Ehkäisy raskauden jälkeen

Niiinu

Puuhakas puhuja
En huomannut, että tällaista ketjua jo olisi.
Mutta keskustelua raskauden jälkeisestä ehkäisystä kaipailisin. Meillä on lapsiluku nyt täynnä. Kaksi on hyvä, riittävä ja sopiva lapsiluku meille. Ikää miehellä on 30 ja minulla 24. Mies empii vasektomiaa kivuliaisuuden ja peruuttamattomuuden takia. Itse olisin täysin valmis vaikka heti huomenna menemään strerilisaatioon mutten siihen pääsen vielä kuuteen vuoteen Suomen tämän hetkisen lainsäädännön nojalla... Hormonaalinen ehkäisy ei itselle sovi, koska pms-oireet voimistuvat ja pahenevat. Sisääni en halua mitään asennettavan, kuparikierukka on siis nou nou. Kondomi käy, mutta pelottaa se raskaaksi tuleminen... Entä jos käy vahinko kortsusta huolimatta? En oikeasti halua enää koskaan tulla raskaaksi, en todellakaan halua synnyttää enkä näiden kahden ihanan pojan lisäksi kaipaa enempää lapsia. Mitäs jos vahinko kävisi, pitäisikö teettää abortti? Pelottaa ja mietityttää hurjasti tämä ehkäisy. Mitä ajatuksia muilla lokakuisilla on?
 
Voi ei, äh kun menit muistuttamaan. Meillä myös mietinnässä ehkäisy. Itse pääsisin sterilisaatioon ja se sopisi senkin puolesta, että ikää on jo 40, niin ei salettiin rupeis harmittamaan. Miehelle en edes ehdota piuhojen katkaisua jos se ei itse ota asiaa esille. Mua vähän mietityttää sterilisaatiossa sen riskit ja operaation suuruus.
Mitään en halua minäkään sisälleni, enkä halua hormooneja myöskään. Kortsuun luotan, mutta se vie kaiken tuntuman seksistä, joten sama on pidättäytyä kokonaan kun en saa iloa irti kotsun kanssa.
 
Jotain muuta kuin kortsu on keksittävä kun se ei mielytä minua eikä miestä. Enkä myöskään tahdo mitään kapseleita käsivarteen tai kierukkaa tai ylipäätään mitään ylimääräistä itseeni. Eli varmaam sit ne pillerit on ainoa vaihtoehto.
 
Jotain muuta kuin kortsu on keksittävä kun se ei mielytä minua eikä miestä. Enkä myöskään tahdo mitään kapseleita käsivarteen tai kierukkaa tai ylipäätään mitään ylimääräistä itseeni. Eli varmaam sit ne pillerit on ainoa vaihtoehto.

Täällä muutoin sama mutta edes pillerit eivät allekirjoittaneelle sovi. Että oisko se sitten se selibaatti :woot:
 
Mä ajattelin pyytää Cerazettea jälkitarkastuksessa ehkäisyksi kun on tuota migreenitaipumusta ja aiemmin se on sopinut mulle hyvin. Toiveissa olisi pojalle pikkusisarus aika pikapuoliin niin voisi sitten itse lopettaa ehkäisyn kun siltä tuntuu. Kierukat ja kapselit jne. ei oikein innosta eikä kondomikaan ole vaihtoehto sen epäluotettavuuden ja tuntuman heikentymisen takia.. Ikää on mulla nyt 36 joten aika äkkiä saisi uusi raskaus alkaa, ehkä n. vuoden päästä.
 
Mä ajattelin pyytää Cerazettea jälkitarkastuksessa ehkäisyksi kun on tuota migreenitaipumusta ja aiemmin se on sopinut mulle hyvin. Toiveissa olisi pojalle pikkusisarus aika pikapuoliin niin voisi sitten itse lopettaa ehkäisyn kun siltä tuntuu. Kierukat ja kapselit jne. ei oikein innosta eikä kondomikaan ole vaihtoehto sen epäluotettavuuden ja tuntuman heikentymisen takia.. Ikää on mulla nyt 36 joten aika äkkiä saisi uusi raskaus alkaa, ehkä n. vuoden päästä.
Sinun tapauksessa pillerit varmaan on paras vaihtoehto, helppo lopettaa kun haluaa aloittaa pikkusisaruksen yrityksen. :)
 
Omalla kohdalla ei nyt sinänsä ole tämän hetken ongelma tämä asia. Meillä kun seksiä on muutenkin niin harvoin. Edellisen kerran oli kaksi viikkoa plussan teon jälkeen ja sitä ennen silloin, kun raskauduin.... Ei ole oma valintani, mies on vain haluton. Sen jälkeen kun aloin odottamaan esikoista (maaliskuu '15) on seksikertoja kertynyt reilu kymmenen, jos sitäkään. Elän toivossa ja tulevaisuutta varten pohdin pysyvämpää ehkäisykeinoa. :)
 
Voii onpas ihana kuulla Inkeri että siellä pikkusisarusta jo kaavaillaan ajatuksissa! :love7

Täälläkin vauvakuume on mutta ei kyllä kolmatta ihan pienellä ikäerolla tehdä. (Näillä näkymin :grin)
 
Täällä ei kyllä ole vauvakuumetta ilmassa :D maailman rakkain on tuo pikku-ukkeli mutta ei ole minkäänlaista hinkua tuota raskaus ruljanssia käydä uudestaan läpi. Ollaan miehen kanssa tosin jo ennen tätä raskautta oltu molemmat sitä mieltä että yksi lapsi on meille sopivasti.
 
Miitu, me ollaan molemmat sitä mieltä että kaksi on tarpeeksi, mutta silti mies epäilee että mulle tulee kohta vauvakuume ja vitsailee jotain siitä että pitäis kirjallisena saada nämä puheet että ei enää :D

Mutta steriin meillä oltaisi suuntaamassa, alustavasti puhuttu että mies menisi, mutta kuulemma iljettää ihan kauheasti :D että saa nähdä montako kuukautta mennään kumin kanssa ennenkuin luovuttaa..
 
Mies on kyllä vielä vähän skeptinen pikkusisaruksen saamisen suhteen, etenkin nyt kun pojalla on tiheän imun kausi ja heräilee jatkuvasti. Vauvalla kun on tapana huutaa raivokkaasti jos ruokaa ei tule heti.
Väsyttäähän muakin toki, mutta itse nelilapsisesta perheestä olevana toivoisin ettei poika jäisi ainoaksi. Meistä oli aina toisillemme seuraa ja nyt aikuisinakin on tosi läheiset välit.
Joillekin sopii yksilapsinen malli varmasti paremmin, siinä jää toki enemmän aikaa ja energiaa sille ainoalle ja varmaan itsellekin enemmän.
Eikä näihin asioihin voi aina itse edes vaikuttaa. Voihan se olla, kun itsellä tuota ikää jo on, ettei sitä pikkusiskoa tai -veljeä pojalle tulekaan.
 
Kaksi on ollut ajatuksissa sopivaksi lapsiluvuksi, tosin sektio pisti nyt vähintään sen vuoden aikarajaksi ennen seuraavaa yritystä. Hormonikierukoita ehdin käyttää kaksi, sinällään sopii todella hyvin ja on ihanan huoleton, mutta tuntuu vähän ylimitoitetulta/kalliilta tähän väliin asennuttaa. Ja ylipäätään tuo, että täytyy käydä varta vasten poistattamassa ennen kuin voi yrittää. Mitkään pillerit/rinkulat ei ole sopineet. Ehkäisyteho on niillä toki huima kun ei koskaan tee mieli :D Että pohdittavaa riittää täälläkin.
 
Mulla oli kokeilussa ehkäsyrengas aikoinaan. Sen verran sitä kerkesin käyttää, että olisko toinen vai peräti kolmas rengas menossa kun pimpsa oli aivan kuin tulessa, sitä poltti ja kirveli niin kovasti. Voin taata, että ehkäsyteho oli 100%. Ei kyennyt edes miettimään mitään seksipuuhia kun oli niin paikat hellinä.
 
Takaisin
Top