Elämää taaperon kanssa

Jemppu: Kiitos sänkyvinkistä! Täytyy varmaan kokeilla tuota samaa taktiikkaa.

Mä taas täällä pelkään, että tää kuopus onkin nyt sitten joku 24h koliikkihuutaja, kun ekan kanssa päästiin niin helpolla. :nailbiting: Sitten ei oikein päikkäreitäkään voi nukkua, kun on tuo esikoinenkin mukana menossa.

Oli näköjään jäänyt yksi pätkä tuosta edellisestä kommentista poiskin, kun piti Aarialle kommentoida, että eiköhän se ajan kanssa helpota tytönkin kanssa. Ja toinen on varmaan astetta helpompi tapaus sitten, kun on noista haasteista jo selvinnyt. :)

Mulle on taas tää raskausaika ollut todella rankkaa. Oon ollut ihan surkeassa kunnossa pahoinvoinnin ja anemian takia ja lisäksi vielä sairastellut tosi paljon. Nyt alkaakin jo sitten loppuraskauden vaivat jo painaa päälle, vaikka vielä nelisen kuukautta olisi laskettuun aikaan. o_O

Odotan kyllä innoissani jo kesää, että saisin tän toisenkin lapsen mahan ulkopuolelle kasvamaan. (Eikä tarttis pukea mahan kanssa sataa kerrosta vaatetta karkailevalle taaperolle. Pitääköhän tässä vielä jonnekin kuravaateostoksille lähteä? :wtf:)
 
On kyllä omat kommervenkkinsä raskaus+ taapero yhdistelmässä.. mutta joskus voi olla apuakin. Nimittäin olin ekasta tosi pahoinvoiva ja oksentelin 16 viikolle. Nyt ei oo ollu oikeestaan semmosta kunnon pahoinvointia ollenkaan ja lievempääki vaan vähän, mehun juominen on jo auttanu. En oo oksentanu kertaakaan ja lähelläkin on ollut vaan yskimisen tms takia. Mutta annas olla ku päätin että nyt vierotetaan tyttö ni hyökkäs ihan kauhee merisairaus päälle! Ihmettelin et mitenkäs se näin myöhään alko.. ja osin olosuhteiden vuoksi ja osin mielenkiinnosta päätin sittenki vielä vähän lykätä sitä huudatusvierotusta.. niin tadaa. Pahoinvointi katos heti. Eli näköjään toi imettäminen pitää sen pois :eek:

Tsemppiä ja jaksamista kovasti Mininen vielä vikoihin kuukausiin! Toivottavasti loppuraskauden krempat ei oo liika hankalia ja pahoinvointi helpottais jo..!
 
Mulla ollu puolestaan tässä raskaudessa enempi kremppaa tän kropan kans. En todellakaan ole päässy yhtä helpolla kuin viimeksi. Lähinnä kivut on liitoskipuja, mut ne ne onkin vistoja, kun pitää yrittää pysyä ton taaperon vauhdissa, kun tekis mieli seistä paikallaan, jalat ristissä. Ja joo koitappa pukea tai kantaa sitä rimpuloivaa lasta tän mahan kans, mulla on siis LA huhtikuussa, et tässä mahassa on jo ihan kivasti kokoa. Onneksi tää raskaus on jo loppusuoralla, oon kyllä niin täynnä jo näitä voivotteluja, ähkimisiä ja puhkimisia kaiken kans, on kuulkaa niin sotanorsu-olo, että ei tosikaan. Mut mun osalta tää raskaanaolo on sit tässä, et eiköhän nää viimeiset 8 vko vielä jaksa... ja toisaalta koitan "nauttia" niistä mukavista fiiliksistä, mitä tähän hommaan kuuluu, koska niitä ei sit enää tule kokemaan.
 
Heh, heti kun täällä tuskailin pojan vilkkaita öitä, niin nyt on 3 yötä mennyt aikas hyvin, JEEE! :happy: ( vaan 2-4 kertaa yössä joutunut nousemaan hysteerisen itkun tai muun takia. Ekana hyvänä yönä poika nukkui putkeen klo 2.00-8.00 ja pelästyin jo että onko poitsu vielä hengissä kun niin hiljaa oli, piti oikein tarkistaa hälyyttimen kautta että kuuluuko hengitys tai pyörimisääniä :grin Meidän piti siis kokeilla vanhempi huoneessa unikoulua, jossa siis viikon ajan vanhempi nukkuu lapsen huoneessa ja siirtyy sitten pois, mutta jo tokana yönä kun en itse saanut nukuttua ollenkaan niin ajattelin että siirretään unikoulua siihen asti että ollaan talvilomareissusta selvitty, mutta nyt se unikoulu toivonmukaan voidaan jättää pois. Josko tuo poika nyt jatkaisi hyvää nukkumista.. Toivossa on hyvä elää :happy:

Tsemppiä teille joilla on masu+taapero yhdistelmä! Olenkohan hullu kun toivon samaa itselleni :joyful: Nyt jo yk 9 mutta vielä ei pikkusisarus ole ilmoitellut tulostaan, mutta eipä tuo ekakaan pitänyt kiirettä.
 
Muokattu viimeksi:
Mullaki lähti matkaan vasta 8-9kk yrittämisen jälkee, onnea yritykseen ja sitä vauvaliimaa teille :)

Me vaihdettiin niin päin että mies nukkuu neitokaisen sängyn puolella ja minä kauempana ja ta-daa.. yöt rauhoittu huimasti! Ja ne nukkumaankäynti-itkutkin lyhenty varmaan puoleenntuntiin.. Mies on kyllä koko ajan ihan marttyyrina ja tulee vähän olo et sen mielestä mun pitäis lohdutella ne itkut.. huokailee vaan raskaasti jotain et "Sinne se lannistui taas että ei äiti hänen hätäänsä kuule.." :'D Heittäytyy sentimentaaliseks ku joutuu ite oleen siinä surkean naaman vieressä vaikka hyvillä mielin huudattaa jos mä oon siinä xD Mut näyttäis olevan jotain valoa tunnelin päässä :)

Mitä kaikkia leluja teidän taaperoilla on tai muuta sisätekemistä? Tääl kaivattais jotain uutt ideaa..
 
Meillä nukuttiin eka yö jatkettavassa, jei! :gen014 Hienosti meni, ei tyttö ollu moksiskaan. Toki häntä ei voinu ihan yhtä huolettomasti vain jättää sinne köllöttelemään, ois varmaan tullu samantien pois, mut helposti rauhoittui kuitenkin "isoon sänkyyn". Varsinkin, kun ottaa huomioon sen, että hän on vasta kuukauden verran ylipäätään nukkunut omassa huoneessa! Ollaan reenattu tuota isojen sänkyä päikkäriaikaan, ettei tämä vaihto nyt ihan kylmiltään tullu, mut saa nähdä sujuuko nukkumaan meno tänään yhtä hyvin kuin eilen. Ois kyllä ihan mahtavaa jos sujuis, saatais sit ottaa pinnis ihan huoletta tämän tulokkaan käyttöön...

Me vaihdettiin niin päin että mies nukkuu neitokaisen sängyn puolella ja minä kauempana ja ta-daa.. yöt rauhoittu huimasti! Ja ne nukkumaankäynti-itkutkin lyhenty varmaan puoleenntuntiin..

Jes, hyvä homma! :thumleft Toi on jo hyvä alku! Meillä unet rauhoittui ihan tyystin sillä, että tyttö läksi omaan huoneeseen, jäi kaikki viimeisetkin yöheräilyt, mut tsemppiä teille jatkoon! Kyllä se siitä!

Mitä kaikkia leluja teidän taaperoilla on tai muuta sisätekemistä? Tääl kaivattais jotain uutt ideaa..

Onhan noita siunaantunut jo, vaikka ja mitä. Legoja, eläimiä, Little People -hahmoja ym., pehmoleluja, nukkeja, kirjoja ja palapelejä (joita ei kyllä vielä osata tehdä). Palikkalaatikko löytyy, mutta sitäkään ei vielä jakseta keskittyä tekemään, Siivousvälineet piti ostaa omat, ja kippoja, kuppeja ja kattiloita, että saa myös siivota ja tehdä ruokaa, silloin kun äitikin tekee niitä asioita, ilman että pitäis antaa oikeita kattiloita tai kauhoja. Myös lastenlauluja tykkää kuunnella ja tanssia niiden tahtiin, vaikka meillä ei olekaan kuin yksi levy, mut se on tytön mielestä tosi hyvä :wink.

Meillä tyttö tykkää kyllä touhuta itsekseen, et siinä ei tarvi kuin olla läsnä ja katsoa perään kun toinen touhuaa. Mut meillä onkin tosi aktiivinen toi tyttö, se ei kauaa paikallaan pysy. :grin Ja tottakai kaikki sellanen, mikä ei oikeasti ole lelu, niin nehän ne ois parhaita leluja. Kaukosäätimet, puhelimet jne., annettiin sit oma kaukosäädin (taskulaskin) ja puhelin (rikki mennyt kännykkä), ettei aina tulis pahamieli, kun otetaan ne oikeat pois, jos ne käteen joskus eksyy.
 
Täällä pitäis olla koko ajan seuraa pitämässä vaikka tyyppi onkin tosi aktiivinen.. osaa hakea huomiota kans kovin tehokkaasti.. hyppii ja kaatuilee vaarallisesti sohvalla, kiipeää laatikoita pitkin kaivamaan ja levittämään kaapista jauhoja, syö sähköjohtoja jne jos eipidä seuraa kun tietää mitkä puuhat varmasti tullaan keskeyttämään. Miten voi yks ihminen (ja vielä noin lyhyt :D ) ehtiäkin ihan kaikkialle..
 
Meillä on poika nyt alkanut jo vähän paremmin viihtyä omissa puuhissaan, mutta aika paljon vaatii vielä huomiota. Ja tekee juuri tuota samaa kun teidän tyttö, aaria. Alkaa tekemään kaikkea mitä on kielletty tekemästä, jos ei hetkeen saa huomiota...

Meillä poika tykkää palapeleistä, vaikkei niitä yksin vielä osaa tehdä, mutta aina tuo palapelin äitille, niin yhdessä tehdään. Tykkää myös hakea tavaroita, joita pyydän tuomaan. Näin saa myös hämättyä vähän, jos on itsellä puuhat kesken... "Missä on paloauto?" "Tuo äitille nalle!" :grin Kaikki lelut mistä tulee ääntä on kivoja, samoin kirjat ja rakennuspalikat. Vois kyllä hankkia pojalle myös noi omat siivous ja ruuanlaitto välineet! Ei tarvis aina olla pesemässä jokaista kauhaa ja kippoa jonka kaapista ottaa, jos poika malttaisi pysyä omissa astioissa:rolleyes: Imuri on pojasta kyllä niin jännä vehje! Sitä jaksaisi ihmetellä vaikka kuinka kauan!
 
Joo meillä kans "ratsastetaan" imurilla ja laitetaan sitä päälle ja pois niin paljon, ettei siitä imuroinnista tule mitään ainakaan tytön kanssa kaksin. Toisen pitää mennä sit tytön kans toiseen huoneeseen siksi aikaa, kun toinen imuroi. Ja joo, kyllä meilläkin tiedetään kaikki mitä ei sais tehdä ja tulee sit niitä piruilu-putkia oikein, varsinkin jos ei saa jotain haluamaansa juttua. Sit tehdään putkeen kaikki se mitä tiedetään olevan kiellettyä. Meillä tykätään kyllä kans tuoda ja hakea kaikkea. Kovasti olenkin yrittänyt ottaa mukaan kaikkeen mihin vaan voi, auttaa aina äitiä purkamaan kauppakassit, ojentaa sieltä mulle ja mä laitan jääkaappiin. Sama pyykkien kanssa, et antaa korista ja mä laitan kuivumaan. Mutku eihän kaikkeen voi sit ottaa mukaankaan, vielä. Ulkona pukkaa lunta lumikolalla tai lapiolla, niin kuin mekin tai sit vetää itse pulkkaa, se on kivempaa kuin olla kyydissä. Tykkää taapertaa menemään pihallakin ihan loputtomiin, ei viihdy yhtään vaunuissa ja aina tulee itku, kun pitääkin lähteä sisälle.
 
Joo sama täällä että ulkona pitäis olla aina ja kriisi iskee ku mennään sisään :D Meidän tyttö haluis vetää itseään pulkassa.. menee pulkkaan ja huuto alkaa jos ei saa itselleen narua. Sit siinä on sillee äh! Häh! Liiku nyt tyhmä pulkka.. narua ei saa ottaa tai tulee kriisi, joka toisaalta tulee myös kun pulkka ei liikukaan.. Pitäis varmaan viritellä toinenki naru :D
 
Ainiin, mekin annettiin pojalle oma puhelin (isin vanha, pois käytöstä otettu). Sillä sitten on aina soittelevinaan... Puhelin korvalla ja kauhea pälätys ja tekonauru :grin On nää kyllä aika hauskoja tapauksia!
 
Hei, en ole kovinkaan montaa kertaa poikennut täällä vauvan syntymän jälkeen, mutta nyt kun liityin marraskuun 2015 odottajiin, oli pakko kurkata tännekin. Hauska, että täällä on muitakin odottajia.
Täällä tyttö nukkuu omassa huoneessa, on nukkunut miltei puolisen vuotta. Yöt ovat sujuneet vaihtelevasti, hampaat ja flunssat tietty vaikuttavat välillä yöuneen. Imetyksen lopetin vasta 1v2kk iässä eli reilu kk sitten. Kovasti olin kiinni siihen asti hänessä, isä kun ei kelvannut nukuttamiseen eikä pullo. Tyttö on perhepäivähoidossa lyhyempää päivää, oppi juuri kävelemään, sanoja tulee jonkin verran, syö jo osittain itse lusikalla, pottailua harjoitellaan ja joskus itse jo pyrkii potalle...uhma taitaa olla alkamassa. Siinä lyhykäisyydessään missä mennään joulukuun tytön kanssa, jännittää kovasti tämän uuden tulo...koitan nauttia joka hetkestä vielä kun voin omistautua täysin tälle pienelle ihanalle tytölle :love7
 
Täällä imetys on vähentynyt paljon raskauden myötä, ja enää aamulla saa poika tissiä. Yöllä nukkuu enää 10h, kun ennen nukkui 12h. Aamut on aikaistuneet kahdella tunnilla, ja mä oon kyllä niin väsynyt aamuisin! Onneksi poika kuitenkin nukkuu sen 10h putkeen, vielä kun itse oppisi nukkumaan... Musta tuntuu että oon saanu itselleni jonkun unihäiriön kehitettyä vauvavuoden aikana, kun poika oli niin huono nukkumaan 8kk asti. Tää aamujen aikuistuminen on myös aiheuttanut sen, että joskus nukutaan kahdet päikkärit, vaikka varmaan puoli vuotta on jo menty yhdillä päiväunilla... Tuntuu, että ihan sekaisin nyt menny kaikki! :shifty:
 
Heippa kaikille!! :) Niin ja ihan ekana, anteeksi etten ole käyny kirjottelemassa kuulumisia!
Mulla menis varmaan kuukausi kun lukisin kaikki "ei luetut" viestit, joten silmäilin vain viimeisiä..
Huh mikä vuosi!! :woot:
Meijän tyttö on kohta 1v 3kk. 1v neuvolassa oli 8800g 74.3cm. Toki mä epäilen, että sijaisella kävi mittavirhe ja neiti oli pari cm pitempi vaatteista päätellen. Pieni kirpu hän siis on :happy:
Tyttö on nukkunut noin 6kk asti omassa huoneessa n.12h unia.. Eli ihanan helppo kolmas lapsi! Iloinen kuin mikä ja juoksee kovaa vauhtia..
Oma elämä (tai jos mulla vielä sellainen on :wink) on heittänyt kuperkeikan.. Lopetin päivätyöt viime kesänä ja siitä lähtien olen tehnyt keikkahommia vanhassa työpaikassa tarjoilijana. Eli vkloppu työ, niin ei tarvi laittaa lapsia hoitoon.. Ensi vkolla mulla on koulun haastattelu lähihoitaja puolelle. Aikuiskoulutuksena 2v siis.. Peukut pystyyn, että pääsen sisään :nailbiting:
Avioliitto.... Puuuuuh! Viime kesänä tehtiin eroa.. Mies ryyppäs koko sen ajan ja jouduttiin asumaan saman katon alla, koska kummallakaan ei ole vara asua tässä yksin. Joten joku mielenhäiriö mulle tuli ja vedin eropaperit pois.. NOH, nyt oon samassa tilassa, erota vai ei.. Haaveilen vaan joka pv omasta elämästä ilman sitä. Mies ei vaan halua erota ja pelkäänkin taas sitä tilannetta, jos päätetään erota että millaiset asumisongelmat nyt tulee.. Joo hän ei ikinä pettäis mua tms, eli ihanne mies, mutta kaikki muu mättää.. Aivan eri elämän haaveet. Sille on tärkeintä maastoautoilu ja harrastukset.. "Kyllä yksi maasturi talossa pitää olla." Joo hän ajaa noin 4000€ maasturilla metsässä, jossa ei ole kuin kaksi penkkiä ja minä kolmen lapsen kanssa noin 500€ paskalla joka on siis ihan perus kokoinen.. Ottaisin oman autolainan, mutta kun olen virallisesti työtön, niin mun keikkatuloilla ei ole merkitystä pankin silmissä. (Varsinkaan kun mies joskus sössi meidän asuntolainan.) Eli tilanne ei ole vuodessa muuttunut.. Minä hoidan kodin ja lapset, mies harrastaa..
Anteeks avautuminen, ei ollu tarkotus, mutta sormet alko syyhyään kirjottaessa :joyful:
Olikin ikävä teitä!! ❤️
 
Niin ja ihana lukea, että täälä on paljon "uusia mammoja" mahat pystyssä!! Onnea teille kaikille!! ❤️
 
Moikka!
Mäkin sitten päätin kirjoittaa pitkästä aikaa. On ollut niin hetkistä elämää =)
Meidän neitihän on jo 1 v 4kk kohta. Kävelee ja juoksee, puhuu paljon mutta yksittäisiä sanoja, nukkuu edelleen huonosti ja syö vielä huonommin. Mutta ainakin kasvaa :D viimeksi kun käytin tyttöä koti vaa'alla niin se näytti 12 kg. ja pituuttakin taitaa nyt olla lähemmäs 86 cm kun sen kokoisia vaatteitakin käyttää. Ryhmäperhepäivähoidossa aloitti tammikuussa kun mä palasin takaisin työelämään ja viihtyy siellä hyvin. Mutta eipä hän sielläkään syö tai nuku kovinkaan hyvin.

Yö nukkumisesta sen verran että nukkuu omassa huoneessa ja käyn vaihtelevasti 1-5 kertaa yössä. Yleensä 5 kerran kohdalla luovutan ja otan meidän väliin nukkumaan. Illalla mennään 8 aikaan nukkumaan ja aamulla haluais lähes poikkeuksetta nousta jo 5-6 aikoihin :angry1 Päiväunet on yleensä 0,5h-1,5h eli ei mitenkään ruhtinaalliset.

Otin tossa viime marraskuussa kierrukankin ja helmikuussa se jouduttiin vaihtamaan koska oli tullut pois paikoiltaan. Nyt tämä seuraavakin otetaan huomenna pois ja sitten alan taas syömään pillereitä. Ei vaan ollut 150 euron kierukka mulle sopiva... :D

Miehen kanssa pyyhkii jo vähän paremmin ja hän on joutunut ottamaan vastuuta tytöstä enemmän. Mutta menettää hermonsa kyllä sekunnissa jos tyttö ei tee niin kuin hän haluaa. Eli lähinnä syö tai nuku. Meidän suhteen pelasti kyllä se että palasin töihin ja mies joutui huolehtimaan tytöstä =)

Onnea kaikille raskautuneille! Ite en kyllä vielä edes haaveile seuraavasta lapsesta. On ollut tän ensimmäisen kanssa kyllä sen verran rankkaa. :D
 
Ihana kuulla teistäkin suski ja eevi! :) Hyvä suski että mies ottanut nyt enemmän vastuuta ja parisuhde voi paremmin. Ja tsemppiä eeville parisuhdeasioiden kanssa painimiseen!
 
Voi kierukka!! Ite sain onneksi 0€ kun vetosin järkyttävän runsaisiin menkkoihin (joita oli vielä pari kertaa kuukaudessa.) 6kk tiputteli säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta nyt näyttää ihan hyvältä.. Paitsi pieniä finnejä on alkanu olemaan
Työ tekee kyllä ihmeitä! Ite ainakin sanon, että lähden aina töihin harrastamaan..
 
Jep, mä oon samaa mieltä, että töissä käynti (vaikka sitä kestikin vain puoli vuotta tässä välissä) oli kuin terapiaa. Nyt vähän jopa ahdistaa, kun on jäänyt uudelleen kotiin äippälomalle ja odotellaan tässä tätä toista syntyväksi piakkoin. Siis ahdistaa se, ettei pääsekään käymään siellä töissä "levähtämässä" vauva-arjesta. Mut jahka tämä tästä, kunhan saan tämän nyytin kainaloon, sit on näiden kahden kanssa kyl niin kiire, ettei tarvi varmaan ajankulua miettiä ja kohta ollaan taas tilanteessa, et mammalomat on pidetty ja töihin paluu on edessä.
 
Täälläkin alkaa tuntua et töitä vois jatkaa ihan oman pään kanssa pärjäämiseksi. Huomaa jo nyt kun oltu kolmetta päivää kotona, ja kun oli oksu tauti ni ulos ei menty. Mä alan väsyä. Tää pötsi ei helpota asiaa millään muotoa ja kun tuo neiti on viel täysin äitin tyttö, eikä isi kelpaa jos äiti on kotona. Mut eiköhän tänää jo uskalla ees kauppaan lähtee, et pääsen ees hetkeks johonki yksin!!

Samalla tässä muuttoa suunnitellaan, ja maalämpötarjoksia on haalittu. Patteri asentajan pitäis mennä ens viikolla samoin kun sisäkattojen maalaajan. Pakkaaminen pitäis alottaa, mutta mistä??? :) Kun ny heinäkuuks saatas muutettuu kokonaan ennenkö nyyti syntyy.
 
Takaisin
Top