Eletäänkö teillä äitivaihetta?

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
Meillä on 2,5-vuotiaalla (taas) äitivaihe päällä. Isi ei saa halata, ei isin syliin, äiti vie vessaan, äiti pukee, äiti laittaa sänkyyn...ja niin edelleen. Jos mies yrittää tehdä jotain mihin taapero on valinnut minut, seurauksena on aivan jäätävä kirkuminen. Tosi rasittavaa! Niin minulle, jonka perään huudetaan kuin miehellekin, joka ei kelpaa taaperon mielestä mihinkään. Äskenkin tein tietokoneella töitä, kun taapero alkoi kirkua minua kanssaan vessaan - mies ei olisi kelvannut. (En kyllä mennyt.)

Eletäänkö teilläkin äitivaihetta? Vai onko kenties isä se, jonka perään huudetaan? Vai kelpaako lapsille molemmat yhtä hyvin? Ja jos teillä on toinen vanhemmista suosiossa, miten suhtaudutte asiaan? Teettekö lapsen mielen mukaan vai ettekö anna sen vaikuttaa mihinkään?
 
Isommilla oli jossain vaiheessa isi vaihe. Minä olin ihan täysillä mukana lasten isäisäisä jutuissa. Nautin omasta vapaastani täysin, kun isin piti tehdä sitä ja tätä! :D
 
Isommilla oli jossain vaiheessa isi vaihe. Minä olin ihan täysillä mukana lasten isäisäisä jutuissa. Nautin omasta vapaastani täysin, kun isin piti tehdä sitä ja tätä! :D

No tämä! Just tänään sanoin miehelle että en yhtään pistäisi pahakseni isivaihetta. :grin
 
Meillä on ollut niin isi kuin äiti vaiheitakin. Isi vaiheet on siitä kivoja että äitiä ei kaivata joka asiaan. Se "En tykkää äitistä, tykkään vaan isistä" puoli siinä on vähemmän mukava. :meh: Toisaalta aina ei voi mennä lapsen pään mukaan ja silloin sen toisen vanhemman on vain kelvattava.
 
Meidän molemmilla lapsilla on äitivaihe. Ja pienemmällä se on tosi vahvana, mutta imetys lienee isoin syy siihen. Vanhempi lapsi taas vaatisi äitiä ja isi tuntuu kelpaavan harvoin. Tosin isi touhuaa saman verran lasten kanssa mitä minä, siis silloin kun hän ei ole töissä ja kyllä hän nukuttaa vaikkapa esikoisen, vaikka esikoinen vaatisikin äitiä.
 
2v on äitivaiheessa ihan täysillä, 1v on pikkuhiljaa pääsemässä isivaihteesta yli :)
 
Miten teillä sujuu silloin, kun se "ykkösvanhempi" ei ole kotona?

Meillä menee nykyisin ihan hyvin - mitä nyt taapero kuulemma kyselee vähän väliä että missä olen ja koska tulen. Mutta muuten on ihan kivasti isänsä kanssa. Se isän vastustus alkaa sitten, kun minä ilmaannun näköpiiriin. :rolleyes:
 
Meillä on melkein aina äitivaihe, kun olen kotona :D ..Mutta ollessani muualla on isä sitten se ykkönen eikä mun olemassaoloa edes juurikaan muisteta. Hyvä niin :)
Ja onhan se loogista, koska minä olen päivät lasten kanssa kotona ja mies käy töissä. Ei tarvinnut silloin aikoinaan esikoisen olla kuin muutaman päivän kotona isänsä kanssa niin jo oli niin isin poikaa ettei äiti meinannut kelvata ollenkaan. Ja sitäpaitsi, mullahan oli mukana palatessani sellainen pieni toukka joka myös saattoi vaikuttaa asiaan ;D Mutta uskoisin siis, että jos mies olisi lasten kanssa kotona ja minä töissä niin meillä elettäisiin isivaihetta :)
 
Takaisin
Top