Elo-/syyskuun eloa :)

ccix

Piirimestaruustason postaaja
Tein nyt uuden ketjun yleiselle höpöttelylle... helpompi sit vuosien päästä selailla, et kuis meni vauvavuosi. Ja tohon kesäkuuhun ehtikin jo kertyä viestejä.

No mut vähän jatkan tota edellistä ketjua... meilläkin tuo taaperökärry on kyllä nyt tosi kovassa käytössä. Ei enää oikein muuta tehdä. Ihania nää pienet kun sitten jostain innostuvat, niin sitä sit kans tehdään. Mekin käpötellään ulkona ja nyt menee poika jo ihan mukavaa vauhtia ja varmoin askelin - vähän hassun näköstä kyllä kävely viel on. Ja "pitkiä" matkoja! Innolla ootan, et lähtis nyt vaan ihan ilman tukea käppäilee... seistaan jo ihan hyvin ilman tukea (varsinkin jos ei tajua seisovansa).

Sanoja on alkanut tupsahdella ja ööö... semmosta puheen kuulosta mölötystä. Yrittää viestiä jotain, mut en mä vaan ymmärrä, vielä :P

Tää uus raskaus on ihan ahterist! Oon niin sotanorsu, ettei mitään rajaa! Kai tyttömaha on sit vaan erilainen, koska Karpon kohdalla maha oli nätti (sit kun se ylipäänsä ilmaantua), ja nyt oon levähtänyt pullataikina. Mitkään vaatteet ei tosiaan istu ja takapuoli leviää. Ahdistaa. 3 kk+ pitäis vielä jaksaa tätä hirveetä olomuotoa ja palautuminen päälle.
 
Toinen sotanorsu ilmoittautuu! Kävin just neuvolassa. Kevyet 12kg tullut ja viikkoja 30+2. Se sf mitta veteli ihan hirveissä lukemissa. Turvottaakin. Onneksi neuvoloita on nyt kahden viikon välein!

Vauveli on rhd positiivinen, joten sain sen antiD -rokotteen. Pää alaspäin kaveri köllöttää jo näin hyvissä ajoin. Välillä tuntuu et saattaa syntyä koska vaan. Mutta jospas nyt kuitenkin vielä sen pari kuukautta jaksais olla syntymättä :)

Viikonloppuna on ystävän häät ja kaasohommia mulla. Sata asiaa hoitamatta ja aikaa nyt vain tämä ja huominen ennen kuin on taas lähdettävä reissuun. Tultiin eilen mökiltä kotiin ja pyykkikone laulaa. Nyt pitäis raahata tää maha kantajineen kaupungille. Mies on lomalla, joten saankin hoidella asioita ilman poikaa. Ihanan paljon helpompaa!

Nautinnollisia kesäpäiviä!
 
Kylläpä ne tyypit saattaa olla pää alaspäin ja aika alhaalla vaikka miten pitkään ja tulla silti vaikka myöhässä. Tosin se pelko on onneksi pienempi toisen kohdalla :)

Meilläkin odotellaan, että tyyppi lähtee itse kävelemään. Seisoo hetkiä ilman tukea mutta alkaa aina jännittää ja menee kyykkyyn vaikka ihan hyvin sujuu. Huomenna fyssarille näyttämään jalkaa, joka kävellessä pojalla kääntyy selvästi ulospäin koko ajan.
 
Pojan ensimmäinen yökyläily on takana ja oli sujunut varsin mallikkaasti! Söi kuulemma hyvin, ainoastaan yöunille mennessä oli itkenyt hieman, mutta oli myös nukkunut koko yön heräämättä! :) Eikä ollut edes vihainen äitille ja isälle kun mentiin hakemaan isovanhemmilta kotiin! :wink
 
Mites onkos muilla ollut eroahdistusta?

Suomen loman jalkeen poikaa on ihan hirvea tyo laittaa nukkumaan vaikka kuinka vasyttaisi. Kun valot menee pois niin alkaa ihan hirvea hilluminen. Jos jaa yksin niin alkaa itku ja viimein rauhoittuu nukkumaan vain minun mahan paalle. Yolla joka yo heraa ja alkaa hillumaan. Viimein nukahtaa minun kainaloon. Talla kertaa ei onneksi ala itkemaan paivalla kun lahden pois huoneesta.

Kohta mennaan Italiaan lomalle joten rutiinit jarkkyy taas pari kertaa ennen kuin tasoittuu. Huh huh isaltaan oli mennyt hermot melkein eilen kun oli nukuttanut poikaa pinnikseen ekaa kertaa. Ihan hyva etta nakee millaista on. :)
 
Muokattu viimeksi:
Eroahdistus näkyy meillä kiukkuiluna jos äiti häviää pojan näköpiiristä. Mutta pinnikseen kyllä rauhoittuu ilman säätöä... onneksi! Muuten on nimittäin melkoinen viihdytettävä takiainen taas vaihteeksi. Mutta onneksi on kesä ja kuuma, voidaan vaan hillua tekemättä mitään järkevää :D

Ja juu, vielähän tämä vatsan asukas ehtii kääntyilemäänkin, mutta lähinnä oon tyytyväinen että on löytänyt tuon pää alaspäin -elon edes nyt toistaiseksi. Nimittäin tää pian 10kk ikäinen vilpertti tojotti jalat alaspäin vaikka kuinka kauan.

Oon aivan puhkipoikki. On ollut niiiiiin tapahtumarikkaita viikkoja että alkaa väsymys iskemään.
 
Eroahdistus, kyllä! On ollut jo jonkin aikaa. Nyt on vielä kovempana, kun oli kipeä. Huuto ja älämölö on jotain aivan käsittämätöntä. Myös unille mennessä. Neiti haluaa iholle. :)

Tänään oli eka työpäivä loman jälkeen ja oli mullakin eroahdistusta niin, että olen tässä nyt koko illan tiristellyt tippa linssissä. :D
 
Mä en tiedä onko meillä varsinaista eroahdistusta, ainakaan vielä. Poika on aina ollut mun perään, kitisee ku poistun näkyvistä. Ja tosiaan tehny sitä jo ties kuinka kauan.
 
Eroahdistusta havaittavissa, mut lähinnä vaan just iltaisin... meillä kun pinnis on tossa sängyn vieressä niin Karpo haluaa, et juurikin minä nukun häntä lähempänä. Jos nukun toisella puolen, joka passais mulle paremmin, tyyppi heräilee itkeskelee. Muuten tyyppi nyt roikkuu lahkeessa ja seuraa tosiaan joka paikkaan... ei kuitenkaan itke, kerta pääsee nyt kaikkialle, jopa suihkuun mukaan :D

Ja nyt oon taas näinä muutamana hellepäivänä ollut aivan finaalis. Oon kaiketi niin kuumaverinen, et pakahdun. Hikoilen kuin pieni sika, tai siis isompikin. Ei vaan pysty tekemään mitään... ja siis Karpohan tekis kaikkea. Sit vaan vaapun tyypin mukana ja koitan kaikkeni viihdyttää. Ei ihme et oon tuvoksissa. Mieshän on niin dorka, ettei se ymmärrä, vaikka kuinka yritän rautalangasta vääntää - jos vähän osallistuisit, ei tartteis synnyttää viikolla 30+. Itelläkin siis fiilis, et tyyppi vois tulla koska vaan, vaikkei siis mitään merkkejä oo ilmassa (kopkop).

Äh, en tiedä mikä taas mättää... hemputin hormonit vaan pistää niin kiukkuseksi, eikä toi miehen käytös nyt mitään priimaa ole. Onneksi ei tartte tän pään ja kropan kaa niin kamalan pitkää aikaa enää viettää, mut toisaalta kyllähän tää täst pahenee ennen ku sit lopulta helpottaa :) jaksaa, jaksaa...

Niin ja meillä on nyt otettu ekoja askelia ilman tukea, siis ihan yksi tai kaksi, mut tästä se lähtee. Toivosin nyt et oppis taidon, et sit marraskuus meno ois jo varmaa.
 
Poika tänään 10kk! :Heartblue

Meillä ei pahemmin mitään eroahdistusta oo ollu... Nukuttaa pitää kyllä edelleen. Yksin jos jättää sänkyyn ni kekkaloi vaan menemään. En tiiä miten pitkään jaksais siellä hillua ennen ku kävis nukkumaan.

Tänään tosiaan 10kk täynnä ja sen kunniaks alettiin vähän konttaamaan. :happy: Eteisen käytävä kontataan jo oikein mallikkaasti päästä päähän, mut jos kovaa haluaa mennä ni sit ryömii. Aamupalalla maisteltiin vähän jugurttia ja oikein hyvin maistu!
 
Sultti meilläki kälätetää ja poukkoillaa sängyssä aina välillä ennen nukkumaanmenoo. Ja välillä taas on selväst odottanu omaan sänkyyn pääsyy ja nukahtaa samantie. Mä jätän hänet sinne nukahtamaan yksinään aina. Sillon tietty käyn välillä näyttäytymässä jos oikeen alkaa itkemään. Mut aika harvoin alkaa, yleens nukahtaa ennen pitkää sinne iteksee :)
 
Meilläkin vaan jätetään omaan sänkyyn, vaikka olohuoneessa ois jo alkanu väsykiukku niin omassa sängyssä tulee aina hyvälle tuulelle. Ehkä kerran kaks pitää käydä peittelemässä niin sitten nukahtaa ittekseen jossain vaiheessa. :) Nyt liikkumisen myötä on se kekkalointi vähentyny ja nukahtaa nopeammin ku ennen.
 
Meillä alkas hyvin tää elokuu :) mä teloin itteeni töissä sillä seurauksella että mursin kolme jalkapöydän luuta ja nyt jalka kipsissä ainakin 6 viikkoa.. Ehdin oikein kuukauden olemaan töissä :D Aika haastavaa on lapsen hoito keppien varassa. Onneksi sain pyörätuolin lainaan, se vähän helpottaa kun pystyy ottamaan lasta edes syliin kun kipsi jalalle ei saa varata yhtään painoa :D Luojan kiitos molemmat mummat on ollu päivisin vähän auttelemas mua ettei oo tarvinnu ihan yksin olla lapsen kans kun mies on kuitenki päivät töissä... Onneks enää viis viikkoa tätä!!! :happy:
 
Terkkuja täältäkin pitkästä aikaa :) Me on lomailtu ympäri Suomea ja se on vaatinut oman palautumisensa tähän arkeen. Hyvin on pojat messissä kulkeneet ja jopa pieneen hotellihuoneeseen nukahtaneet vaikka vanhemmat on töllöä katselleet :) Varmaan riittävästi päivän aikana vipinää, että nukahtais vaikka pystyyn, jos tarve vaatis.

Meillä kävellään kovasti jo tukia pitkin, vielä en kuitenkaan odota ensiaskelia. Mies odottaa mutta mun mielestä se meno ei ole vielä ihan sen näköistä mutta ei siihen varmasti kovin kauaa mene. Muutenkin ollaan jo paaaljon parempi tuulisia mutta tuota eroahdistusta on meilläkin ilmassa ja paljon. Isä on ihan jees useimmiten mutta jos minä satun samaan huoneeseen saattaa pillahtaa ihan älyttömään itkuun, kun mut näkee, joka loppuu ainoastaan, kun minä otan syliin. Sen jälkeen ei päästetä äitiä taas mihinkään..

Päivät ovat myös saaneet mukavasti jotain rytmiä, meillä herätään yleensä 6-7 aikaan, ihan pienet torkut noin 9 aikaan, sitten ulkoillaan tms. lounas noin klo 11 ja päikyille noin 12. Nukkuu 1,5-3 tuntia ja sen jälkeen valvotaankin klo 20-21 saakka. Joskus saattaa alkuillasta nukkua lyhyet torkut, jos nukkuu kovin lyhyet päikkärit. Iltaunille menoa se ei kuitenkaan haittaa. Tietenkin, jos on menoa niin päivä on hieman rikkonaisempi mutta semmoista se nyt vaan on kun ei voi vain kotona kököttää.

Ja mulla alkoi tällä viikolla kesäloma..ja nämä kelit :Heartred Onpa ihanaa kun vihdoinkin saatiin kesä tänne, mun varsinaisen loman alkua se kait sitten vain odottikin :wink Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että töihin paluu häämöttää jo ihan lähellä. Mua ei toisaalta haittaa. Mies jää hoitamaan kotiin ja tiedän, että homma sujuu ihan tuosta vaan. Hyväkin ehkä, että saa hieman tuota henkistä napanuoraa katkaistua pojalta.
 
Meillä on nyt sitten jäänyt toiset päikkärit pois. Poitsu nukkuu yhet pitkät päikkärit noin klo 11:30-14:30 ja yöunille käydään kasilta ja herätään seiskalta. Ihan jees rytmi mun mielestä. :) Neuvolassakin sanottiin että ihan hyvin tän ikänen voi nukkua vaan yhet päikkärit päivässä jos yöunet on pitkät.

Jäbä on pari päivää ollu nuhasen kuulonen... Räkää ei valu mutta nukkuessa kuuluu hirvee röhinä. :sad001 Muita oireita ei oo eli syynä on varmasti hampaat. Vähän jotain punotusta ja turvotusta yläikenissä on.
 
Mitenkähän toi meidän jäbä nukkuu noin paljon... Yöunet keskimäärin 20-06:30, sitten aamupäiväpäikyt n. 9-11 ja sitten vielä iltapäivällä kolmisen tuntia aikavälillä (ohjelmasta riippuen) 13-18....
 
Mä oon jo jonku aikaa miettiny et nukkuukoha toi poika liian vähän. Nukkuu siis yöunia n. 10-11h ja sit yhdet parin tunnin päikyt. Joskus tarvii puolen tunnin torkut alkuillasta (klo18) mut useimmiten ei...
 
Mä jostain luin että tän ikästen ois hyvä nukkua noin 13-15h vuorokaudessa. Jokainen lapsi on tietty erilainen ja unentarve kans. :)
 
Uni on vaan hyväksi ellei ihan koko aikaa nuku :) koko ajan tulee uutta tietoa, miten hyvä uni parantaa terveyttä, niin fyysistä kuin psyykkistä. Ja äitien mielenterveyttä parantaa hyvät päiväunet. Meillähän niitä ei ole aikoihin ollut. Tyyppi nukkuu pariin otteeseen päivässä puoli tuntia, mutta eipä tarvi pahemmin unia miettiä menoja suunnitellessa.
 
Takaisin
Top