Elokuun eloja

Mulla sama kuin herttarouvalla et kun kuopus vasta 1v6kk niin jännittää vähän miten arki alkaa sujua vauvankin kanssa. Mut ootan innolla kun pääsee eroon tästä mahasta niin helpottuu huomattavasti tuon pojan Viikarin hoito :D juu synnytys on mielessä jo unissakin. Jännitän sitä pääseekö mies mukaan ja ehtiikö sairaalaan, itse synnytystä enemmän itse tilanteessa vasta varmaan kuhan sairaalaan eka pääsee jotenkin 1 h päähän :) viimeksikin jännitti ehtiminen vaikka 2 H oltiin sairaalassa ennen syntymää :eli hyvin ehdittiin :)
 
Täällä on myös alkanut synnytys vähän jännittää. Eniten ehkä mietityttää juuri se, että milloin ja millä tavalla tulee lähtö ja täytyykö miestä soitella töistä kuskiksi, ja tuleeko kiire, kun miehellä kestää 40-60min töistä kotiin ja kotoa puolisen tuntia sairaalaan. Jotenkin sitä ajattelee, että siellä sairaalassa on sitten ammattilaisia auttamassa tilanteen mukaan, joten sitä ei jännitä niin paljon, vaikka tietysti mielessä käy, että mitä jos joku menee oikeasti pieleen.
 
Mulla jännityksenä se että kuka saadaan hoitamaan lapsia sitten kun lähtö tulee.
Ei ole ketään sellaista läheistä ihmistä joka voisi varmaksi luvata kun on omat lapset, vuorotyö, pitkä välimatka yms...
Toivon että asia kuitenkin menee omalla painollaan sitten.
 
Huominen kääntö jännittää. Kovasti toivon että onnistuu, ettei suunniteltua sektiota tarvis tehdä. Onks teidän pienillä "tekonimeä" ja jos on, niin ois kiva kuulla että mitä? :)
 
Meillä on tylsästi puhuttu vain vauvasta. Myös niiden kanssa, jotka sukupuolen tietävät, käytetään vain vauvaa, eikä tyttö/poika. Mies joskus puhuu vauvan tulevalla mahdollisella nimellä, mutta itse en osaa mitään nimeä vielä käyttää. :)
 
Meillä puhutaan vauvasta tai veikasta/ pikkuveikasta :)
 
Minä puhun vieraille vauvasta/pojasta ja miehelle ihan nimellä, jonka hänelle annamme.
 
Meillä on heti alussa kutsuttu kukuliksi :D liekö siihen vaikuttaneen se että miestäni sisaruksineen on lapsena kutsuttu sillä nimellä. Ja kun ei ihan satavarmoja olla kumpi on tulossa niin eipä siksi voi edes kutsua tytöksi/pojaksi :)
 
Meillä on työnimenä Valto. Oikeasti molempien inhokkinimi, mutta jostain syystä se tarttui varsinkin miehen suuhun [emoji2]
 
Taru^^ sanoi:
Huominen kääntö jännittää. Kovasti toivon että onnistuu, ettei suunniteltua sektiota tarvis tehdä. Onks teidän pienillä "tekonimeä" ja jos on, niin ois kiva kuulla että mitä? :)
Click to expand...

Mullakin varattu ens vkon torstaille aika polille. Ultrataan ja katsotaan onko kääntynyt, jollei niin koittavat kääntää. Pidän peukkuja, että teillä kääntö onnistuu ja ei sektioon tarvis mennä! Itsekin haluisin välttää sektion, jos vaan mahdollista [emoji16]
 
Digginsson sanoi:
Mullakin varattu ens vkon torstaille aika polille. Ultrataan ja katsotaan onko kääntynyt, jollei niin koittavat kääntää. Pidän peukkuja, että teillä kääntö onnistuu ja ei sektioon tarvis mennä! Itsekin haluisin välttää sektion, jos vaan mahdollista [emoji16]
Click to expand...

Peukkuja pidetään teillekkin! Jotenkin ite ainakin näin ensimmäisen kohdalla haluisin "kokeilla" alakautta synnyttää, mut minkäs teet jos ei onnistu. Toivotaan parasta ja kerron sit huomenna miten kävi :)
 
Taru^^ sanoi:
Peukkuja pidetään teillekkin! Jotenkin ite ainakin näin ensimmäisen kohdalla haluisin "kokeilla" alakautta synnyttää, mut minkäs teet jos ei onnistu. Toivotaan parasta ja kerron sit huomenna miten kävi :)
Click to expand...

Joo samanlaisia fiiliksiä täälläkin[emoji4]
 
Kääntöyritys tehty ja yritykseksi jäi. Sen verran vastarannankiiski, ettei todellakaan halunnut kääntyä. Toimenpide on kyllä kivuton, vaikka mulla veivasivat n. 20 min, vaikkei tietenkään mikään miellyttävin mutta hyvin voisin mennä uudelleen. Nyt sitten odotellaan aikaa lantion magneettikuvaukseen ja sen tuloksien jälkeen joko synnytetään perä edellä tai tehdään suunniteltu sektio. Onhan tietty mahdollisuus että kääntyy vielä itse kun on härnätty, mutta epäilen :D
 
Olo on hirveän tukala ja kauhea närästys vaivaa ja pitäisi vielä pakata kun muutto on ensi viikolla. Kiva päästä isompaan asuntoon mutta kyllä on hankala muuttaa kun tuntuu että mitään ei voi tehdä. >.< Tänään taisin pakatessa suututtaa selän kun on ihan tuskaista nyt.

Esikoinen on lisäksi noin reilun kuukauden valitellut satunnaisesti mahaansa, silleen sanoo että maha on vähän kipeä mutta ei sit suuremmin näytä haittaavan. Onkohan muilla ollu tällästä? (typy on melkein kolme vuotta). Luin toiminnallisesta mahakivusta ja kuulostaa suht samalta mutta ainahan se vähän huolettaa kun lapsi valittelee mahakipua. Varmaan oman mielenrauhan vuoksi kysäisen vielä neuvolassa piakkoin.
 
Taru^^ sanoi:
Kääntöyritys tehty ja yritykseksi jäi. Sen verran vastarannankiiski, ettei todellakaan halunnut kääntyä. Toimenpide on kyllä kivuton, vaikka mulla veivasivat n. 20 min, vaikkei tietenkään mikään miellyttävin mutta hyvin voisin mennä uudelleen. Nyt sitten odotellaan aikaa lantion magneettikuvaukseen ja sen tuloksien jälkeen joko synnytetään perä edellä tai tehdään suunniteltu sektio. Onhan tietty mahdollisuus että kääntyy vielä itse kun on härnätty, mutta epäilen :D
Click to expand...

Harmi ettei kääntynyt. Mutta jospa hän kääntyisi sitten omia aikojaan vielä, ja oon kyllä kuullut paljon positiivista pt-synnytyksistä [emoji4] vaatii kuulemma vähän enemmän mutta on täysin mahdollinen kuitenkin. Tsemppiä:) mun täytyy jännätä vielä viikon verran...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top