Tosi hyvä kun mietit tuota imetysasiaa jo nyt niin voit siihen valmistautua! Eli jos sinulla on kuitenkin halu imettää, mutta pelkäät sitä kipua, niin komppaan HoosiAnnaa, eli ole etukäteen yhteydessä imetystukihenkilöön. Mutta pyydä (vaadi) myös sitten sairaalassa, että hoitajat auttavat sinua imetyksen alkuun. Ne ensipäivät on kuitenkin tosi tärkeitä vauvan imemistekniikan kanssa, vaikka maito ei vielä ole noussut. Ja varsinkin jos maidon noustessa rinnat on tosi pinkeät ja nänni iso, on tärkeää että osaa viedä vauvan rinnalle oikein että ote onnistuu, eikä sattuisi.
Itselläni esikoisen imetys oli tosi iso työ (keisarileikkauksen ja tulehdusten vuoksi + en ollut ajatellut etukäteen että siinä tulisi ongelmia ja olin ihan pihalla...), mutta onnistuin lopulta. Jälkikäteen mietin, että en saanut kunnon ohjausta ja tukea sairaalassa. Nyt toisen kanssa sattui eka yövuoroon hyvä hoitaja, joka kädestä pitäen auttoi vauvalle tissin suuhun :)
Kipeää imetys joskus on, mutta tuo imuasento on tärkeä saada siksi alusta asti mahdollisimman hyväksi. Vauvan suun pitää olla niin isona, ettei tartu vain nänniin - se nimittäin sitten varmasti sattuu! Ja myös hyvä pitää nännit kunnossa (lansinoh rasvaa) ja kunnolliset imetysliivit (ei liian tiukat ja pienet, niistä tulee ongelmia!).
En minäkään suosittele rintakumia, mutta kokeillahan sitä voi. Ekan kanssa taistelin siitä eroon tosi pitkään ja nyt kakkosen kanssa pari kertaa kokeilin rintatulehduksen aikana kun imetys sattui järjettömästi, mutta totesin että sen kumin kanssa sattuu paljon enemmän, kun ote ei ole oikea. Myös vaikea löytää hyvää rintakumia, joka istuu kunnolla. Hukkasin lasten välillä ainoan hyvän, joita ei enää saa...