Hölpön Pölpön-ketju

Oi ku ihanan kuuloista Lya.Meijän piti men sunnuntaina leffaan muttei jaksettu ku lapsenvahti ois pitän hakee ja viiä eli rentoutua ois menny siinä.

Hermoo repii ny taloudellinen tilanne ja ärsyttää ku menin miehen painostuksen myötävaikutuksesta mylntymään et lähdetää reissuun.pelkkään reissuun 400 ja käyttörahaaki tarvii 3pv reissua.Talous iha kuralla just ku laskin ja maksoin osan laskuja.Mies ei tajuu mitään.Nytkun tuli molempien autojen verot ja vakuutukset yhtä aikaa niin aivan toivotonta.Tässä sit koitan miettii tilannetta selvittää miehelle joka kiukuttelee kun en suostu hälle uutta autoa kustantamaan.vois vaan pikakelata taas tämänkin päivän
Ajna By Mobile
 
Ajna, tuttua tuo että raha (tai sen puute siis) painaa mieltä. Kuulostaa myös tutulta että joutuu toppuuttelemaan miestä hankintojen suhteen.
 
Tutkailin tässä juuri matkan peruutuksen mahkua,olisi kaiketi mahdollista vielä ilman kuluja.Tosi kurjaa kyllä,lapsetkin kun tietää että oltais lähdössä.ÄÄH.Kun täytyy kyl sanoo että melekosen kurjaa se on lähtiä pienillä pennosilla reissuun,kun kuitenkin ihan elämiseen menee kivasti rahaa,ja jos jotain tuomisia ajattelis niin... hoh hoijaa.On se van kurjaa joutua tähän asemaan perheessä,että joka sentti kiertää mun kautta,minä maksan laskut ja takavarikoin miehen palkan,joka on siis päätoimeentulo meillä-miehestä ei ole hoitamaan talousasioita,hänen taloutensa on edelleen velkainen jonka aiheuttanut omilla mokillaan jo ennen meidän tapaamista.Niitä sitten makseltu tässä,ja vieläkin saan vaan kurat niskaan kun nalkutan tosta rahan käytöstä
 
^ Onhan se inhottavaa joutua olemaan ilonpilaaja, mutta ehkä sekin opettaa lapsille jotain rahanarvosta, jos matkan peruuttaakin. Pahempaa on se, jos rahat pääsee kokonaan loppumaan, siinä sitten on vaikea hätätilanteessa rahaksi muuttua.
 
Rahat saa kyllä takaisin laivareissusta mutta bussimatkoja ei voi vaihtaa eikä perua,otettiin onnibussilta ne.PÖH.No mutta se on pienempi menetys kumminkin.
Mitä opimme tästä?
ÄLÄ ikinä tee mitään,jos sun tunnetietos sanoo ei.
Mä menin taas siihen että tein miten toinen halusi :sad001
 
Harmi ettei kaikkia rahoja saa takaisin, mutta toivottavasti edes vähän tilannetta helpottaisi laivareissun peruminen. Miten muu perhe on suhtautunut ajatukseen reissun peruuntumisesta?
 
En ole puhunut viel ennenkuin lopullinen päätös tehty.rahallisesti niin shittiin saumaan tulee.katsotaan nyt...ärsyttää sikana.
Ajna By Mobile
 
Huomenta!
Yö meni ihan kankkulan kaivoon,hoh hoijakkaa vaan.Mua ei jotenkaan väsyttänyt siinä kympiltä (eli entinen 11) mutta menin nukkumaan kun mieskin meni.Silmää luppas sohvalla mutta kun sänkyyn pääsi niin ...oletteko nähneet (facessa) sen hassun kuvan...

yksi lammasta kaksi lammasta oooo magarena...eli vaikka koitat rauhassa "laskea lampaita" niin päässä alkaa soida magarena.Että semmonen yö,ja miljoona heräämistä suun kuivumista ym ym.

Nessuflyn bongasin tuolta yhdestä kuumeiluketjusta,itsel sama keissi paitsi että tän kierron jälkeen kyllä ehdottomasti kuumeilu tauolle,ehkäpä forever.Oisko ideoita mitä mä voisin tehdä nämä muutamat vuodet ennen eläkeikää????
Nuorin muksu menee kymppipäiväiseksi tammikuusta pk,joten voisi harjoittaa jotain opintoja ym...mutta mitä?Mä en tiedä mikä mua kiinnostais.Tai ehkäpä panostan siihen,että pyöräytän oman toimintani käyntiin niin että voin tehdä kotonakin töitä niinä päivinä kun muksu hoidossa.Mulla on sellainen "työ" että kun tapaa asiakkaita,ei oikein voi olla häiriötekijöitä siinä.

Mutta mutta,semmosia mietin.Ellei se raskaus nyt jostain ihmeen syystä sitten ala spontaanisti omineen ilman mitään hormoonilisiä,jotka sivumennen mainiten tekee mut ihan pimahtaneeksi.siis enemmän kuin normaalisti.
 
Mulla tuppaa taas iltaisin päässä pyörimään ajatus "tyttö herää kuitenkin ihan just" ja siksi on vaikea nukahtaa. Kummasti vaan meidän neiti uniaan vetelee läpi yön, nyt on pitänyt jo alkaa itse uskomaan että ei neiti ehkä herääkään heti kun itse oon unenpäästä kiinni saanut.
 
Kuulostaapa tutulta, anhe! Sit monesti valvoo ja oottaa et kohta herää. Ja sitten ei herääkään ja on saattanut tunnin ja ylikin oottaa sitä. Että senki ajan ku käyttäis nukkumiseen. Ja vaikka ois saanu itsekin nukkua muutaman tunninki ennen heräämistä niin silti tuntuu että just itse nukahtanut.
No, tämmöstä tämä nyt on, onneksi puolessa vuodessa on ehtinyt jotenkin tottua :)

Sent from my GT-S5301 using Vau Foorumi mobile app
 


Tämmöisen mussukan mie nyt tänään hain.On vasta 10 viikkoinen,hiukan kriisiolosuhteista pelastettu kuten mun kaikki kissat.Lähetin miehelle vain ääniviestin wa:ssa jossa kuului kissun naukunaa,että silleen infosin tästä iloisesta perhetapahtumasta.

Tuttua muuten tuo että valvoo kun "kumminkin se vauva herää kohta".tein tota ekan kanssa.Kunnes tajusin että vintti pimeeksi vain mahdollisimman nopeesti.Imettäessähän se on ihan helppoo,vauvat jääny kainaloon nukkumaan ja syöneet niin kauan kuin ovat tarvinnet.
 
Voi miten lutunen kissavauveli. Onneksi pääsi hyvään kotiin, surullista että Suomestakin löytyy paljon eläimiä huonoista oloista.

Meillä neiti on pulloruokinnalla, imettäminen epäonnistui (olosuhteet sairaalassa ja kotiinlähdössä annetut ohjeet lisämaidosta, kesän kuumimmat viikot, mie unohdin juoda ja tytön imuote oli samanlainen kuin jos olisi ollut se jänne kielessä= maidontulo loppui seinään pari viikkoa tytön syntymästä). Meillä on siis menty melkein alusta asti pulloruokinnalla.
 
anhe,sanoppa.Mä toimin kissojensuojelussa ensikotina myös tarpeen tullen,ja on se vaan kaauhee kasa kissoja mitä otetaan maailmalta talteen ja sitten maalla ne ei älyy leikkauttaa kissojaan ja sit tulee näitä pentueita,joita minäkin oon käyny sieltä talleista ettimässä.Huokaus.

Mutta juu meille jää tämä muru mussukka,nyt on vaan kauhee kriisi noilla isoilla kissoilla ja sähinää pitkin kämppää

Todella harmi tuon imetyksena kanssa!!!Minähän kanssa esikon kanssa noudatin sairaalan ohjetta että vauva syö 4 tunnin välein.Ja kun vauva alkoi 2 tunnin jälkeen kitisemään nälkää annoin korviketta koska luulin ettei oma maito riitä.Niimpä olimme heti pullo-tissi kierteessä ja sitä osittaisimetystä jaksoin reilun 3kk.Ihan kamalaa mitä neuvoja!!Onneks nykyään sanotaan että vauvantaahtisesti imetetään.
Mä muuten jopa tämä kasin kanssa sairaalassa pyysin imetysopastusta tohon imuotteeseen,se kun on niin lapsesta kiinni.Kyllä ne ohjas esikon kanssakin mutta hei c´moon,kun sä alat ekaa kertaa imettää,ekaa kertaa IKINÄ annat rintaa vauvalle,niin jo pelkästään se tunne on niin outo,että siihen tarviisi jonkinlaista tsemii.En yhtään ihmettele miksi esikoisen imetys usein menee päin prinkkalaa.
 
Joo, meille sattui vasta kotiinlähtöpäivänä eka ihminen vastaan joka huomasi ensinnäkin sen että tyttö lipsautti kielen aina nännin päälle, että tytön imuote oli omituinen ja että mulle annettu rintakumi oli ihan liian iso tytön suuhun, pienemmän kun sai niin onnistui imukin paljon paremmin. Siihen asti kaikki vaan totes että kyllä se siitä lähtee sujumaan ja ihmettelivät kun syöttöpunnituksessa ei tullut tytölle painoa oikeastaan yhtään lisää. Kovasti kaikki kannustivat imettämään, mutta se lastenhoitaja oli eka joka alkoi tutkimaan että mikäs siinä imuotteessa voisi mättää, kun neiti vaikutti koko ajan nälkäiseltä.
 
Huomenia :D Olen täällä ihan sekaisin viikonpäivistä, tuntuu kuin olisi maanantai vaikka eletään keskiviikkoa. Huomenna mies lähtee päiväreissuun ja oon sitten vauvan kanssa koko päivän kahdestaan. (Mieheni opiskelee, ja tälläkin hetkellä tunteja on vain sen verran että on yleensä poissa kotoa nelisen tuntia päivässä).
 
Huomenta!
voi masennus ahdistus ja elämisen vaikeus.Testattu taas nega.Lupasin itselleni että jos ei nytkään tärppää,niin yritys loppuu.Kyllähän tämä on ollut tulossa,mutta täytyy nyt tyytyä tähän tosiasiaan,että minun tahtoni ei riitä luomaan todeksi sitä,mistä vielä haaveiltiin miehen kanssa.

Tarjoudun eroamaan miehestä.En minä ole kenenkään unelman tiellä.Mies saa lapsen jonkun muun kanssa ja se siitä.Meidän yhdistymisen ja kohtaamisen tarkoitus oli tuoda kaksi lasta tänne.Ehkä me on tuotu,se eka vain otettiin pois alkumetreillä,eikä ihminen voisi enempää katua asiaa.Näinä negatestipäivinä voisin vaajota maan alle ja vaan kuolla sinne uumeniin,kertakaikkiaan minulle oikein koska hirveän synnin olen tehnyt.Tänä päivänä ei taas huvittais yhtään mikään.

Yhtään ei auttanut asiaa että heräsin 5.30 ja olin mennyt nukkumaan 24 maissa.Pitäisi nyt saada itsensä potkittua tekemään jotain kotihommia-koti on sekainen sikolätti,mutta ihme kyllä tämän surun alle jää jopa se tunne,että ärsyttäisi siivottomuus..

Plaah.
En kestä enää kuumeiluketjujakaan,missä siis pulista??? Tämä vau tuntuu olevan muista osin aika kuiva paikka jos ei odotus ketjuja lasketa.
 
ajna, aika samassa veneessä ollaan, täällä siis kp 2 menossa ja ai että ku eileen otti päähän, masensi ja kiukutti yhtä aikaa... joskus käynyt itselläkin mielessä ero ja vaan ja ainoastaan sen takia kun en kestä katsoa miehen surullista ilmettä kun kerron menkkojen alkaneen, taas...

muttamutta, mies tsempannut jatkamaan ja kestämään vielä hoitoja ajatuksella jos tärppäisi, on myös itse sanonut, että jos ei millään muotoa omaa lasta saada tai minä en jaksa enään käydä näitä hoitoja läpi voidaan joko adoptoida lapsi tai sitten eletään vaan kahdestaan, ei kuulemma halua minusta lapsen takia luopua... :)

itse olen "turhautunut" noihin kuumeilu yms. ketjuihin, kun tuntuu että siellä jokainen plussaa ja itse vaan sitten hengailee ja odottelee... :) tosin tekisi mieli läppäri heittää seinään kun lukee näitä "ollaan yritetty ekaa lasta nyt pari kuukautta eikä ole tärpännyt, mussa on varmaan jotain vikaa, mitä teen en kestä enää pettyä kun menkat alkaa........"

puuuuh, kylläpäs helpotti oloa kun sai vähäisen purkaa... :)

uudet toiveet taaaaas tähän kiertoon, pe jatketaan piikitystä ja toivotaan parasta... :)
 
Nessufly,samoilla ajatuksissa siis näemmä mennään.Pahoittelut sinulle menkoista!!!
Luinkin jostain niistä piikittelyistäsi mutten tohtinut kysyy mitä niillä kaikilla on tarkoituksena.

Mulla oli aikoinaan haave pienestä kiinalaistytöstä,mutta taitaa olla minun kohdalla adoptiokin jo liian myöhäistä,koska ikä.En ole varma,ja kallistakin se on,kalliimpaa kuin IVF johon meillä ei niin ikään ole varaa.Siksi on tämä tie nyt noussut pystyyn.
Jos meille ei suoda lasta minun luonnolliseen kiertoon ja kroppaan,niin sitten se asia van on niin.Noi ta hormoonejakaan en enää aio ottaa menen niistä ihan sekaisin
 
ja juu kuumeilketjut ovat masentavia.Kaikki muuta niistä kymmenistä kyllä plussaa,mutta itse hillut kolmatta vuotta linjoilla eikä mitään
 
kiitos ja pahoittelut sullekkin negasta! noilla puregoneilla kasvatetaan munasolu ja ovitrelle on irroituspiikki, näin lyhyesti selitettynä... :) aikaisemmin pilleri muodossa oli clomifenit tuohon munasolun kasvatteluun (ei yhtä rankka hoitomuoto kuin piikit)... :) viime vuoden joulukuussa aloitin ketjun kun halusin kuulla muiden kokemuksia noista clomeista ennen kuin itse niitä aloin syömään ja sen neljän kuukauden aikana siellä kävi porukkaa (joilla oli kanssa clomit tai siihen rinnastettavat hormoonit) ja ihmiset vaan plussasi ja plussasi, sitten taas tulee uusia ihmisiä sinne ja taaaas sama juttu, silloin masensi kaikista eniten kun muilla samat lääkkeet ja ne plussaa ja itse ei...

en miekään haluaisi noita hormonihoitoja toisaalta jatkaa, mutta toive niin kova omasta pienestä toukasta, edes siitä yhdestä... on ollut kyllä henkisesti raskaat 4 vuotta, joka siis virallista yritystä, tällä hetkellä kuitenkin jo 5½ vuotta ilman ehkäisyä... onhan se adoptio pitkä ja kallis prosessi, mutta ei tämäkään tosin ole ilmaista vaikka julkisella ollaankin niin on paljon halvempi kuin yksityisellä...

maailman parhaat "lapsenteko" neuvot, mitä lähipiiristä(kin) satelee on "unohtakaa noi hormoonit ja päättäkää ettette haluakkaan lasta ja pupuilkaa vaan, silleen se tärppää!" jooooo, niinhän se kun jos ei tähänkään mennessä ole niin miksi muka nyt olisi eriasia? hoitoihinkin menoa alunperin pitkitettiin kun elettiin ajatuksella et kyl se tärppää vielä ja kun meillä ei ikääkään niin kamalasti ole, että ne nauraisi meidät sieltä vaan pihalle jos mennään kertomaan että ei tärppää...
 
Takaisin
Top