Fyysinen työ odotusaikana

M

Maikkiu

Vasta-alkaja
Sain pari viikkoa sitten tietää olevani raskaana, ja heti on alkanut työasiat huolettamaan. Työskentelen lastenhoitajana kokopäiväisesti kolmelle lapselle (1, 2 ja 3v) ja työ on fyysisesti hyvin raskasta, kun lykin koko poppoota vaunuissa mäkiä ylös ja alas. Pukeminen, riisuminen, lasten nostelu yms saavat jo nyt hien pintaan. Vanhin lapsista painaa parikymmentä kiloa eikä nuorinkaan ole mikään keijukainen.

Tuleva talvi huolettaa, kun mahani rupeaa kasvamaan ja täytyy tapella lumikinosten keskellä ison mahan kanssa. Pelkään ennenaikaisia supistuksia ja synnytystä, kun täytyy ponnistella kovasti. Laskettu aika on kesä-heinäkuun vaihteessa, eli maha rupeaa tasaisesti kasvamaan alkuvuodesta eteenpäin.

Työnkuvaan kuitenkin kuuluu päivittäinen ulkoilu kerran-pari päivässä ja satunnainen retkillä käynti, enkä usko, että työnantajani on kovin tyytyväinen, jos noista asioista hirveästi lipsuu.

Miten olette itse selvinneet samankaltaisesta tilanteesta omien tai hoitolasten kanssa? Onko huoleni turha, jaksaako lasten kanssa olla kuten tähänkin asti? Auttaisiko tilannetta, jos vahvistaisin kuntoa hyvin etukäteen?
 
Olen miettinyt tota jaksamisasiaa kanssa. Olen itse töissä päiväkodissa. Tietenkin onhan joillain raskaana olevilla aikaisempiakin lapsia ja on niiden kanssa pärjännyt, mutta silti vähän mietityttää.
 
Itse työskentelin esikoista odottaessa vanhainkodissa sairaanhoitajana. Eli sinänsä verrattavaa hommaa, mutta hoidettavat painavat sen 40-120kg. Nostamista ja kyykistelyä pitkin päivää, eikä aina mahdollisuutta apuvoimiin ja aina jalkojen päällä oloa juoksemista paikasta toiseen... Eiköhän hoitajat tiedä mitä se työ on :wink

Mutta odotusaika meni hyvin, eikä mitään kipeitä supisteluja tullut töissä eikä liiemmin kyllä kotonakaan... Siinä kyykistelin lattialla pukemassa mammoille ja papoille sukkia ja kenkiä jalkaan, kuten aiemminkin. Ylösnouseminen ehkä kesti hivenen kauemmin :) Mutta tukisukat olivat ihan ehdottomat, ilman niitä ei olisi jaksanut olla jalkojen päällä. Kesäkuumuus mulle aiheutti turvotusta jalkoihin, mikä oli ainut mikä kipuili iltaisin pitkän työpäivän jälkeen, mutta niin ne kipuilivat vapaa päivinäkin.

Jäin 2-viikkoa ennen äitiysloman alkua sairaslomalle, koska raskaan työn takia kohdunsuu kypsyi ja piti ottaa vähän rennommin, ettei synny etuaikaan. Mutta jälkikäteen tämä todettiin turhaksi varovaisuudeksi! :D Mutta koen kyllä olleeni yhtä tehokas työntekijä, kuin ennen raskauttakin ja jaksoin hyvin.

Nyt odotan toista ja olen kotona 2-vuotiaan kanssa, jota pitää kantaa ja nostella yms, Ulkoilemme päivittäin 1-2 kertaa ja muita touhuiluja päälle. Enkä koe tässäkään mitään, miksi en jaksaisi. Ainut huono asia mikä tulee mieleen on se, ettei enää pääse juoksemaan niin nopeasti/ripeästi toisen perään. Mutta sekään ei liity jaksamiseen. Toivottavasti loppuraskaus sujuu yhtä kivuttomasti, kuin esikoisesta :)

Hyvää vointia sinulle! En yhtään epäile, ettetkö jaksaisi työtäsi äitiysloman alkuun asti :)
 
Mulla on hieman eri lailla raskas työ, kun oon tolpillani koko päivän ja ainoa hetki istua on ruokatauko. Lisäksi vuorotyö vaikeuttaa jaksamista. Mun alalla ainakin saa sairaslomaa suht helposti raskausaikana, jos yhtään alkaa töiden takia olla hankaluuksia raskauden kanssa.
Maikku, minusta siis jos yhtään alkaa olla vaikeuksia ja supistuksia ja kipuja töiden takia, niin hae sairaslomaa. Otat asian pikkuisen hyvinvoinnin kannalta, etkä ajattele mitä työnantaja tuumaa asiasta.
 
Ite olin päiväkodissa töissä odotusaikana. Nosteluahan siinä tuli ym. Mutta siellä oli sit helpompaa, ku oli muitakin hoitajia ja he alkoivat huolehitia myös minusta ja lapsetani, joten katsoivat aina etten nostaisi mitään painavaa yms. Mutta sinulla vähän eri tilanne, kun olet yksin nuiden kolmen kanssa. Sinun pitää vaan tarkasti kuunnella itseäsi ja tiedostaa mihin pystyt ja mihin et. Työnantajasi ei voi vaatia sinulta sellaista mitä et pysty tehdä. Voit tarpeen tullessa juuri tuota sairaslomaa hakea. Jos tuntuu että jaksat pidemmälle, niin vaihtoehtona myös varhennettu äitiysloma. Voimia ja onnea raskauteen :)
 
Itelläni on rakaus vasta hyvin alussa ja mietin jo työn rasittavuutta. Olen siis ravintola-alalla ja työhön kuuluu paljon nostelua. Nytkin olen kaksi päivää purkanut kuormia. Painot voi olla helpostikin yli 10kg.. Joka lähemmäs 20kg.. Mutta en halua kertoa pomollekaan vielä, enkä työkavereille. Ja en oikein pysty välttelemään noita työtehtäviä. Tosin meillä on muutkin tehnyt työt normaalisi raskaana ollessakin. Toinen juttu on sitten se seisominen. Istumaan pääsee vain ruokatauolla. Monet on jäänyt sairauslomalle sitten jo ennen mammalomaa, mutta katsotaan mihin se sitten itelläni menee. Neuvolakin on vasta elokuun puolella. Onneksi mitään vihlomisia tai muuta pahoinvointia ei ole ollut.
 
itse olen töissä vanhainkodissa, jossa paljon nostoja ja siirtoja. Myös väkivallan uhka suuri. Heti alussa neuvolassa kiellettiin nostot, kun tuli noatojen yhteydessä verta. Töissä kerroin hyvissä ajoin raskaudesta ja kaikki ovat ihanasti olleet avuksi ja ymmärtäväisiä. Nostoja en ole tehnyt ja väkivaltaisia asukkaita en ole erityisemmin hoitanut :) nyt on viikkoja 15+3
 
Teen kanssa lastenhoitajan työtä päiväkodissa, pienten puolella. Rv 17+6 mutta nyt jo pakko käyttää tukivyötä kun alaselkää jomottaa ja vihloo. Viikonlopun jälkeen selvästi paremmassa kunnossa mut työviikon edetessä alkaa vihlomaan yhä enemmän... Ja liitoskivutkin jo jokapäiväinen riesa. Kai paikat on sen verran löystyneet kun kolmatta odotan.
 
Takaisin
Top