Elokuun rupattelut

Lacrima85 sanoi:
Käytätkö vielä samaa annostusta? Helpottiko oireilut?
Click to expand...

Jätin sunnuntaina aamulla thyroxinin ottamatta koska oli pakko silloin yöllä syödä kunnolla kun oli niin kamala olo, tänään otin sitten tuon 50mcg eli saman kuin ennen nostoja ottamani ja huomenna meinasin ottaa 75mcg eli niin että nostoa on 25mcg siihen mistä lähdettiin. Lääkärin soittoaika on myös huomenna niin katsotaan sitten millaiseksi muutetaan. Olo kyllä on huomattavasti parempi nyt kun pääsi hieman pitoisuudet tasaantumaan.
 
Voihan pylly sentään. Täällä kyläilee angiina ja sen seurauksena antibioottikuuri ja saikkua. Ehdinkin olla jo huimat 7 päivää töissä hoitovapaalta paluun jälkeen. Harmi myös, että heti raskauden alkuun jotuu antibiootit vetäsemään.
 
Saa nähdä kauan sitä malttaa olla kertomatta raskaudesta, ei olla vielä(nyt 4+4:D) kerrottu. Varmaan myös masu alkaa näkymään melko pian koska turvotus. :D Millä viikoilla aijotte kertoa läheisille raskaudesta, odotatteko ultraan asti? :)
 
Mä haluaisin yrittää malttaa ainakin ar-ultraan, mutta ihanteellisinta ois jaksaa sinne rv 10 päälle.. :D kattoo nyt minne malttaa :D
 
Mä ajattelin pitää salassa niin kauan ku vaan vatsa antaa periksi :D yks kaveri koko ajan kyselee, kun on huomannut tissien kasvun, kyseli jo ennen kun mä ite epäilin :D
 
Mää oon kertonut kahdelle läheiselle ystävälle, kun tiesivät että yritetään kolmatta. Perheelle kerron sitten ku on käyty ultrassa ja varmistettu että kaveri tosiaan on matkassa. Näin ollaan tehty kahden edellisenkin sankarin kanssa. Lapsillekin kerrotaan vasta kun saadaan ultrasta kuva. Tosin nuorempi jo yks päivä sano että "äiti sulla on vauva mahassa". Oon kuulemma niin sanonut hänelle. Omasta mielestä miehenkin kanssa ollaan puhuttu niin että ei pitäisi siitä hoksata, mutta ehkä tuo meidän sankari on ovelampi ku uskonkaan :D
Tekis mieli testata että pitääkö vielä äitin tutka paikkansa. Hän siis osaa sanoa melkeimpä kenestä vain että onko joku raskaana vai ei :D nyt kyllä nähdään niin harvoin että ehkä parempi soittaa ja kertoa sitten ku ultrassa on käyty
 
Me kerrotaan vasta nt ultran jälkeen jos sinne asti muuten vain salassa pysyy. Anopille ei ainakaan yhtään ennen kun se on ihan hirveä hössö ja hermot meni sen kanssa kyllä useampaan kertaan kun esikoista odotin. Miehen toisen veljen vaimo tietää kun olin heillä kun testasin kun oltiin illalla lähdössä ulos niin piti varoiksi testata. Oma äiti arvasi esikoisen raskauden samaan aikaan kun mä viikko ennen testiä. Isä arvasi myös aikaisilla viikoilla kun kieltäydyin viinistä. Katsotaan kauan nyt menee. Töissä tiiraavat nyt jo mun mahaa ja luulevat etten huomaa kun nyt palasin hoitovapaalta ja arvelevat että toinen halutaan jossain vaiheessa niin katotaan koska siellä arvataan. Meillä on myös sillä tavalla ikävä tilanne, että miehen toinen veli on yrittänyt lasta vaimonsa kanssa yli vuoden ja etenkin vaimolle on ollut tosi raskasta eikä ole meitäkään kovin halunnut tavata kun ei kestä nähdä lapsia joten tämä täytyy nyt miettiä tarkkaan koska ja miten kerrotaan koska arvelen, että se on heille kovin raskas uutinen jonka kyllä ymmärrän hyvin.
 
Me ei olla vielä miehen kanssa kerrottu kenellekään. Haluan ottaa ainakin ultraan asti, ja nähdä että kaikki Ok. En halua kertoa vielä omille vahemmille tai appivanhemmille, koska tiedän kuinka suuri juttu tämä niille on enkä halua ottaa riskiä että kerrotaan liian aikaisin:sorry:

Mietittiin kyllä että saatetaan kertoa pe miehen kaverille ja sen vaimolle, kun ne ottaa ensimmäistä lasta ja meillä on illallinen niiden kans. Pääsis vähän jakamaan kokemuksia. Heillä syntyy vauva jo lokakuussa :)
 
Felicity meillä on kans vähän vastaava tilanne kun mun sisko miehensä kanssa on jo pari vuotta yrittänyt lasta ja käyneet rankkoja hormoonihoitojakin läpi. Meidän esikoisen syntymä oli hänelle aika raskas eikä olla nähty kuin kaksi kertaa nyt tehny 1,5vuoden aikana. Ei kestänyt nähdä mua raskaana ollenkaan :/ Inhottavaa kun tiedän miten pahalta tuntuu kun meille tulee nyt vielä näin pienellä välillä jo toinen ja he ei saa ensimmäistäkään :sad001 en yhtään tiedä miten kerron hänelle sitten kun kertomisen aika on.
 
Joo tää just kun ei nähdä nytkään niin tuskin sitten mun mahaakaan haluaa katsella. Sillai itsellä on vähän paha mieli kun ei olla nähty ja kun itselle onnellinen juttu on toiselle ihan kamalaa mutta ymmärrän kyllä ja yritän itseäni tsempata siihen että reaktio sitten kun kerrotaan voi olla mikä vaan. Eniten tietysti se, että kun toinen on valmiiksi jo maassa niin pelkään että masentuu lisää. Mutta aion silti kyllä kertoa, musta ois jotenkin epäreilua antaa vaan itse huomata asia mahan kasvusta tai kuulla muilta..
 
Felicity jep, pakkohan asiasta on kertoa. Vaikka varmasti tuntuu pahalta kuulla vauvauutisia :/ me siis yritettiin myös 1,5 vuotta ennen kuin saatiin raskaus etenemään pidemmälle kuin rv6 eli tiedän kyllä miltä tuo tuntuu kun ympärillä muut saa lapsia. Vaikka kuinka haluis olla onnellinen muiden puolesta niin väkisin siinä vähän katkeroituu :/
 
Toi on kyllä todella ikävää. : varmasti hankalaa miettiä, milloin ja miten kertoo, että "vähiten" aiheuttaisi mielipahaa. :/

Oma isoveli yritti kahdeksan vuotta vaimokkeensa kanssa lasta, joista puolet hoidoissa. Lopulta ihan viimetipoilla (käly oli täyttämässä 40) nappasi kaksoset kyytiin. Itsellä ei ole ketään tuollaisessa tilassa, joille pitäisi kertoa, mutta voin kuvitella kälyn olevan vähän katkera meidän helppoudesta, jos tämä loppuun asti menee. Toivottavasti olen väärässä.

Mutta kertoilkaa sitten kun sen aika tulee, että miten hoiditte nuo kertomiset ja miten meni, jos ei oo liian henkilökohtasia juttuja :)
 
Me kerrotaan varmaankin syyskuun alussa varhaisultran jälkeen, jos kaikki on ok. Miehen sisko on puolisoineen yrittänyt myös saada lasta, mutta kesken ovat menneet. En tiedä tarkalleen mikä heidän suunnitelmansa tällä hetkellä on, mutta nyt myös sisaren puolison lähipiiriin on syntymässä vauva. En haluaisi tällä uutisella lisätä mielipahaa, mutta pakkohan tästä on kertoa. Ymmärrän, jos hän ei ole kovin iloinen ainakaan heti.
 
Mekin varmaan odotellaan sinne ultraan asti, ärsyttää vaan kun mies haluis jo kertoa, toinen on niin innoissaan tästä. :Heartred :D
 
Heippa! Mulla olisi tänään pitänyt kuukautisten alkaa, ja kun niitä ei näkynyt, niin uskallan kai vähitellen luottaa siihen, että raskaana ollaan :) Tiesin siis jo yli viikko sitten, että nyt tärppäsi (en tiedä mistä tuo aavistus tuli) ja sunnuntaina tein ekan plussatestin. Enemmän kerroin jo tuolla plussa- ja esittelyketjuissa.

Esikoisesta me kerroimme aikoinamme heti plussan saatuamme meidän perheillemme. Kaikki oli uutta ja oli niin hyvä olo. Viime vuonna me kerrottiin asiasta vasta kun tuli keskenmeno rv 8 (km kesti monta päivää ja oli todella kivulias, lapsi oli saatava mummolaan siksi aikaa). Viime raskaudessa oli alusta asti niin epävarma olo. Mutta kun lisäksi meillä on jo lapsi, niin ajateltiin, että jos kaikki ei menekään hyvin, niin ei haluttu aiheuttaa hänelle sitten mahdollista surua. Onneksi jätimme kertomatta, sillä esikoinen on toivonut sisarta jo vuosien ajan. Tällä kertaa ei olla vielä edes mietitty, että koska kerrotaan ja kenelle. Lapselle tietenkin vasta kun vauva on ihan varma juttu ja mahaa ei voi peitellä. Kaikki tietävät nyt, että olemme kauan yrittäneet toista lasta, joten sellaisia kommentteja "no miksette tekisi vielä toistakin" ei onneksi enää tule.
 
Minä niin toivoisin että raskautta voisimme pitää salassa sinne nt ultraan saakka, en vain tiedä onko mitenkään mahdollista. Muistan että toinen alkoi kyllä käymään selkeästi aikaisemmin kuin ensimmäinen. Miehen veli tietää, koska oli miehen kanssa kun plussasta kerroin. Tein pienen videon jossa meidän tarinaa ja viimeinen kuva oli testistä.
 
Mä kerron mielummin mahdollisimman pian ja viikon päästä ollankin tilanteessa, että on ystäväporukan isot juhlat tulossa. Siellä viimeistään pari tarkkavainuista tajuaa. Lapsellekin kerrotaan riskeistä huolimatta varmaan ihan lähiaikoina sillä oon niin huonovointinen, että tyttö on jo nyt kovin huolissaan.
 
Lapset ja isovanhemmat tietävät, oma olo on sen verran huono oksenteluineen, että on helpompi kun lapset tietävät mistä on kyse. Kerrottiin varhaisultran jälkeen. Isovanhemmille siksikin, että he ovat tukena myös silloin jos jotain sattuu. On parempi kun voi puhua jonkun kanssa kuin yrittää salailla viimeiseen asti.
 
Tosi vaikeeta on salata, sukujuhlat ja ystävän baby showerit nyt tietysti peräkkäisinä viikonloppuina ennen varhaisultraa :nailbiting: mutta haluan ehdottomasti odottaa varhaisultraan, sen jälkeen kerrottais tuleville isovanhemmille. Piti käydä tänään ostaa uus mekko viikonlopun juhliin, että saa tän turvonneen mahan jonneki piiloon, kaapissa odotti piukka, lyhyt kotelomekko, mä oisin paljastunu :grin

Odottavan aika on pitkä, tekis toisaalta mieli vaan kertoa mut odotetaan nyt varhaisultraa (29.8) niin saa tietää millä viikoilla tarkalleen mennään. Toivottavasti vaan siellä kaikki olis hyvin pienellä :Heartred
 
Katoin tänään erilaisia äitejä ja siinä näytettiin kuvaa synnytyssalista, katsoin sitä kauhun vallassa jolloin mies tuli viereen hymyilemään että ei synnytys enää nykypäivänä satu juuri ollenkaan. Meinasin heittää kengällä. :angry8
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top