elokuun elelyt :D

lucky87

Päivystävä dosentti
ha haa!!! saimpas minäkin tällaisen aloittaa... :) joku jo tuolla heinäkuussa mietti mitä kuuluu niin... tässähän tämä. nopeeta tahtia eteenpäin. sen verran jatkan tuota heinäkuuta kun en itse tällä koneella kerkee juuri käymään että. raskauskiloja on vielä 3kg jäljellä ja vatsa röllöttää pahannäköisesti enkä millään saa sitä aisoihin. öö.. no mitäs muuta siellä juteltiin... no, uskallankohan lähteä töihinkään kun on tämä muiti jotenki niin mahdottoman lyhyt. mutta yritän päästä samaan paikkaan kuin ennen lomaa. olenpa jopa yhden viikonlopun käynyt tekemässä töitä ja se oli kivaa. Kamala ikävä vain poikaa tuli. onneksi sain käydä kotona ruokkiksella.. meinasin syödä sen.
meillä nukutaan 21-7 kokonaan ja sitten alkaa tosi säännöllinen päivärytmi... pakko tuo rytmi olla itsellä tarkka että saan itsekkin jotain aikaiseksi ja että kerkeen syödä välillä ja ei tuo huono juttu ole ollenkaan... mummolassa tahtoo mennä vaan rytmit sekaisin. ja sit opetellaan uudestaan kun kotiin tullaan. Meillä opittiin viimeviikon aikana konttaamaan ja istumaan ja viimesunnuntaina noustiin itse tukea vasten seisomaan... että tosiaan kovaa mennään... pitäis kypärä ostaa että uskaltaisin edes vessaan mennä yksin... kova on poika menemään.. kunpa nyt harjoittelin tuon  seisomisen ihan rauhassa että ei sattuis tapaturmia.. ja oppis ennen kävelyä ymmärtämään puhetta etenki ei käskyä... nyt kun sanoo ei niin vauhti vaan kiihtyy sinne minne ei sais mennä. Meillä poika osaa antaa pusuja... etenki toisille naisille... :) mutta nyt pitää mennä nukkumaan ... p.s. sama mies kun ennenki, eikä tietoakaan sänkypuuhista mutta muuten ihan ok. oma mielenterveys vaan välillä meinaa horjua, mutta niinhän meillä kaikilla välillä noitten miesten kanssa. on ne niin perseestä! mutta kuitenki jotai ihanaakin niissä on... vaikken keksikkään yhtään juttua just nyt. :D öitä kamut!
 
meillä on alotettu yöheräämiset uudestaan :( mie niiiin nautin niistä parista kuukaudesta, kun sai nukkua yöt läpeensä. nyt saattaa herätä kahdestikin..ja ainakin kerran pitää antaa maitoa. huoh!

kirppu menee hurjaa vauhtia ryömien ja nousee konttausasentoon. Kiipeilee sitterille, lelulaatikkoon jne... välillä on ihan kyllästymiseen asti huomionkipeä. Ihana kyllä on, kun touhuilee kaikessa rauhassa lelujensa kanssa ja sit sille yks kaks johtuu mieleen, et pitää saada hellyyttä ja ryömii syliin <3 sit taas leikit jatkuu.

Mie en tykkää yhtään Liberon 7-14 kiloisten teippivaipoista!!! voihan se olla, et istuvat paremmin, kun kiloja tulee tytölle lisää, mut en tiiä. Aikasemmat, oliko ne 5-8 kilosille, niin istuvat hirmu hyvin koko sen ajan mitä niitä käytettiin. Nuo on ihme lettuja! No, ei sillä. Pääasiassa meillä on kestot käytössä, mut mies laittaa edelleen kertsin ja yöllä käyetään kans kertakäyttöstä. Minnuu suututtaa se ykskin kerta päivässä laittaa tytölle se :D Mut housuvaipat (7-11kg) oli tosi hyviä! Tykkäsin.

Mie pidin tuossa ystävälle polttarit, ekaa kertaa olin ihan oikeasti tytöstä erossa.. Hänen kummi oli meillä, kun mies oli töissä sen illan.. Hyvin niillä oli menny, kun kummi on niin paljon alusta asti ollu meijän kanssa. Ja päätin itekin, etten mieti koko päivään, enkä soittele tai mitään, niin hyvä olo oli itelläkin. Ai että, mie nautin aamusta, kun sai ihan kaikessa rauhassa heräillä ja juoda kahvin ;) mut ei meinannu tyttö vaipoissaan kestää, kun kotiin tulin..hm, ihana reagtio.
Reilun viikon päästä oliskin sitten häät. Pääsee kaasoilemaan.

Tänään oltiin muuten pihalla ensimmäistä kertaa niin, et tyttö möyrys nurmikolla ilman vilttejä tms. Ei tuo mitään yrittäny suuhunsa laittaa (IHME KYLLÄ) taputteli vaan nurmikkoa ja ihmetteli koiran juoksentelua ympärillä :)
 
jäi häiritsemään.. reaktio vissiin kirjoitetaan ihan koolla eikä geellä... emoticon
 
Meillä neiti taas pistelisi nurmikkoa poskeensa ihan mielin määrin, nyt kun ryömii niin ei voi jättää hetkeksikään piknik-huovalle yksin kun tulee kiire viltin reunalle repimään nurmea :D 
 
Mulle kelpais tähän hätään tuo 2 kertaa yössä syömään heräily! Vaihdetaanko? Meillä herätään pahimpina yönä noin 20 minuutin välein, ei toki syömään vaan muuten taitaa olla liian vauhdikkaat unet. Ja tämän heräilyn seurauksena syödään ehkä 5 kertaa yössä... Meininki on ihan mieletön. Pakko on ollut siirtää tyttö nukkumaan meidän väliin, koska niin saan itsekin nukuttua edes jonkin verran, muuten joudun koko ajan hyppäämää ylös pinnasängyn luokse rauhottamaan, laittaan tuttia tms... Täytyy varmaan kohta alkaa kunnolla opettamaan, ettei ruokaa tipu, tässä väsymyksessä en ole vaan jaksanut... No, ehkä tossa kun kohta alotetaan kaurapuuro, tietäs ainakin ettei tytöllä varsinaisesti voi olla nälkä. Tai kai tolla touhuumismäärällä voikin olla...

Me oltiin taas reissussa koko perhe, tällä kertaa Suomen sisällä. Käytiin vähän Länsi-Suomea kiertämässä. Malla oppi nyt sitten kunnolla konttaamaan reissun aikana!

Ja nyt sen sitten kyllä huomasi kotiin tultua, että tämän äidin olisi paras tehostaa siivoomista. ;) Tyttö on ihan koirankarvoissa, kun konttaa ympäri kämppää. Koiran vesi- ja ruokakuppi ovat myös erityisen kiinnostavia... Samoin kaikki enemmän tai vähemmän kielletty. Hyvästi äidin rauhalliset hetket! Ryömiminen sentään oli hitaampaa, tai Malla ei kai vaivautunut opettelemaan sitä kunnolla, kun alkoi pyrkiä konttaamaan, ja tuo konttausvauhti vaan kiihtyy ja kiihtyy... :-D
 
Helpottavaa Satsuma* kuulla, että muillakin lapsi on koiran karvassa ;) meillä saa aamun aloittaa aina lattioiden lakaisulla, et kehtaa tytön laskea lattialle..heh. Tuo meijän sakemanni kun saa yöt viettää tuvassa. On sillä sinällään rajattu alue, mut kulkeutuuhan se karva... En oo sinällään paniikkia siitä ottanu, mut välillä tuskastuttaa. "toivoni menettänyt että koti olis kesäisin siisti ja puhdas" :D

Kirppunen on nukkunu nyt kaks yötä meidän välissä..jeejee..ekana yönä heräs vasta aamuyöllä, joi maitoa, mut alko mylykkyyminen sängyssä..ei auttanu silittelyt eikä sylittelyt. Otin sit meidän keskeen ja mitämitä? heti unessa. Totesin, että aivan sama missä nukkuu, kunhan nukkuu :) Viime yönä sit heräs jostain syystä jo alkuyöstä.. Puuron ja vellin jälkeen en uskonukkaan et on nälkä, enkä sit ees maitoa tarjonnu. Lopulta pääty meidän väliin.... O=)

Syödäänkö teillä muilla tuttia? Meillä K ei syöny ekaan puoleen vuoteen, mut sit se rupes yöunille rauhoittumaan tutille ja nyt sit syö kyllä..leikkienkin lomassa aina välillä. Pääasiassa kuitenkin rauhoittumisväline...oonkohan tätä aikasemmin kysyny..en muista.

Neiti päätti myös eilen 7 kk päivän kunniaks viihdyttää itseään nousemalla seisomaan sohvaa vasten koko illan..opettelis nyt ensin istumaan :D

Huoooooh, miestäni en oo kunnolla nähny viikkoon.. pe ja la oli omissa töissään ja sunnuntaina alko miun vanhempien luona rehunteko, missä sit mies ajamassa toista traktoria..sitä iloa kesti eiliseen iltapäivään... jotenkin oudolta tuntuu itestä tällänen, kun on tottunu, et nähdään päivittäin jne.. :) valitan ehkä turhasta, mut piru vie, että väsyttää monta iltaa putkeen olla yksin ja herätä aamuisin yksin.... no tästä se taas...
 
Satsuma ja röllykkä täällä on kans lapsi AINA koirankarvassa, mutta niin oon minä itekki :) en usko, että lemmikkiperheen lattia ois karvaton missään eikä sen tieten tarvikkaa olla.

Meillä Ii syö tuttia rauhottuessa. Nukkumaan mennessä annan tutin samoin autoon ja rattaisiin. Muuten en tarjoa eli en tiiä, söiskö leikkiessä. Ei oo kaivannu varmaankaan, kun leikkii ilmanki.

Kiinnostaako sormiruokailu ketään? Minä oon antanu Ii:lle soseita lusikalla ja siinä lomassa sormiruokaa. Välipalat on monesti sormiruokaa. Ihana, kun saatiin viime viikolla lopulta syöttötuoli ja neiti voi syödä itse. Ei tarvitse äitin sylissä olla vaan yltää ihan ite pöydälle. Voi niitä onnellisia ilmeitä, kun saa laitettua jotain suuhunsa.
 
Meillä tyttö syö kyllä tuttia aika paljon... siitä kun on tullut hänelle niin tärkeä väline rauhottumiseen, niin sitä tulee sitten tarjottuakin aika usein... Nukkumaan mennessä jos on muuten rauhaton, niin kun saa tutin suuhun niin monesti silmät vaan pyörähtää ympäri ja nukahtaa ihan saman tien. Nyt on käytössä ne 6kk eteenpäin olevat isommat tutit.

Tytön yöheräilyt on nyt vähän vaihdelleet, mutta edelleen on vähintään yksi herätys, jolloin oon useimmiten vielä imettänyt, jotta saadaan kaikki nukkua. Joku aika sitten yritettiin parina yönä "unikoulua" eli vältin tarjoamasta rintaa ja koitin vain tutilla rauhottaa tyttöä takas uneen. Itse asiassa menikin aika hyvin ne pari yötä, mutta sitten lähettiin mummuloimaan, ja homma meni sekaisin. Mummulassa en viitsinyt huudattaa joten oli helpompi vaan imettää.

Välillä käytiin yksi yö kotona, niin tyttö heräsi sinä yönä klo 1 eikä millään rauhottunut. Ei myöskään ruvennut syömään, vaan tahtoi olla sylissä ja katteli vähän pelokkaana ympärilleen. Kaksi tuntia siinä meni, kunnes äkkäsin laittaa valot toiseen huoneeseen ettei ollut ihan pimeää (vaikka pystyi siinä pimeässäkin näkemään, kun ulkoa tuli sen verran valoa). Varmaankin se oudossa paikassa yötä oleminen jotenkin oli pelottanut. Sen jälkeen on muinakin öinä ollut vähän (vain vähän) ongelmia nukkumisen kanssa, heräilee aamuyöstä ja hyvä jos saa tytön vielä nukahtamaan meidän väliin. Mutta ehkäpä se menee ohitse.

Vaikka me annetaan iltapuuro noin 19 maissa (ja menee nukkuun 20) niin kyllä tyttö silti nälkäiseltä vaikuttaa kun aamuyöstä syö. En tiiä pitäiskö vaan puuroannosta koittaa isontaa, ja sitten opettaa vaan jatkamaan unia nälkäisenä...

Tyttö istuu jo hienosti, mutta ei vielä ryömi, saati konttaa. Jonkin verran osaa peruuttaa mutta eteenpäin ei pääse vielä sentin senttiä :) Istumassa onneksi viihtyy leikkien parissa, niin ei niin turhauta.

Wii, sormiruokaa en oo juurikaan tarjonnut koska en koskaan muista keittää esim. porkkanatikkuja tai muuta :) Kurkun siivuja on kyllä imeskellyt, vadelmia ja tietty maissinaksuja, mutta muuta ei.

 
Tuttia meillä syödään ku käydää nukkuu, mut se ei enää riitä ku unille mennää omaa sänkyy. Pitää pitää kättä mahan päällä niin kauan ku nukahtaa, muuten vaikka silmät ristissä noustaa sänkyä vasten ja leikitää vielä kaaauuuuan. :D Meillä saa sormiruokaa, lähinnä leipää ja maissinaksuja, soseet menee niin hyvin. Jos ollaa kaikki kahvipöydässä niin sillo saa maissinaksuja.

Ja nyt alkaa min valitus. Mies on töissä pitkiä päiviä, niin että tulee joskus klo 19-22 välillä kotii. Mie olen koko päivän siivonnu ja pessy pyykkii, astioit, kissan laatikkoa ja hoitanu poitsuu, hyväl säkäl kaupassaki olen käyny ja 3 kassillista ruokaa kotii tuonu ja tehny sen ruuan vielä. Mut sitte ku tulee viikonloppu ja etenki sunnuntai. Heti ku olen heränny, max 15min. alkaa valitus ku mie en oo tehny yhtää mitää ja aina saa olla min jälkii keräämässä. Eilen kävi anoppi kylässä ja paistoin lettuja ja olin piirakan tehny niin koko sen ajan mies vihjaili kuinka likasta täällä on. Ja jos alan huomauttamaa jotain kyseisetä asiasta niin kesken min lauseen kuuluu "Mie en vittu jaksa kuunnella tota sin valitusta koko ajan!!!!!" Sit jos meinaan sanoa jotain niin "Nyt jumalauta se pääs kiinni" Ja poitsu on nukkumassa ja mies huutaa ja paiskoo tavaroita. Jos mie korotan pikkasenki ääntä niin mie huudan ja min pitää olla hiljaa että ei jaksa kuunnella. Ja tätä on ollu nyt siitä asti ku poika synty. Mie alan olla aika loppu, mie en voi puolustautua ku poika herää ku en normaalilla äänellä voi sille puhua ku se alkaa huutaa vastaa.
Tuntuu sille että mies on kivikaudelta ku mie heräsin niin poika tyrkätää heti min sylii ennenku saan edes vaatteita päälle. Ja min pitää tehä kaikki kotityöt ja ei saa olla omaa aikaa ku kukas sit pojan kans on....?
 
Voi LauraT... inhottava tilanne! Pistelee vihaksi sun puolesta. Mistähän sun mies on saanu tollasen maailmankuvan, että naisen pitää tehdä kaikki? Onko hänen kotona ollut sellaista? Onko sillä jotain muuta mieltä painamassa, koska on noin vihainen koko ajan? Sun pitää saada puhuttua hänen kanssa asiat selviksi, eihän tuollaista kukaan jaksa... Ja ettei sun sanomiset johtaisi sitten joskus mihinkään vakavampaan, tiedäthän... Pidäthän itsestäsi ja pojasta huolen ja teet asiat selviksi miehes kanssa :)
 
No eilen sitte ku mies pyysi anteeksi että oli tyhmä ja minuu kaiveli viel se riita ku en saa sanottua mitää sille ku se keskeyttää. Niin sit kysyin siltä että oliko se taas tässä että ku se jäi häiritsee, niin vastaus oli että turhaa sitä jankata. Mut sanoin hälle sit että minul olis viel jotain asiaa siitä. Ja sain sit sanottuu kaikki ja lopuks haukuin sen kusipääks. Sit alettii uhata jo sillä et herra menee pankkii ja ostaa minut ulos tästä torpasta. Mut siitä 20 min eteepäin ni mulla tuli sellain puhdistunu olo ku sain viimein sanottuu kaikki asiat mitkä minuu on vituttanu. Ja nyt menee taas ihan hyvin. Ainut että vähä jännittää jo ens viikonloppu ku Peetu menee koko vkl hoitoo.. että tuleeko sieltä taas jotain.

Nii ja niiden vanhemmat eros ku janne oli jotain 9..kai.. Niin äiti siellä on ollu ja tämä kun on sellanen että jos murunen tippuu lattialle, se otetaa paperilla pois, suihkutetaa pesuainetta ja pyyhitää vielä. Mut äiti on ollu töissä kuitenki. En sit tiiä minkälainen isä sit oli sillo ku ne oli pieniä..

No se sitä jurppii ku ei ne min halut ole mihinkää palannu. Kerran kuussa mie sille annan että edes jonkillain tyydytys sillä sitte olis..  En tiedä sit että tuleeko niitä ollenkaa vai tuleeko sitte vuoden päästä... ken tietää?
 
Jahas, pitäiskö tänne tulla runoileen vähän elämästä...

Tässä perheessä on siis ero päällä. En enään jaksanu lapsen isän narsistisista luonnetta, enkä niitä tappeluita mitä tässä perheessä on koettu. Kaikessa olin paska ja niin pois päin...

Tyttären kanssa ollaan siis etsimässä uutta asuntoo niin pian kun mahdollista. Täälä "kotona" oleminen on yhtä huutoo ja raivoomista. Olen maailman paskin ihminen tällä hetkellä lapseni isän mielestä. Olen hänen elämänsä pilannut olemalla elossa ja niin pois päin.. Huh huh.. Aikas rankkaa, mutta kyllä tämä tästä ajan kanssa :) Asian kun ilmaisin, että lähden pois tytön kanssa, toi mulle hyvin raukeen ja onnellisen olon. Sen päivän jälkeen oon vain ja ainoastaan hymyillyt ja ollu onnellinen. Kerrankin, tätä on odotettu. Saan olla oma itseni, saan nauttia täysin rinnoin lapsesta ja sen kehityksestä. :)

Seuraava huolenaihe onkin sitte lastenvalvojan tapaaminen. Mies vaatii aika liikoja mun mielestä.. Ja saan kuulla kunniani kuulemma valvojan tapaamisessa, kuinka paska äiti oon ja sen sellasta.. Hohhohhoijaa.. Ihanata..

Noh huomenna olis kolmen asunnon näytöt! Toivottavasti joku nappais!!
 
sela, voimia sinne... ikävä tilanne tietenkin, mutta onneksi teit oikean ratkaisun. Ero varmasti on helpotus! Tsemppiä asunnon metsästykseen! Toivottavasti mieskin vähän rauhottuu kun antaa pölyn laskeutua jonkun aikaa, niin ei tulisi ongelmia lapsen tapaamisten ym kanssa.

Olikos siellä LauraT:llä tilanne rauhoittunut? Poika oli hoidossa ja saitte vietettyä parisuhdeaikaa, ja niin edelleen? ;)

Me käytiin vauvauinnissa viikonlppuna eka kertaa. Oli kivaa! Tyttö ei tosin vielä nauttinut mahdottomasti, tottakai eka kerta vähän pelotti mutta itkulta säästyttiin kuitenkin. Eikä se pesuhuoneruljanssi ollut ollenkaan hankalaa.

Vauvamuskari jätetään nyt väliin, koska esim MLL:n muskarit (jos nyt edes olisi sattunut mahtumaan ryhmään) alkaa syyskuussa, niin siinä olisi ollut vain syys- ja lokakuu aikaa ennen kuin meen töihin - ja mies ei halunnut ruveta kulkemaan muskarissa jäätyään kotiin. Joten kahen kuukauden takia ei mennä muskariin ollenkaan.

Ootteko te menossa/mennyt muskareihin tai muihin harrastuksiin?


PS. Meillä tyttö etenee jonkin verran peruuttamalla taaksepäin, mutta ei eteenpäin eikä konttaa. Ei ole myöskään hampaita vielä. Mutta olemme tyytyväisiä :)



 
selalle voimia uuden elämänvaiheen alkuun, ja toivottavasti LauraT:llä on kaikki jo paremmin! Kyllähän tämä vauva-aika on koetusta parisuhteelle, ja varmasti helposti kärjistää tilanteet, jos parisuhteessa jo valmiiksi on ongelmia. Univelat ja oman (/yhteisen) ajan puute varmaan näkyy monella.

Täällä on kyllä elämä ollut sellasta hurlumheitä viime ajat, ettei kirjottamaankaan ehdi. Ellei sitten tyttö ole nukkumassa niin kuin nyt! Meillä kontataan LUJAA, ja noustaan koko ajan pystyyn ties mitä vasten. Ja tyttö on energinen kun mikä. Koko valveillaoloaika painetaan täysiä. Taitaa tulla isäänsä, joka pikkusena oli sellainen viittä vaille ADHD.

Meillehän kävi sellainenkin painajainen, että neiti tippu pinnasängystä. =/ Ei ollut 6 kk iässä vielä mitään viitteitä, että nousis pystyyn, mutta niin vaan teki ja kahdessa sekunnissa sai pungettua itsensä pinnasängyn laidan yli. Laitaa oli siis laskettu, mutta ei ollut vielä ihan pohjalla. Meillä on sellainen sänky, jossa on 5 eri tasoa pohjalle. Mutta ONNEKSI selvittiin näemmä säikähdyksellä, tytölle ei tullut edes kuhmua tai mustelmaa tai mitään, eikä itkenytkään kun hetken. Sairaalasta (soitin sinne) vaan totesivat, että näitä sattuu vähän joka toiselle, lapset on kestäviä... Mutta kyllä pelästytti!!

Nyt saa olla sitten vahtimassa tosiaan koko ajan, kun nousee pystyyn ja konttaa täysiä. Tasapaino kun ei ole ihan vielä parhaalla tolalla... Ja vaikka kuinka vahtii, niin sekunniksi kun kääntää pään, kuuluu yleensä "kops ja byääääääh..."

Melkosta touhua. Mutta niin ihanaa touhua silti! :)

Ja eka hammas tuli meille näemmä viime yönä! Tai ainakin tänä aamuna sen hampaan alhaalta suusta löysin.

Nukkumisesta voin vaan haaveilla, meillä on semmoset meiningit nyt yölläkin. Välissä jo tuntui, että vähän rauhottu, mutta nyt taas noustaan seisomaan unissaan tai sitten joskus toki vielä kontataankin pinniksen laitaa päin, ja sit huudetaan... Nukahtaa kyllä aina helposti uudestaan, kun menen rauhottelemaan, mutta siitä huolimatta äitikin saa nousta ylös välillä 20 minuutin välein. Äiti on vähän väsynyt, mutta kyllä tää tästä...

Muskari on meilläkin ollut harkinnassa, pitäskin selvittää siitä vähän enemmän.

Mitäs vielä... Eipä tuu nyt mieleen, vaikka asioita varmaan onkin sata ja yksi höpisemättä. Mutta nyt äkkiä tekemään jotain, ennen kuin tyttö herää. Muuten jää taas tekemättä! :)
 
Hm, harmillista kuulla eroista yms. :(( mutta tottakai, ymmärrän tilanteet vallanmainiosti lyhyen kertoman perusteella, et parempi se on pistää lusikat jakoon, jos ei yhteiselo suju. Nostan siulle sela hattua, että oot noin rohkea, että teit päätöksen lähteä. Toivon koko sydämestäni, ettei teille tule huoltajuuskiistoja tms miehen taholta!!
ja toivottavasti te(kin) LauraT saatte yhteistä aikaa miehes kanssa ja pystytte nauttimaan toisistanne ;)

Tuo kin -pääte ihan sillä, että tuntuu tässä ihestäkin ettei oo oikeasti sitä yhteistä aikaa ja olemista. Ihan vaan tätä arjen pyörittämistä..Ei sillä, ei pitäis valittaa koska hyvin myö tätä arkea yhdessä pyöritetään, mut kyl sitä kaipaa muutakin välillä. Mies on jonkin yllätyksen kuulema suunnitellu ihan vaan meille kahdelle..jää nähtäväks mitä on keksiny.

Ja toivon, et pystyn yllätyksestä nauttimaan, sillä niin käsitin, et lapsi jää tutun hoitajan huomaan. Eroahdistusta on alkanu neitokaisella ilmetä... :/ Tänäänkin oli miulla rintarepussa, et sain ees jotain tehtyä. Pakkohan ei olis mitään tehä sillon, kun neiti on hereillä, mut ei vaan jaksa koko ajan istua hänen kans lattialla O=) oonko sitten vuosisadan huonoin mamma sen tähen, mutta kuitenkin. Tänään kulki kirppu repussa mukana sisällä touhuillessa.
Ruokakaan ei kunnolla maistu...vetää huulet visusti yhteen ja pyörittelee päätään, kun yrittää evästä tarjota. Maito ja vellit kyllä menee!! ++++

No siis..sillä toivon et voin mahdollisesta kahdenkeskisestä ajasta nauttia, etten sitten murehdi sitä, et kuinka kotona pärjätään... :// Aikasemmin kirjoitin ystävälle järjestämistäni polttareista ja häistä, kyllä oli tuskaa lähteminen sinne!!! Oon varmaan niin turtunu olemaan tytön kanssa tässä ja kestämään kitinät ja kiukut ja keksimään keinot joka juttuun, et sitten on se huoli ja tuska vaikka toisaalta tiedän, et tyttöämme hoitava henkilö on mitä parhain siihen hommaan ja on mielellään (kummi).

Ka kylläpä avauduin.. kivi putos sydämeltä :)
 
Aah, jäi kirjoittamatta, kun Sadepilvi kyseli harrastuksista. Varmaan mennään seurakunnan päiväkerhoon ainakin. Neiti on niin sosiaalinen tapaus, että "pakko" saada vähän muita lapsia ympärille. Ja saapahan äiti aikuista naisseuraa samalla ;)
 
Juu poika oli viikonlopun hoidossa ja saatii viettää miehen veljen naisystävän synttäreitä ja baarissa käytii ja oltii rakastavaisia loppuyö jos noin voi sanoa.. :D Eli kaikki on menny parempaa päin sen jälkee ku sain huudettua sille. :)

sela voimia sulle paljon ja toivottavasti saatte uuden kodin :) Tunnen yhen entisen pariskunnan jossa mies oli täysi narsisti, kun kävi lukemassa netistä http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/ niin kaikki mitä luki oli ku olis kerrottu tästä miehestä. No tää naine muutti kahteen kertaan pois, ekalla kerralla mies sai puhumalla naisen itselleen takasin ja toisella kerralla kun nainen lähti niin mies kyttäs ulko-oven edessä ja odotti koska tää tulee kotia ja pääs taas heittelee pitkin katua.Kävi haukkumassa työpaikalla asiakkaiden edessä naisen huoraksi jne. Ja on tehny kaikkesa että naisen miessuhteet ei toimi. Nainen muutti 300 km päähän ja mies löysi uuden uhrin itselleen... :/ Mutta nyt tää min ystävä saa elää omaa elämää sielä missä asuu nyt vaikka tää mies vielä kummittelee välillä viesteillä ja puheluilla.

Meillä ryömitää sisällä ja kontataa ulkona. Eilen kipus rappusia ylös 3 askelmaa aika sujuvasti, ja sit iski todellisuus että se portti on hommattava mahdollisimman pian :D
 
Hienoa Sela, onnea oikeasta ratkaisusta ja erityisen paljon onnea uuteen elämään :) 

Meillä on neiti kans melkoinen ADHD tjtn... Koko ajan on ihan hirveä touhotus päällä eikä hetkeäkään vain ole... Ihan hengästynytkin melkein koko ajan kun niin on vauhti päällä. Minun perhe epäilee että neiti on äitiinsä tullut ja anoppi taas sanoi että ihan kuin isänsä :D Joten mitäpä tässä voi oikein odottaa? ;) 

Reissattu on kovasti, koko kesä ollaan oltu enemmän muualla kuin kotona ja nyt viimeinen viikko vain yhtä yötä kotona. Ensin käytiin Lapissa miehen mummilassa ja yhden yön kotonaolon jälkeen siirryttiin 600km etelään miehen isän luo. Eilen kotiuduttiin ja nyt mietitään lähdetäänkö tänään vai huomenna mökille, pitäisi käydä laittamassa juttuja talviteloille. Miehen kesäloma loppuu lauantaina niin ehkä sitten tulee oltua kotonakin :D 

Otettiin turvaistuinkin käyttöön etelään lähtiessä, paremmin neiti jaksoikin siinä istua kuin kaukalossa kun näki paremmin mitä tapahtuu :) 
 
Takaisin
Top