Esittelyketju

[Myyry82]

Heippa kaikille. Vielä mielelläni anonyymisti odottelen, niin tämähän on loisto paikka . Samoin tuonne salaiseen ryhmään haluan heti, kun kriteerit täyttyy .

Eli tämä 4. Lapseni ilmestyi plussaviivoina täysin yllättäen. Ajankohtakaan ei uutena yrittäjänä ihan paras mahdollinen. Mutta tämä vauva on nyt meille annettu ja kiitollisena siis once again, vaikka tämän 2 v. Neitin piti kyllä olla jo viimeinen .
Olen 35 ja mieheni 44 ja Pirkanmaalla odotellaan ja toivotaan nyt vielä kerran tervettä vauvaa ❤.
Yhteensä meidän uusperheessä vilistää välillä nyt jo 7 lasta.

 

[B612]

• Hei kaikki! Varovaisesti uskallaudun mukaan foorumille. Pirkanmaalla asutaan ja toista odotellaan. Esikoinen täyttää ennen la kolme ja itse la:n jälkeen 35. Hieman pelonsekaisin tuntein miehen kanssa ollaan. Viime kesä meni iloitessa uudesta raskaudesta, mutta syksyn tullen rv 12 ultrassa todettiin keskeytynyt keskenmeno rv 9+. Maaliskuussa olisi ollut la ja samaisena päivänä olisi pitänyt kuukautisten alkaa, mutta aavistin etteivät alakaan. Pari päivää maltoin odottaa testin tekoa. Ensimmäinen neuvola on takana ja kierron mukaan la 20.11., mutta vielä emme uskalla iloita vaan odottelemme toukokuista np-ultraa.

 

[sanna305]

Heippa! Oon tätä marraskuisten ryhmää aina välillä lukenut, mutta nyt vasta kun np-ultrasta saatiin hyviä uutisia niin uskaltaudun itsekin kirjoittelemaan. :)

Olen 28v ja asun miehen ja esikoispojan 2/16 kanssa Tampereella. Ammatiltani olen lähihoitaja. Töihin olin suunnitellut palaavani tammikuussa 2018, mutta nyt saakin vielä olla kotona esikoisen ja tulevan vauvan kanssa. Odotus on sujunut hyvin tähän asti. Pahoinvointia ja väsymystä on ollut huomattavasti enemmän kuin edellisellä kerralla, mutta toivottavasti jossain kohtaa helpottaa. :)

 

[Lumppis]

Heipsan! Minä olen 32-vuotias ja mies 42. Perheeseemme kuuluu myös minun -03 ja -07 syntyneet tyttäreni sekä kolme kissaamme. Olemme asuneet nyt reilun vuoden verran Hollolassa.

Uusimman tulokkaan l.a. on 4.11, joka varmistui eilen nt-ultrassa. Kaikki näytti siellä olevan kunnossa ja pikkuinen oli hyvin virkeä tapaus. Ei oikein tahtonut pysyä hetkeäkään paikoillaan :) Vaikka olen nyt jo kahteen otteeseen nähnyt pikkuisen ultrassa, niin silti pää on edelleen pyörällä tästä asiasta. Tänään on siis viikkoja täynnä tasan 13 ja mä edelleen mietin, että onko tämä totta. :D Tosin oireita olen saanut jo aivan hedelmöittymisestä asti ja olinkin sanonut, että raskaus alkoi 11-12.2. Niinä päivinä olin todella todella todella uupunut (nukahdin tyttäreni sänkyyn molempina iltoina), päätä alkoi särkemään ja hieman kuvotti. Sen lisäksi mulle iski päälle ihan hirveä turvotus. Ja kappas. Tänään tosiaan ultrassa vahvistui mun tuntemukset :D On se ihmiskeho herkkä.

 

[MamiToBe]

Kun on paljon rohkeita niin ehkä minäkin sitten :)
Eli olen 3-kymppinen esikoista odottava Pirkanmaalta. Mies on muutaman vuoden minua vanhempi.
Kovin jännittävää tämä on, alkuraskauden ultra tehty viikolla 7 ja NT-ultra juuri äskettäin. Molemmissa kaikki hyvin ja toivottavasti homma etenee samalla tavalla :) 30.6 onkin rakenneultran aika :)
Paljon uutta ja ihmeellistä, itsestä oppimista. Syvää rakkautta pientä alkua kohtaan :)
Laskettuaika on 7.11 :)
Pikku hiljaa olen antanut itselleni luvan varovasti hössötellä vauva juttuja :)
Vaunujen tiirailua ym asiaan kuuluvaa :)

Onnea kaikille

 

[euforiel]

Heippa kaikille! [emoji4]

Olen 23-vuotias maanläheinen, taitelija sielullinen sirkusta harrastava tyttö, joka on vallan palavasti rakastunut maskuliiniseen puoliskoon, joka tänä vuonna täyttää 21 vuotta. [emoji173]
️

Ollaan isän kanssa seurusteltu yli kaksi vuotta. Viime vuosi oltiinkin kaukosuhteessa kun mies suoritti asepalveluksen, oli aikamoinen koettelemus mutta selvittiin vahvempana ja varmempina kuin ikinä ennen. [emoji4]

Meillä on ollut paljon puhetta aiemmin lapsista koska tykätään molemmat lapsista ja ollaan itsekin joskus lapsenomaisia. Pientä vauvakuumetta oli, molemmilla muttei kuitenkaan suunnittelemalla suunniteltu että nyt yritetään.

Otin extemporeen kuparikierukan pois (tietysti miehen luvalla) kun lääkäri sanoi että näyttäisi olevan pieni tulehdustila kohdussa. [emoji79]pelästyin että en tahdo kolmatta vuotta pitää kierukkaa, jos altistaa jatkuvalle tulehdukselle.

Sitten ilman ehkäisyä oltiin ja joka ikinen päivä ja iltakin, jotenkin ajattelin "en minä tule raskaaksi, kun suvussa on endometrioosiakin".. [emoji28]

Ei mennyt kun viikko siitä, niin olin kuoleman väsynyt ja oksennusta tuli suuhun.. Jotenkin ajattelin syöneeni jotain rasvasta tms mikä närästää.. Sitten tuli ihmeellisiä tekoja (siihen aikaan oli lunta) , oli pakko kävelyllä ottaa lunta käsiin kun tuntui että pakko viilentää kehoa [emoji38]

Sitten kun kuukautiset olivat myöhässä tehtiin testi joka näytti negaa, meni vielä päiviä ja ajateltiin et tehdään toinen.. Näytti haaleaa ja kolmas sitten näytti jo vahvaa viivaa. [emoji51][emoji5]️

Olin heti todella onnellinen ja tiedettiin se jo ennen plussaustakin. Mies alkuun oli ristiriitaisin ajatuksin, mutta käytyään läpi asiaa hän on ollut ihana ja tukenut sekä ollut todella innoissaan [emoji176]

Ollaan käyty pari vkoa sitten (vko 9) ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja nyt on siis meneillään rv 11+6 ja tiistaina 2.5 menemme nt-ultraan! [emoji173]️[emoji173]️

Luultavasti kirjoittelen yksityiskohtaisemmin foorumille, en viitti tähän esittelyyn kaikkea kirjoittaa [emoji23] tuppaa vähän tulemaan aina tekstiä..

 

[euforiel]

M

 

[euforiel]

Heippa kaikille! :)

Olen 23-vuotias maanläheinen, taitelija sielullinen sirkusta harrastava tyttö, joka on vallan palavasti rakastunut maskuliiniseen puoliskoon, joka tänä vuonna täyttää 21 vuotta.



Ollaan isän kanssa seurusteltu yli kaksi vuotta ja kihloissakin ollaan ilman sormuksia tosin.
Viime vuosi oltiinkin kaukosuhteessa kun mies suoritti asepalveluksen, oli aikamoinen koettelemus mutta selvittiin vahvempana ja varmempina kuin ikinä ennen.

Meillä on ollut paljon puhetta aiemmin lapsista koska tykätään molemmat lapsista ja ollaan itsekin joskus lapsenomaisia. Pientä vauvakuumetta oli, molemmilla muttei kuitenkaan suunnittelemalla suunniteltu että nyt yritetään.

Otin extemporeen kuparikierukan pois (tietysti miehen luvalla) kun lääkäri sanoi että näyttäisi olevan pieni tulehdustila kohdussa. pelästyin että en tahdo kolmatta vuotta pitää kierukkaa, jos altistaa jatkuvalle tulehdukselle.

Sitten ilman ehkäisyä oltiin ja joka ikinen päivä ja iltakin, jotenkin ajattelin "en minä tule raskaaksi, kun suvussa on endometrioosiakin"..

Ei mennyt kun viikko siitä, niin olin kuoleman väsynyt ja oksennusta tuli suuhun.. Jotenkin ajattelin syöneeni jotain rasvasta tms mikä närästää.. Sitten tuli ihmeellisiä tekoja (siihen aikaan oli lunta) , oli pakko kävelyllä ottaa lunta käsiin kun tuntui että pakko viilentää kehoa x)

Sitten kun kuukautiset olivat myöhässä tehtiin testi joka näytti negaa, meni vielä päiviä ja ajateltiin et tehdään toinen.. Näytti haaleaa ja kolmas sitten näytti jo vahvaa viivaa!!! :)

Olin heti todella onnellinen ja tiedettiin se jo ennen plussaustakin. Mies alkuun oli ristiriitaisin ajatuksin, mutta käytyään läpi asiaa hän on ollut ihana ja tukenut sekä ollut todella innoissaan :)

Ollaan käyty pari vkoa sitten (vko 9) ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja nyt on siis meneillään rv 11+6 ja tiistaina 2.5 menemme nt-ultraan!

Luultavasti kirjoittelen yksityiskohtaisemmin foorumille, en viitti tähän esittelyyn kaikkea kirjoittaa, tuppaa vähän tulemaan aina tekstiä.. :)

 

[euforiel]

Ohhoh huomaa että olen uusi täällä, koitin muokata viestiä niin onnistuinkin kommentoimaan itselleni x) miten viestejä voi poistaa?

 

[B612]

Ohhoh huomaa että olen uusi täällä, koitin muokata viestiä niin onnistuinkin kommentoimaan itselleni x) miten viestejä voi poistaa?

Itsekin olen uusi, joten en mene vannomaan, mutta olen siinä käsityksessä, että omia viestejä voi muokata, muttei poistaa. Konkarit korjatkoon virheellisen oletukseni.

 

[Ingiveig]

Tervehdys, kanssaihmiset!
Olen juuri 35 vuotta täyttänyt yhden lapsen äiti Pohjois-Pohjanmaalta. Sulhanen on 29 ja ollut elämässämme seitsemän vuoden ajan, mutta emme ole asuneet missään vaiheessa yhdessä. Nyt on kesällä tiedossa muutto etelämmäs ja yhteiseen kotiin, ja tämä kenties jännittää itseäni eniten, sillä olen kokemusteni perusteella huomattavasti menestyksekkäämpi yksinasuja. Toivottavasti ikä on kypsyttänyt sitten edellisten yritelmien.

Lapsen päätettiin antaa tulla jos on tullakseen viime vuoden lopulla. Joulukuussa menkat jäivätkin heti pois, ja oireet viittasivat raskauteen (iltapahoinvointi, kivistykset ja kolotukset, nukahdin väsymyksen takia kahvipöytään!), mutta testit näyttivät negatiivista. Ennen kuin tutkimuksia oireilun syystä ehdittiin aloittaa, kuukautiset sitten tulivat helmikuussa. Pikku pettymys hälveni heti seuraavassa kuussa, kun uusi testi näytti plussaa.

Pikkuhiljaa tämä on alkanut tuntua todelta. Ensimmäinen neuvolakäynti oli 13.4. ja ultrakuvaan saatiin heti tiitterästi liikkuva pikku ihminen, jonka sydän läpätti. Maha on kasvanut. Pahoinvointi on niin julmettua, että sain sairauslomaa äitienpäivään saakka. Täällä sitä sitten iltapahoinvointien jälkeen on keitelty keskiyöllä hernekeittoa ja kirjoitellaan foorumille.
Mutta ihanaa tämä on. Odotettu ja toivottu elämänmuutos, miehelle ensimmäinen oma lapsi ja unelmien täyttymys. Ja edelliskertaisen kokemukseni perusteella odottelen, että jossain vaiheessa tämä kamala olokin hellittänee!
Mukava tavata teidät kaikki :)

 

[Giselle1]

Hups, olen unohtanut esittäytyä :)

Eli olen 33v ja asun mieheni kanssa pk-seudulla. Kesällä -14 mentiin naimisiin ja ajateltiin että vauva saa tulla. No eipä tullut, joten viime syksynä hakeuduttiin tutkimuksiin jossa syy selvisikin tosi nopeasti. Oltiin uskomattoman onnekkaita ja heti ensimmäisellä ICSI hoidolla meillä tärppäsi ja nyt odotetaan esikoista. La on 28.11 ja nt-ultra olisi 19.5 eli vielä eletään aika pelottavaa aikaa. Varhaisultrassa viikolla 6+6 nähtiin onneksi sykkivä sydän, eli se on tätä alkua helpottanut paljon :)

 

[Sininen Kirahvi]

Mäkin voisin uskaltautua mukaan, kun nt-ultra on onnellisesti takana. Eli ollaan himpun päälle kolmekymppinen pariskunta pääkaupunkiseudulta. Esikoista odotellaan, joten kaikki on uutta, ihmeellistä ja vähän pelottavaakin. Mikään itsestäänselvyys raskautuminen ei ollut, vaan toista vuotta saatiin tätä ihmettä odottaa, ja neljännellä ovulaation induktiolla tärppäsi:). Laskettu aika on marraskuun loppupuolella 23.11.

 

[Äidiksi81]

Hei, taitaa olla jo aika uskaltautua mukaan keskusteluihin. Tähän asti olen lukenut ja saanut niin vertaistukea.
Olen 35v yhden lapsen äiti. Toista nyt odotetaan pääkaupunkiseudulla. Joo ja siis mies siis kotoa myös löytyy. Kumpaakin raskautta yritettiin/toivottiin lähes vuoden verran.
Tästä raskaudesta olen varovaisesti iloinnut toistuvien vuotojen vuoksi. Jos kaikki sujuu hyvin niin la 24.11 ja lasten ikäeroksi 2v 4kk.

 

[Tumelo]

Varovaisesti uskaltaudun tulemaan kivenkolosta päivänvaloon..

Olen 24v ja odotan kolmatta lasta. Ennestään on vuosina -13 ja -15 syntyneet pojat.

Ensimmäinen raskaus meki kuin oppikirjasta eikä sen helpompaa osannut edes kuvitella. Toisen kohdalla tuli huoli, kun rv 30 painoa oli vaan 780g. Sen jälkeen saikin rampata sairaaloissa kaksi kertaa viikossa kaikenmaailman tutkimuksissa. Lopulta poika syntyi käynnistettynä rv 37+1 ja painoa oli vajaa 1700g. Tällä hetkellä menee täysin ikäisensä tasolla, eikä mitään selittävää tekijää löytynyt.

Sen takia tämä raskaus on mennyt tähän asti hiljaiselona. Tähän mennessä on jo kaksi nt ultraa takana. Sikiö kasvoi niin pienenä ekalla kerralla, ettei pystytty tutkimaan kaikkea ja uusi ultra-aika tuli parin viikon päähän. Nyt on sekin käyty ja laskettu aika siirtyi 9.12. Alunperin oli 27.11 ja siksi täällä marraskuisissa pyörinkin. Alan ehkä nyt uskomaan enemmän, että tämä on totta, eikä vielä ainakaan mikään ole mennyt pieleen.

Tällä kertaa sikiön kasvuun on vaikuttanut myös se, että kilpirauhasarvoni on korkealla, vaikka annostusta korotettiin raskauden alussa. Nyt syön oma-aloitteisesti vielä suurempaa annosta ja odotan seuraavaa neuvolaa.

Raskauden aikana ei mitään aivan älytöntä pahoinvointia ole ollut. Enemmän on väsyttänyt ja ollut yleistä voimattomuutta. Kaiken hyvän lisäksi teen kolmivuorotyötä

Jäiköhän jotain kertomatta.. varmasti paljonkin, mutta kyllä tässä vielä ehtii.

 

[Gunhilda]

Heippa!

Jospa sitä yrittäisi vihdoin aktivoitua! Ehkä nyt kerkeisi vähän kirjoitellakin, kun kesäloma alkoi. Täällä odotellaan toista lasta, esikoinen 3/2016 syntynyt tyttö eli 1v8kk ikäerolla olisi tulossa sisarus. Tällä hetkellä menossa rv 15+3 ja LA 24.11., pari päivää tosin sikiö oli nt-ultrassa vanhempi. Itse olen vauvan syntyessä 29v.

Raskaus alkoi vähän yllättäen, en olisi uskonut että mitään tapahtuu, kun vielä imetin esikoista öisinkin. Nyt sentään olen yöimetyksen saanut lopetettua, mutta pari kertaa päivässä edelleen muuten imetän. Saa nähdä, päätyykö sitä sitten tandemimettäjäksi...

 

[MillaG]

Moikka,

Vieläkö olis mahkui teidän ryhmään tulla. Mulla on LA 15.11.2017. Ensimmäistä odotellaan jonka alulle pano olikin pitkä tie.
Olen seurannut tätä ryhmää koko raskauden ajan. Nyt ajattelin kun mammalomakin tossa kohta alkaa niin kaikki vertaistuki olisi tervetullutta. Olen siis 23v, ja mies 25v. asustellaan kahden kissan kanssa pienessä saunallisessa kaksiossa.
Yritän saada kirjoitetuksi tarpeeksi jotta pääsisin salaiselle puolelle mukaan siellä ilmeisesti aktiivisempaa?

Tänään siis 33+5

 

[Cedju]

Moikka, mukaan vaan MillaG! Salaisella tosiaan on enemmän juttuja, toivottavasti sinne liityt. :)

 

[Zeni86]

Tervetuloa mukaan :-)
Täällä yleisellä puolella on tosiaan aika hiljaista, salaisella puolella jutustelua on enemmän :-)

 

[Mammaksi17]

Moikka! Minä myös haluaisin vielä mukaan, jos mahdollista :) HUS-alueelta ollaan ja ekaa lasta odotetaan, LA 3.11. Kaikki tieto on tervetullutta tässä kohdin!