Elokuun elämää

Minä edelleen odottelen, josko pian saisi tavata tämän rakkaan pienen uuden ihmisen... Laskettu aika oli ja meni. Melkeinpä joka ilta odottaa tai vähintäänkin toivoo, että yöllä tapahtusi jotakin merkittävää. Aamuisin sitä ihmettelee lievästi pettyneenä, että kauankohan tässä vielä tuumaillaan. Nukkuminen onnistuu muutenkin enää vain pienissä pätkissä. Kipeähköjä, melko napakoita supistuksia saattaa olla öisin, välillä parikin tuntia, mutta en enää ajattele sen tarkoittavan mitään, sillä ne ovat niin monesti loppuneet yllättäen. Yritän ajatella, että hän syntyy, kun on valmis. Ei tässä nyt enää kovin kauaa voi mennä...

Miten teillä on lähtenyt arki sujumaan vauvan kanssa? Millainen oma olo ja vointi on ollut synnytyksen jälkeen? Oletko kohdannut haasteita uuden edessä? Joko teillä on käynyt vieraita?
 
Arki on lähtenyt rullaamaan ihan hyvin. Nopeasti tässä saa juonesta kiinni ja vauvan ehdoilla mennään :)
Meidän tyttö on huomenna jo 1kk! Aika rientää!
Meillä ongelmana se, että tyttö haluaisi nukkua ainoastaan mahallaan! Ja pelkään niin kätkytkuolemaa. Ollaan kokeiltu kaikki keinot, että voitaisiin kääntää nukahdettua toisiapäin jne. Mutta mikään ei toimi. Mahallaan nukkuu monta tuntia ja selällään/kyljellään maksimissaan 30minsaa. Hänellä on iltaisin vähän mahavaivaa ja välillä on huudettu tuntikin lähes putkeen.
Tavallaan toivoo, että aika menis hitaasti ja pysyis pitkään vauvana, toisaalta toivoo että kasvais niin ettei noita mahavaivoja ja kätkytkuolemariskejä enää olis!
Täysimetyksellä mennään, esikoisen kanssa ei onnistunut lainkaan ja on ihanaa kun nyt onnistuu! :happy:
Toisaalta sit taas mietin koko ajan, että syönkö jotakin mikä saa pienen mahan kipeäksi. Mehut, limsat, kahvi, ruisleipä ja suklaa on kokonaan jäänyt pois ruokavaliosta, samoin chili ja valkosipuli ja sipuli. Tomattiakin oon vältellyt. Mut on tää yhtä murhetta välillä.
Mutta tyttö on päivisin todella iloinen ja kauhean tarkkaavainen. Mahallaan nostaa päätään hirmu hyvin jne.
Ja mitä mun omaan painoon tulee niin 16kg on lähtenyt jo 9kg
Ja olin siis normaalipainoinen ennen raskautta. Vaunulenkillä oon pyrkinyt käymään päivittäin ellei ole muuta menoa. Yleensä lenkkejä tulee vähintään 4-5/7päivää viikossa.

Mites muilla arki menee? :cool:
 
Täällä mennään kans täysimetyksellä. Ja välillä tyttö on kyl syömässä koko ajan! Paljon ollu opeteltavaa, ensimmäinen kun on ja ite on jotenkin niin neuroottinen kaikesta o_O onneks mies on ollut myös kotona ja hoitanut kaikki kotihommat, ja ollu päivällä vauvan kanssa että ite on jaksanu yöt syöttäessä/hoitaessa.. Mut onhan tää ihmeellistä aikaa, ei tähän osannu oikeen valmistautua mitenkään ja näihin fiiliksiin, jotka on tosi ristiriitasia välillä kun itkettää hormonihuuruissa ja sit on taas maailman onnellisin!
 
Oispa ihanaa itsekin kirjoittaa jo kuulumisia vauva-arjen keskeltä, mutta täälläkin odotellaan vielä. Keskiviikko aamuna käynnistetään, sitten loppuu odotus...
 
Mulla tänään 41+4, huomenna Tayssiin yliaikaiskontrolliin, toivottavasti alettas sillon jo käynnistään! En halua enää kotiin ootteleen!!! :shifty:
 
Täällä mennään kans täysimetyksellä. Ja välillä tyttö on kyl syömässä koko ajan! Paljon ollu opeteltavaa, ensimmäinen kun on ja ite on jotenkin niin neuroottinen kaikesta o_O onneks mies on ollut myös kotona ja hoitanut kaikki kotihommat, ja ollu päivällä vauvan kanssa että ite on jaksanu yöt syöttäessä/hoitaessa.. Mut onhan tää ihmeellistä aikaa, ei tähän osannu oikeen valmistautua mitenkään ja näihin fiiliksiin, jotka on tosi ristiriitasia välillä kun itkettää hormonihuuruissa ja sit on taas maailman onnellisin!

Sama juttu täällä ja esikoinen kyseessä. Miehestä ollut iso apu, tosin nyt palaa töihin..hieman jännittää,että kuinka pärjätään sit vauvan kaa kahdestaan :O

Illat on rankkoja kun vauva vaan söis ja söis. imetys tekee edelleen kipeetä ni rinnat on kuin tulessa ja äidin vaikee pidätellä itkua..

Mä oon ihan mahoton hormonihirmu, itku tulee joka asiasta :D
 
Meillä on nyt neiti 5 päivän ikäinen ja kaikki on sujunut kyllä tosi kivasti.
Imetys sujuu hyvin vaikkakin sattuu vielä ihan sikana alkuun, mutta eiköhän sekin kohta helpota.
Mies palasi jo samantien töihin, yrittäjänä ei tosiaankaan lomia tunneta. Olen ollut siis yksin näiden kahden tyttösen kanssa ja ihmeen hienosti on mennyt. Ainoastaan tuon 3 v kiukkukohtauksia saa katsella, mutta se varmaan kuuluu kuvioon.
Odottelen edelleen sitä hormoniryöppyä mikä viimeksi tuli, mutta muuten tässä taitaa olla väsymys pahinta, mutta sekin toistaiseksi siedettävää. Vauva syö tosi monta kertaa vuorokauden aikana ja öisinkin tosi paljon. Eiköhän se siitä tasoitu jossain vaiheessa, alku on aina vähän tällaista. Esikoinen taisi 2 kk ikäisenä herätä kaksi kertaa yössä syömään.

Otan kyllä nyt tosi paljon iisimmin kuin esikoisen aikaan. Silloin panikoin ja hermoilin kaikesta. Nyt kun miettii niin ihan turhaa, koska yhden vauvan kanssahan on superhelppoa kun saa keskittyä vaan siihen. Mutta nyt on kuitenkin toinen lapsi joka kaipaa huomiota päivän aikana ja myös toisinaan öisin. Vauvahan on tosi helppo näin pienenä kun pääsääntöisesti vaan nukkuu ja syö. Mutta toki se isoin elämänmuutos tulee sen ensimmäisen lapsen myötä ja opeteltavaa ja ihmeteltävää riittää enemmän.

Täytyy muistaa, että pienen lapsen kanssa kaikki on vaan ohimeneviä vaiheita. Niin huonot kuin valitettavasti hyvätkin. Eli jos tuntuu että vauva nyt nukkuu tosi hyvin, se saattaa muuttua käden käänteessä. Kaikki on kovin tilapäistä tässä vaiheessa, kun vauva vasta opettelee asioita ja rytmejä.
 
Meillä on nyt neiti 5 päivän ikäinen ja kaikki on sujunut kyllä tosi kivasti.
Imetys sujuu hyvin vaikkakin sattuu vielä ihan sikana alkuun, mutta eiköhän sekin kohta helpota.
Mies palasi jo samantien töihin, yrittäjänä ei tosiaankaan lomia tunneta. Olen ollut siis yksin näiden kahden tyttösen kanssa ja ihmeen hienosti on mennyt. Ainoastaan tuon 3 v kiukkukohtauksia saa katsella, mutta se varmaan kuuluu kuvioon.
Odottelen edelleen sitä hormoniryöppyä mikä viimeksi tuli, mutta muuten tässä taitaa olla väsymys pahinta, mutta sekin toistaiseksi siedettävää. Vauva syö tosi monta kertaa vuorokauden aikana ja öisinkin tosi paljon. Eiköhän se siitä tasoitu jossain vaiheessa, alku on aina vähän tällaista. Esikoinen taisi 2 kk ikäisenä herätä kaksi kertaa yössä syömään.

Otan kyllä nyt tosi paljon iisimmin kuin esikoisen aikaan. Silloin panikoin ja hermoilin kaikesta. Nyt kun miettii niin ihan turhaa, koska yhden vauvan kanssahan on superhelppoa kun saa keskittyä vaan siihen. Mutta nyt on kuitenkin toinen lapsi joka kaipaa huomiota päivän aikana ja myös toisinaan öisin. Vauvahan on tosi helppo näin pienenä kun pääsääntöisesti vaan nukkuu ja syö. Mutta toki se isoin elämänmuutos tulee sen ensimmäisen lapsen myötä ja opeteltavaa ja ihmeteltävää riittää enemmän.

Täytyy muistaa, että pienen lapsen kanssa kaikki on vaan ohimeneviä vaiheita. Niin huonot kuin valitettavasti hyvätkin. Eli jos tuntuu että vauva nyt nukkuu tosi hyvin, se saattaa muuttua käden käänteessä. Kaikki on kovin tilapäistä tässä vaiheessa, kun vauva vasta opettelee asioita ja rytmejä.
Toi ois voinu olla täysin mun kirjotus. Meillä kans 2,5v.(poika) vaatii huomionsa eikä ymmärrä, että pikkuveli saa olla niin paljon äidin sylissä. Vauva nyt 2vko ja 2pv vanha ja yrittäjämies on viikonloppujen lisäksi ollut meidän kanssa ehkä kolmena päivänä. Onneksi mun äiti on ollu parina päivänä apuna. Vauva olis koko ajan tissillä eikä meinaa oikein nukkuakaan niin väsyn lisäksi on haasteena ollut tuon esikoisen viihdyttäminen. On muuttunut ihan täysin tässä parin viikon aikana, kiukkuaa, lyö äitiä ja isää (onneksi vauvaa kohtaan on lempeä ja tykkää hoitaa jne.), huutaa ja on oikeesti ihan mahdoton. Olis kiva tietää kauanko tuo vaihe hällä vielä kestää. Osaako kukaan kokemuksesta sanoa?
 
2 viikkoa ja 3 päivää oon nyt ollut äiti ja tää on ollut ihaninta ja kauheinta aikaa mun elämässä. Meillä oli muutto heti sen jälkeen kun päästiin kotiin sairaalasta ja uus asunto paljastui homeasunnoksi (mun astma puhkes siellä) ja viikon päästä sit muutettiinkin jo uudestaan. 1,5 viikon ikäisenä vauva oli ehtinyt asua jo kolmessa asunnossa:D Onneksi saatiin ja saadaan edelleen paljon apua molempien perheiltä, olisin kyllä hajonnut täysin jos ois pitänyt kahdestaan pärjätä. Nyt alkaa onneksi olla kaikki vähän valmiimpaa, ja voi keskittyä paremmin vauvan kanssa olemiseen. Se on ollu kyllä aika unelmalapsi nyt tän kaiken keskellä, nukkuu hyvin ja syö hyvin eikä juuri itkua oo tarvinnut kuunnella. Antaa yölläkin nukkua hyvin, herää yleensä pari kertaa syömään. Mahavaivoja on välillä mut sit ku laittaa mahalleen nii helpottaa heti. Saa nähdä kuinka kauan tätä helppoutta kestää:D
 
Mulla kans esikoinen 2,5 vuotias on ihan mahdoton meitä vanhempia kohtaan. Kun taas vauva on ihanan helppo. Imetys sujuu ja kaikki on mennyt hyvin, mitä nyt napa tulehtu mut nyt sekin on jo melkein parantunut. Vähän jännittää se kun mies menee töihin ens viikon jälkeen ja pitäis alkaa esikoista päiväkotiin viedä. Onneks kesäaikaan ei niillä oo mitään ohjelmaa niin ei tartte olla just 9 hoidossa.
 
Täällä tyttö on kohta kaks viikkoa vanha. Kaikki on menny hyvin, täysimetyksellä mennään kun maitoa tulee tosi hyvin. Pakastimeen maitoa oon jo saanu laittaa. Mies oli viimeviikon kotona viimestä kesäloma viikkoa pitämässä ja palasi maanantaina töihin. Pitää isyysloman vähän myöhemmin. Hyvin oon pärjännyt vauvan ja esikoisen (3.5v) kans. Väsynythän tuota on,mutta tiedostan että menee aikaa että heräämiseen tottuu. Vauva on onneksi niin rauhallinen vielä! ☺ onnellinen tästä kaikesta.välillä tulee ihme itkukohtauksia mutta kaikki ne on vaan onnesta. :Heartred
Mies on niin ihanasti mukana tässä kaikessa. Hoitaa molempia lapsia tosi paljon vaikka on itekki töiden jälkeen väsyny. Ottaa minut huomioon ja ottaa vauvat että saan syödä esim rauhassa ym. Kaikki muuttu niin paljon parempaan suuntaan kun aloin tätä vauvaa oottamaan. Vaikka ei meilä mitään ongelmaa oo ollu aijemmin, mutta huomaa eron nyt tämän hetkiseen tilanteeseen. ☺
 
Meillä pimu on nyt viikon ja hienosti sujuu! :Heartred isoveli (2v8kk) on ottanut pienen erinomaisesti vastaan. Ensimmäisen kerran kun näki siskon, sanoi: "vooooooi ettääääää. Se on ihana!" :D :Heartred aina kyselee mitä vauva itkee ja käskee mun antaan tissiä jos vähänkin inahtaa :D vielä ei ole mitään mustasukkaisuutta osoittanut eikä kiukutellut, tosin on saanut paljon huomiota mieheltä kun on nyt vielä kotona. V.lopuksi mies menee harrastuksiinsa ja ens viikolla takaisin töihin. Sitten oon omillani :S

Yöt sujuu yllättävän hyvin, vaikka etukäteen sitä pelkäsinkin. Nukutaan kaikki samassa huoneessa, kaksiossa kun asutaan. Ainoastaan ekana yönä tulin olohuoneeseen vauvan kanssa.

Imetys on alkanut nyt sujumaan paremmin, aluksi imuote oli väärä mikä sai mun molemmat nännit rikki. Pieni puklaili verta mitä nänneistä tihkusi. Ja kipeetä teki! :S

Huomenna eka neuvola :)

Jaksamisia viimeisille odottajille! Pian teidänkin pikkuiset ovat täällä :Heartred
 
Täällä menee kivasti. Vauva käytännössä vain syö ja nukkuu. Rinnat kesti ekan viikon imetystä hyvin ja vauva ylitti syntymäpainonkin viikossa vaikka syntyi yli nelikilosena. Nyt rinnat kuitenkin jo vajaan viikon aristaneet kovasti kun imetyksen aloittaa,kipu kuitenkin onneksi helpottuu noin minuutin jälkeen. Maitoa tulee runsaasti, pakkaseenkin saanut pumpata päivittäin yli 300ml

Miten sinne salaiseen keskusteluun sai laitettua pyynnön :)
 
Voi Kunusiini, oon niin kade tuosta 20h nukkumisesta!!! Meillä vauva nukkuu ehkä korkeintaan 11h yhteensä. Yleensä vielä vähemmän, tuo oli aika yläkanttiin arvioitu. :/
 
Meillä vauva on hereillä vuorokaudesta varmaan tunnin. Korkeintaan kaks. Mutta ikää vasta viikko joten toi valveillaoloaika tietty lisääntyy koko ajan.

Meillä esikoinen aloittaa tass päiväkodissa reilu vkon päästä ja on 3pv/vkossa josta olen kyllä tosi iloinen. Nyt kun on ollut 2 kk kesälomalla, alkaa olla jo aika turhautunut, varsinkin nyt kun om vauva. Kiukuttelee aika kohtuuttomasti. Noina kolmena päivänä mulla on sit mahis nukkua univelkoja ja touhuta muuta.
 
Meillä meni ekat pari viikkoa tosi kivasti, mutta nyt on ollut pojulla paljon masuvaivaa mitä kitisee, joten meinaa itsellä olla pinna suhteellisen tiukalla ja itku herkässä. Mä en saanut myöskään imetystä onnistumaan joten korvikkeilla ja pumpatulla maidolla mennään se vähä mitä tulee. Onneksi mies auttaa sen mitä töiltään ehtii, olisin muuten varmaan tullut jo hulluksi. Vaan pakko myöntää että ei tämä ihan niin ihanaa ole mitä ehkä odotin, vaikka vauva tosi rakas onkin.
 
Tällä ollaan oltu viikko jo sairaalassa... Tänää piti kotiin päästä mut bilirubiini arvot oli sittekki noussut taas ja nyt valohoidossa :sad001
 
Takaisin
Top