Heinäkuun eläimelliset odottajat

HK: Ihana kuva [:D]

Meillä on koiruuksilla punkkipannat. Käytettiin viime vuonna myös. Ihan hyvin ovat meillä toimineet. Joka kerta tosin heti pannan laiton jälkeen on toiselta koiralta löytynyt punkki. Vuoro vuosin näköjään. Viime vuonan löytyi collielta ja tänä vuonna beucilta [&:]
No kunhan muuten toimivat niin hyvä homma. Ensi vuonna noita ei varmaan voikaan sitten käyttää jotta tulokas ei lääpi niitä vahingossa.

Me tultiin juuri mökiltä. Ei ehditty siellä olla kuin pari päivää ja koirat on juoksemisen jälkeen aivan loppu. Ovat nukkuneet koko päivän.
 
Meillä nyt takana Helsingin näyttely tuon rotikan kanssa. Käyttäytyi kuin unelma kehässä.. juoksutin sitä siellä itsekkin :) Meidän koira oli luokassaan nuorin (jun 9kk-18kk).. oli just täyttäny ton 9kk pari päivää aikaisemmin. Arvosana oli erittäin hyvä, ja ollaan arvosteluun tyytyväisiä. Tuomari kehui koiran luuston vahvuutta ja vahvuutta "very strong, very strong". Neiti kun painaa 45kg ja on jonkun verran yli 60cm, vahva neitonen 9kk ikäiseksi.

Vesipelastus aloitettu kahdella koiralla ja mukavaa on. Treenataan virallisesti 2x viikossa rannalla, mutta siihen muutama oma treeni päälle [:)] Lisäksi tuota tottelevaissuutta harjoitellaan kentällä.

Tällä ei vieläkään onneksi ole punkkeja näkynyt [:)]
 
Jostain luin, oliskohan ollu uusin vauva tai kaksplus.., että koiran kanssa olis hyvä harjotella ennen vauvan syntymää vaunujen kanssa kulkemista. Hetken jo mietin että vois vaikka lähtee kokeileenkin mut vähän rupesin epäröimään et pitääköhän ihmiset mua ihan hulluna, maha pyöreenä työntelee vaunuja koiran kanssa.. [:D] Tosin ne vois luulla että on turvotusta tai jotain, tuskin kukaan tulis kysymään et onks siellä vaunussa ketään. Paitsi ehkä naapurit, pitäisivät vieläkin hullumpana [:D] Noh, ehkä mä odottelen että vauva eka syntyy..
 
Mites teillä eläimellisillä jo vauvautuneilla on lemmikkienne kanssa mennyt ekat päivät / viikot? Ootteko huomannu mitään ihmeellistä? Olis kiva kuulla näistäkin kokemuksia mikäli vaan jaksatte / ehditte kirjotella. [:)]
 
No minäkin laitan sitte meiän rakkaan koiruuden, tässä siis Typy-neiti <3
P.S Ei meidän koira tavallisesta pidä hopeoita kaulassa, jostain syystä vaan pujotin uuden tekeleeni hänen kaulaan ja räpsäsin kuvan [:D] Ilmeestä päätellen hän on siitä selvästikin vähän nolona [8|]


 
ALKUPERÄINEN: Iines05

Mites teillä eläimellisillä jo vauvautuneilla on lemmikkienne kanssa mennyt ekat päivät / viikot? Ootteko huomannu mitään ihmeellistä? Olis kiva kuulla näistäkin kokemuksia mikäli vaan jaksatte / ehditte kirjotella. [:)]


Samaa tulin minäkin tänne kyselemään että mitenkäs on mennyt elikoitten kanssa? Meijän eläinlaumasta vasta kissat ovat tutustuneet vauvaan (muut eläimet ulkona) ja murheitta on sujunut. Itseasiassa eivät nuo kissat sen kummemmin ole kiinnostustaan näyttäneet. Tosin kaikki 4 kävivät nuuskuttelemassa vauvaa, mutta sitten jatkoivat menojaan. Paitti se meijän yks hullu kissa; se kun näki vauvan ekan kerran niin pelkäsin että sillä silmät pullistuvat niin että lentävät irti päästä! [:D] [:D] Kissan silmät tosiaan suurenivat varmaan kaksinkertasiksi kun niin ihmeellisen asian näkivät kuin minikokoisen ihmisen! [:D] [:D]

Meillä vauva nukkuu useimmiten makkarissamme, jonne ovi on aina kiinni, joten kissat eivät sinne pääse lainkaan. Ja ikkunat jos ovat siellä auki niin meillä on alumiinista tehty hyttysverkko suojana ikkunoissa. Toki kissat hyppäsivät kaikki vuorollaan alussa ulkoapäin siihen hyttysverkkoon kiikkumaan ja maukuivat että haluavat makkariimme [:D] mutta kun huomasvat ettei uus hyttysverkko anna periksi niin luovuttivat sitten [;)]

Kun tyttömme on sitterissä esim olkkarissa mihin kissat pääsevät niin vahdin koko ajan etteivät katit mene sitteriin nukkumaan tai jopa vauvan päälle. Tähän asti on sujunut ihan ok. Lisää vahtimistahan tämä eläinkatras nyt vähän aiheuttaa, mutta pianhan tyttö tosta kasvaa ja sitten ei tarvii olla niin varovainen. Hetken päästä ne on jo nuo kissat jotka pyytelevät minua suojaamaan heitä tytöltä! [:D]
 
Meillä vanhin ja nuorin otti vauvan hyvin vastaan. Varsinkin rottweiler on valtavan ihastunut vauvaan, häntä heiluu ja näkee koko koiran olemuksesta, että koira tykkää vauvasta. Kun vauva itki pienet itkut napaa puhdistaessa, pääsi koiravauvaltakin itku [:D]
Saksanpaimenkoira vanhus ohi kulkiessa heiluttaa häntää ja haistelee, sitten jatkaa matkaa ja menee nukkumaan "ihan mukava".
Seropilla ei alussa töpö heilunut, oli jäykkä ja jotenkin outo. Kenties hänet joskus hylättiin vauvan takia..
Nyt töpö heiluu ja on vauvan lähellä rento.. oma itsensä.

Tässä kuva rotikka koiravauvasta ja vauvasta... "Untasi vartioin..".


 
kun mä kotiuduin synnäriltä niin meidän nuorempi sessu oli syöä mut, niin onnellinen se oli jälleennäkemisestä, olinhan ollut viikon poissa! <3 vanhempi koiruus oli taas niin suuttunut, ettei tullut edes moikkaamaan, meni vain talon kauimmaiseen nurkkaan makaamaan. vasta muutaman tunnin päästä tuli tervehtimään.. [&:]

otin kotoa sairaalaan mukaan oman bodyn jota pidin vauvan päällä jotta haju tarttuisi. ennen mun&lapsen kotiutumista mies toi bodyn kotiin ja antoi koirien haistella sitä muutamia kertoja. ilmeisesti oli myös minun hajua tarttunut bodyyn koska vanhempi koira (aina mun perään) oli alkanut ulisemaan ja "etsimään" minua talosta.. [:D]
ei koirat kauheesti välittänyt vauvasta kun kotiuduttiin, haistelivat kyllä sitten kun annoin siihen luvan.. yleensä ovat kyllä suuna päänä joka paikassa.. [:D]

kannatan kyllä tuota vaatteella totuttamista, ehdottomasti!

päivänkakkara, todella sulonen sessu sulla!! [:)]
 
Kotiuduttiin lauantaina puoliltapäivin, ja molempina sairaalassaolopäivinä mies kävi välillä piipahtamassa kotona antamassa kissoille ruokaa ja vettä ja pitämässä vähän seuraa. Meillä kissat on olleet kyllä hyyyyyvin, hyvin varovaisia nämä ensimmäiset päivät kun vauva on ollut kotona.

Eivät oikein tidä, kuinka suhtautua. Molempia selvästi kiinnostaa, mutta tuntuvat pelkäävän myös. Yllättäen vanhempi kissa (jonka pelättiin hermoilevan enemmän ja sähisevän ja muksivan pienempää kissaa hermostuksissaan) onkin ollut se rohkeampi ja uskaltanut jopa haistelemaan nukkuvaa vauvaa erittäin varovaisesti. Pienikin äännähdys tai liikahdus vauvan suunnasta saa loikkaamaan lähes ilmaan ja kipittämään karkuun! Pienempi kissa taas (joka yleensä on aina tunkemassa syliin siliteltäväksi) on lähinnä pysytellyt omissa oloissaan ja pois näkyvistä. Mutta parempi näin, että suhtauvat varovaisesti...

Ei me silti uskalleta luottaa siihen, ett pysyvät riittävän kaukana pojasta. Kun on niin lämmintä edelleen, niin makkarin oven pitäminen kiinni ei enää oikein onnistukaan (jos ilma ei vaihdu niin tuntuu että sinne tukehtuu kaikki). Oli siis pakko huutaa Huuto.netistä sellainen kissaverkko pinnasängyn päälle suojaksi, niin voidaan nukkua makkarin ovi auki hyvillä mielin ja vauva omassa sängyssä verkon alla turvassa.

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top