällä tuurilla lapsi ei ole ikinä kipeä, ei allergioita, ihottumia tai mitään muutakaan. Mutta itse maksan kyllä sitten vaikka turhaan sen liki 400€ VUODESSA siitä, että tiedän saavani avun HETI, enkä jonottamalla. Kaveripiirissäni ihan tarpeeksi saanut kuulla tuosta jonottamisesta ja hoitamattomuudesta, että maksan mielummin turhaan, kuin en ollenkaan :)
 
Täällä on alkanu jo soittelut ja kyselyt että onko vauva jo ilmaantunut maailmaan, tai että onko niitä tunntemuksia että ois tulossa!?? Ai että mua jo pikkasen kehtuuttaa vastailla noihin kysymyksiin... "joo-o, se synty jo viime viikolla, ei vaan oo jaksanu aiasta ilmotella sen kummemmin!" tai että "onhan noita tuntemuksia aina välillä, vaan yhessä kasassahan tässä ollaan". "Kyllä te kaikki tuutte sitte kuulemaan joltain taholta /vaikkette välttämättä meiltä(!!!) kun se suvaitsee saapua tähän maailmaan"... Just tuon takia sanoinki alkusyksystä miehelle, ettei kyllä kerrota tarkkaa la:ta kellekkään :grin kun en jaksa uteluita sitte yhtään... Ja just tämä: kumpiko sieltä tule? ja kun ei AIDOSTI tiedetä, niin ei vaan kuulema haluta asiaa paljastaa kellekkään ja salataan se totaalisesti sitte! Nyt on myös kaverit alkaneet naureskella että on jussina käyny vainhkolaukaus kun maaliskuun lapsonen on tosiaan... jeps, siihen oon kyllä sanonu että on vahinko aika kaukana, jos seittemän kuukautta tätäkin yritetty...

Asiasta kolmanteen :)
Sain vihdoin laitettua vauvallekkin kassin odottelemaan kaukaloon. Sinne olikin eksymässä vaikka ja mitä, piti ihan pariin otteeseen miettiä ja purkaa vaatteet pois, että sai järkeistettyä ne sinne lopulta :p Omaan kassiin eksyi eilen snickersiä konvehdin muodossa, pantteripussi ja pari suklaapatukkaa :rolleyes::rolleyes::rolleyes: (saa toki mieskin niitä sitten mässyttää :wink)

Winksu, Kävin sokeroinnissa! :grin:grin:grin "ihan vaan kaiken varuiksi" (no joo, oon kyllä sitä harrastanut jo oikeesti pitempään) jos ei saakkaan vaatimuksistaan huolimatta osastolla housuja (sitten käyn kyllä itte varkaissa toiselta osastolta hakemassao_O)
 
Sokeroinnista tuli mieleen hauska juttu, oon sheivannu kinttukarvat joskus about lokakuussa, eikä sen koommin ole ilmaantunu yhtäkään! Siis todella hassu juttu, mikä ei toki kauheasti haittaa. :D
 
  • Tykkään
Reaktiot: Eea
Meiltä ei ole yhtään kyselty tollasia "joko jo"-kysymyksiä. Paremminkin hämmästelevät, jos toppuuttelen tekemästä suunnitelmia hirmu pitkälle, kun ei koskaan tiedä koska syntyy :rolleyes: Jotkut vain toteavat, ettei teilläkään enää kauaa mene, kun vauva syntyy. Mutta näinhän se on :) Sukulaiset paremminkin tässä, kun oli käynnistämis"pelko" päällä, toivoivat enemmän, ettei vielä synny ja saisi vielä kohdussa kasvaa. Eli paremminkin juuri toisinpäin. Tosin meillä on hiukan vähemmän viikkoja kuin piia84:llä :) Ehkä ne vielä ehtivät :grin Mutta muutama kaveri on vaatimalla vaatinut saada ilmoituksen, koska tulee sairaalaan lähtö. Mutta lähinnä siksi, että haluavat päästä nopeasti katsomaan vauvaa tämän synnyttyä ja he itse asuvat niin kaukana.

Tuollaisista vahinko vihjailuista oli sitten kuinka vitsi kyllä loukkaantuisin! Onneksi emme ole sellaisia tässä raskaudessa saaneet, kun kaikki aikalailla jo odottelivat meiltä vauvauutisia. Tai en minä ainakaan omilta ystäviltäni vauvahaaveita salannut :p
 
piia84 mä oon pakannut yöhousut ja päiviks lökäpöksyt mukaan :) Suunnittelin täs kyllä jo et pakotan ton miehen ajeleen noi säärikarvat:grin

Meillä on tullut kyllä vahinko-kommentteja hyvinkin runsaasti tai on suoraan kysytty onko ollut vahinko. Esikoinen kun tosiaan tulee nyt maaliskuun puolivälissä vuoden. Ja ei vahinko ei ole, tosin yllätys että tärppäsi niin nopeasti kun esikoista ooteltiin monta kuukautta. Nyt tässä jännätään tuleeko yli vai alle vuoden ikäero:)

Tuosta vakuutuksesta, meidän oli tarkoitus tälle tulevalle vaaville ottaa se kun esikoisella jo ennen syntymää todettiin epäsäännöllinen rytmi ja sitten todettiin että lääkitys täytyy aloitta nii sitä oikeaa lääkettä ja annosta etsiessä vietettiin sairaalassa yhteensä noin 6 viikkoa. Esikoisella ei siis vakuutusta ole. Onneksi oliko se nyt alle 18-vuotiailta (en nyt muista sitä ikää ihan varmasti) laskutetaan vain 7 vrk sairaalahoidosta vuoden aikana, olisi muuten aikamoinen lasku tullut...
 
juu, joku omavastuu se on noissa sairaalamaksuissakin muistaakseni :)

Mä oon koittanu vihjata tolle että pientä raakkausta vois tehä tonne alakertaan :wink mutta eipä oo innostunu ajelemaan :D noh... kunnon työsarkaa sitte ku itte sinne taipuu... toivottavasti vauva sieltä mahtuu tulemaan, tai sillä on jonkinlainen viidakkoveitsi ees matkassa, millä saa tiensä auottua :D :D
 
Hmm... Kuinkahan ylitaipuvat noi mun nivelet mahtaakaan olla, kun mulla ei ole höyläilyt jäänyt väliin :grin Mutta samoin, kun Ann:illa mullakin on karvojenkasvu hidastunut ainakin säärissä. Ennen jouduin ajelemaan sääret vähintään kerran viikossa, kun olen niin tumma hipiäinenkin vielä, mutta välissä oli monta kuukautta, kun ei vain tarvinnut ajella. Mutta olen kuullut, että tyttöä odottavilla karvojen kasvu hidastuu :rolleyes:

Pidetään aihe alapäässä ja kerrotaan nyt tänne (vaikka ehkä kuuluisi synnytys lähestyy-ketjuun, mutten halua turhaan vielä innostua), mutta eilen lähti sitten limatulppa. Tai ainakin todella suuret osat sitä! Kahdessa osassa tuli, mutta määrällisesti molemmat olivat isoja klönttejä. Eihän tämä vielä mitään muuta kerro kuin sen, että synnytys on lähestymässä. Mutta äidilläni alkoi n.2vrk tulpan irtoamisesta synnytys, joten "toivossa on hyvä elää" :p
Ja ensimmäinen palanen tuli pari tuntia ennen, kuin toinen tämä isompi ja verisempi. Tässä välissä mies hierosi mua ja samalla paineli akupisteita. Tiedä sitten oliko tällä vaikutusta, mutta hyvältä se tuntui ja lantion akupisteita painaessa tuli tunne, että kohta jotain tipahtaa :grin
 
  • Tykkään
Reaktiot: Ann
Mä oon viimeksi ajellu sääret syyskuussa. Ja nytkään en nää niissä juuri mitään karvoja, outoa. Mut toi alapää on kyl sit toinen asia eli kauhea pöheikkö ja sinne en pysty enää ite taipumaan. Olisi kyl kiva jos se olisi hieman siistimpi, mut eipä tosta miehestä taida olla siistijäksi.

Mymmelillä alkaakin olemaan jännät paikat :) mä olin jo kokonaan unohtanut tuon limatulpan, mut kai sen siinä vaiheessa olisin muistanut jos semmonen olisi ilmaantunut.
 
Joo, määki löin kassiin yhdet olohousut itelleni varuiksi :) saa vaikka roskikseen heittää jos veri vaan virtailee pitkin reisiä...

Eilen tuli jotenki semmonen olo, että piti saada KAIKKI valmiiksi. Miehelle ostamat vahvemmat kaljatkin kylmään, että saa sitten synnytyksen jälkeen tulla kotiin ja huikata ne nassuun että tulee uni paremmin :wink Kaukaloon tosiaan vauvan kamppeet valmiiksi, tarkistin omanki kassin että kaikki on mitä tarvitaan. Siivosin ja pyykkäsin...

Lapsi lähti tänä aamuna tosiaan sukuloimaan ja tulee sunnuntaina iltapäivällä kotiin. Nyt ois hyvä päivä synnyttää!!! kerkiäis kotiinki hyvin ennenku esikoinen on kotona... mutta, mun tuurilla sieltä tullaan vasta sitten ku pakotetaan.... päivällä ja yöllä tulee kyllä supistuksia, mutta ne on edelleen samanlaisia ku aiemmin ja harvkseltaan... niin ja lopahtaa ku heti ku nousee ylös... Tänään sain taas kuulla, että mun naama on kyllä niin turvonnut, ettei voi enää kauaa mennä :cool: kiva, määpäs oonki sitte kotona, enkä liiku mihinkää..:eek: kädet puutu ja tuli kipeäksi aina makuullaan ja nyt ne tekee sitä pystyssä ollessakin o_O


Oiski ihanaa jos tulis jotain oikeasti ennakoivaa, kuten tuo limatulppa! Eilen sanoin miehelle että toisaalta ois kiva kokea se vesienmenokin :)
 
Kyllä tuota limatulppaa sitten tulee ja tulee... Ei enää sellaisia isoja klönttejä, mutta jokseenkin aina vessassa käydessä tulee tätä veristä limaa enemmän tai vähemmän paperiin. Varsinkin, kun vähän ponnisti tuntui oikein että kohta tulee lisää ja reippaammin... Mutta eipä tässä sitten juuri muuta olekkaan tapahtunut. Muutamia ikävämpiä supisteluja leipoessa, mutta ei juuri muuta. Saa kyllä mies illalla jatkaa hieroamista :wink Olis kyllä ihan kiva, että piakkoin jotain sitten kans tapahtuisi. Ei olis kiva viikko tolkulla tätä vuotaakkaan o_O

Noi teidän käsien puutumiset kuulostavat kyllä todella ikäviltä :eek: En voi kun vain kuvitella, kuinka ikävältä tuntuu :oops:. Mulla ei onneksi juurikaan ole edes turvotusta, kun sormuksetkaan eivät kiristä.
 
Mä en ainakaan huomannu limatulpan irtoamista missään välissä ja synnytyshän alkoi minulla vesien menolla.
 
Eihän tosiaan kaikki limatulppaa edes huomaa. Ja monella se voi lähteä vasta synnytyssalissakin. Nämäkin ovat niin yksilöllisiä. Mulla esikoisen synnytys myös käynnistyi vesien menolla, mutten voi varmaksi sanoa lähtikö limatulppa ennen vai jälkeen vesien mentyä... Mutta joka tapauksessa esikoisestakin limatulpan bongasin, mutta verrattuna mitä tätä tähän mennessä on tullut se määrä oli aivan mitätön! Tätä meinaan tulee ja tulee edelleen! Mutta vieläkään ei mitään tuntemuksia. Eilen illalla sohvalta noustessa kyljestä pisti aivan vietävästi, mutta johtui sekin liian nopeasta noususta ja kohdun kannatinlihaksisto kramppasi... Jopa yöllä heräsin pistoon, kun käänsin kylkeä liian nopeasti.

Sain eilen epikriisin kontrollikäynnistäni. En muista mainitsiko lääkäri ääneen, että kalvorakko tuntuu. Eli toisin sanoen on hyvät mahdollisuudet sille, että tämäkin synnytys käynnistyy vesien menolla :) Nyt pitäis vaan yrittää ja jaksaa olla mahdollisimman paljon jalkojen päällä, että alkais rakko pullottamaan ja pääsis repeytymään :rolleyes:
 
Takaisin
Top