Minä olen keväällä jo 33-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta ja nyt vihdoin odottelen ensimmäistä kertaa elämässäni nyyttiä syliin, laskettu aika on 3.10.
LA ei ole vielä nauvolassa määrätty, mutta tuskin se muuttuu, kun tämä kierto oli niin jämpti 28 päivää ja ovis 14. pvä. Meillä meni muutama kierto yrittäessä, 5. toi toivotun tuloksen
Vauvakuume on ollut kohta jo kymmenen vuotta päällä ja niiden aikana tilanteet on muuttuneet aika paljon. Toive alkoi avioliitossa, joka sitten myöhemmin hajosi, mm. siihen ettei miehellä ollut samaa toivetta. No aika pian löysin ihanan miehen, joka vaan sattuu olemaan ihan eri suunnasta Suomea kuin minä. Olemme olleet nyt 4,5 vuotta kaukosuhteessa niin, että joka viikonloppu kuitenkin nähdään. Kiitos Onnibus olemassaolostasi ja hinnoistasi!
Jossain kohtaa ruvettiin miettimään, että ehkä kaikkea ei ole pakko tehdä elämässä niin kuin kaikki muut tekee. Ei meidän ole pakko asua samassa paikassa ollaksemme perhe. On paljon yksinhuoltajia ja perheitä, joissa toinen käy reissutöissä pitkiä aikoja ja nekin pärjää, miksi ei mekin. Toki vaikutti tämä minun ikänikin siihen, että alkoi olla aika toimia, jos lapsia meinasi elämässä yrittää. Ja se syy, miksi asutaan yhä eri paikoissa, on tietenkin työ. Miehen paikkakunnalla ei ole minulle mitään sopivaa ja mielenkiintoista tarjolla, täällä taas on vähän sellaista teollisuutta, jossa mies on töissä. Ja niin hyvin kuin natsataankin yhteen henkisesti, ollaan kuitenkin molemmat tyytyväisimipiä omalla paikkakunnalla, minä isossa kaupungissa ja hän vähän pienemmissä ympyröissä. Ajatus on siis, että mammaloman olen miehen luona, mutta sen jälken palaisin kaupunkiin lapsen kanssa. Mies reissaa sitten ehkä enemmän tänne ja me välillä sinne. Mutta ollaan kyllä tietoisia siitä, että jatkossa mennään lapsen hyvinvointi edellä. Jos hän alkaa oireilemaan jostain tässä kuviossa, aikuiset joustaa sitten ja sovittelee elämänsä uusiksi.
En malta odottaa, että pääsen esittelemään tätä asiaa virkakoneistolle. Siellä kun ei tällaista perhettä oikein tunneta. Jos äiti ja isä eivät asu yhdessä, heidän oletetaan olevan aina riidoissa ja erossa ja sitten pitää sopia kaikista elatusmaksuista yms.
Mitäs muuta... Kouluttauduin biologiksi aikanaan, mutta päädyin tekemään nörttihommia ja tykkään kaikesta, paitsi tolkuttomasta kiireestä. Harrastelen liikuntaa monissa muodoissa, vähän opiskelen uusia nörttihommia iltojeni ratoksi ja siinäpä mun harrastukset. Oon myös tosi hyvä tuijottamaan Netflixiä
Ja miten sen exän kävi: no sekin löysi naisen ja saivat lapsen jo viime syksynä, mikä ensin vähän kirpaisi, mutta onneksi oli omatkin suunnitelmat siinä vaiheessa jo vauhdissa
Ja välit on meilläkin oikein hyvät.