Alkuraskauden oireilut

kiitos hippu. uskon olevani vaan ihan pöpi päästä ja oma suhtautuminen on vähintääkin kyseenalaista oman taustan takia (3. raskaus vuoden sisällä ja ne kaks KM:ää) Sitä on ihan hirveässä stressissä kaikesta pienimmäisimmistäkin kun mitään muuta ei niin paljoa toivo kun omaa ensimäistä tervettä lasta. Niinkun me kaikki täällä mutta luulen että tämä epätietoisuus pahentaa, samoin kun vuoristorata jolloin yhtenä päivänä itkee että tämä oli tässä ja toisena toivon kipinä saa hehkumaan. -> psykiatrille? =)  En ole kertaakaan päässyt vielä neuvolaan asti saati sitten sinne maagiseen ultraan, luulen sen auttavan isosti mutta on tämä epätietoisuus ja omien oireiden ja ajatusten kanssa painiminen rankkaa etenkin omalla taustallani! onneks nykyaikana on tälläiset sivut missä saa läjän ihmisiä samoilla viikoilla ja samoilla tuntemuksilla! =) miten meidän isoäidit tämän tekivät? =)
 
:) ei sinun psykiatrille tarvitse mennä. Raskauteen kuuluu se, et tunteet heittelee ja sit se et se vauva on niin tärkee, et siitä kyllä vetää stressiä! Ja sinun taustasi tekee tästä odotuksesta vielä raskaampaa. Oon tosi pahoillani siitä, mitä olet joutunut kohtaamaan :( Mutta nyt sinulla on vauva masussa ( <3 ) ja nautit siitä päivä kerrallaan. Kukaan meistä ei osaa ennustaa, mitä tapahtuu. Kaikista parasta, mitä vauvallesi nyt voit antaa on lepo: fyysinen ja psyykkinen. Yritä laittaa pelkosi taka-alalle, vaikka se tuntuu mahdottomalle ja tämä neuvo jotenki kliseiselle.

Minäkään en ole vielä päässyt neuvolaan tai ultraan. Vasta kk:n päästä neuvola: silloin ollaan viikolla 11. En millään malttaisi odottaa sinne asti. Ultraan tekis kyllä mieli mennä jo aiemmin. On niin oireeton tää raskaus, et haluaisin nähdä jotain konkreettista: ettei se testi näyttänytkään väärin! :D Itse oon muuten miettiny ihan samaa, et ennen vanhaan ei ollu ees sitä ultraa saati ees testejä tai mitään, et tosiaankin, miten ne on pärjänny!
 
Täälläpäin vatsakivut melko lailla hävinneet, tilalle tullut kivut seksiä harrastaessa:( Sekä rinnat aristavat. Vieläkin on vähän sellainen olo että onko siellä sittenkään mitään, odotan niin paljon että pääsen neuvolaan ja saan sieltä varmuuden! Olen kans kuiva kuin sahara jo nyt ahdistaa ajatella että onko näin koko raskauden ajan..
 
Ah ihanaa (ei todellakaan) kuvotus ja aamupahoinvointi alkaa nostaa päätään. Samaan aikaan kun aina ennenkin. Toivottavasti ei kestä kauaa. En tykkää yhtään.
 
minä oon vieläkin täysin oireeton :)
onneks nyt tiedän jo että pienellä kaikki hyvin :)
onko muita jotka olis jo yli 7 viikkoo menossa eikä niin mitään oiretta.
paitsi hajuaisti herkkänä :)

olin kyllä viimekskin viikolle 20 oikeestaan kokonaan oireeton, sitten tuli närästykset ja suonenvedot mut eipä muuta :)
 
Täällä eka oire oli ihan järkyttävä väsymys. Sitten tuli rintojen arkuus ja tuntuu että olisivat ihan tuvoksissa kokoajan. Odottelin menkkoja sitten ja kun olivat mutaman päivän myöhässä tein testin ja negaa näytti. Oottelin menkkoja ja oireet eikun lisi, aloin himoitseman maitoa ja omenoita, siis nyt puhutaan ihan törkeistä himoista näitä tuotteita kohtaan. Alavatsassa tuntui välillä menkkamaisia kipuja tai semmosia pistävämpiä, osaa nyt kuvailla tarkemmin. Päätin että nyt teen kyllä veilä yhen testin, et joku selitys tälle on löydyttävä. Sit sitä plussattiin :)
 
mulla ei ole muuta oireita kun se et kahvia en pysty juomaan ja tissit on turvonnu et nyt on kauheet dosat :D
 
Rv 8+1: Eipä ole kummoisia oireita näkynyt. Satunnaisesti on tissit kipeät, humalainen olo on kun huimaa ja väsyttää yhtäaikaa, pissillä käyn aavistuksen useammin, saamaton olotila, hiuspohja rasvoittuu normaalia nopeammin ja herkemmin tulee mielitekoja. Ei hirmuisesti normaalista poikkeavia tuntemuksia ole.

Mie olen niin odottanut kuvotusta, pahoinvointia ja hormonimyrskyjä, mutta ei näy. Ihan melkein suututtaa kun ei ole "klassisia raskausoireita". Ei oikeastaan edes tunnu siltä, että olisin raskaana. Mie tulen vielä hulluksi ennen maanantaista ultraa, jos jotain konkreettista oiretta ei ala näkymään...
 
Tänään se sit kävi se kiva juttu, et housut ei mahu jalkaan. Olen tän viikon käyttäny töissä löysiä housuja niin nyt tänään sit olisin halunnu pistää farkut niin vaikka kokeilin kuinka monia niin osa oli niin tiukkoja ettei menny nappi kii ja osassa taas ei voinu istua! Että oon vissiin turvonnu...... Laskeeko tää turvotus jossain vaiheessa niin että mahdun taas noihin housuihin ennen vauvamahaa vai olenko menettänyt ne nyt vuosikausiksi???
 
Olkaa nyt oikeasti vaan onnellisia siitä oireettomuudesta. Jaksatte yövalvomiset ym paljon paremmin kun ette ole raskauden takia niin väsyneitä ja loppu.

hippu, sanoisin että kyllä saat laittaa housut sivuun hetkeksi ja käydä ostamassa isommat. Itse en ainakaan ole missään vaiheessa voinu siirtyä pienempään takasin. Eikä niistä vuosikausiksi tarvi luopua ku riippuu miten palautuu ja viittii vähän jumpata ja liikkua.
 
Hei, oireilijat ja oireettomat. Täällä menossa 7+1 ja pahoinvointia on kestänyt nyt 2 viikkoa. Huono olo alkaa aamulla, päiväksi helpottaa ja illalla on pahimmillaan. Monet kerrat iltaisin käyn yökkimissä ilman että kuitenkaan oksennan.. Ja kovasti myös närästää.. Lämminruoka ei maistu ollenkaan, appelsiinimehua on kulunut urakalla. Ja tietysti päivällä kun on olo parempi täytyy yrittää syödä. Toivottavasti helpottaa ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.. Nauttikaa oireettomat hyvästä voinnista :) Mutta kyllä tämän kestää kun tietää mitä on tulossa :)
 
Itselläni on pientä "ällötystä" ainakin iltaisin ja turvotus on jotain järkyttävää..
Väsymys on kamalaa, koko ajan tekee mieli nukkua, kun kello lyö 7 illalla olen jo niin ryytynyt etten jaksa edes syödä!

Itse olen huomannut että ei kumppani kiinnosta yhtään :( olen vain väsynyt ja kiukkuinen.. Surullista toiselle puoliskolle joka haluaisi halailla ja pusutella mutta ei vaan jaksa!
Nyt on 7+2 ja rusehtavaa vuotoa on ollut nooin nelisen vko jo.. Alkuraskauden ultrassa ei näkynyt mitää poikkeavaa! Mutta ei tämä tiputtelukaan ole mukavaa :(
 
Minusta tuntuu, että viikonloput ovat paljon oireettomampia kuin arkipäivät :O Oksettavaa ja huonoa oloa ei ole esiintynyt ollenkaan kahtena viime viikonloppuna, arkipäivinä kyllä. Ehkä se liittyy siihen, ettei tarvitse istua ja ahdistua töissä. Muutenkin esim. ulkoilu tuntuu auttavan huonoon oloon.

Mun oksettava/äklöttävä olo on siis aika lievää, mutta kyllä sen huomaa. Muita oireita on arat rinnat ja pakotukset niissä silloin tällöin, väsymys etenkin aamuisin, mahan kipuilut/tuntemukset. Pää tuntuu välillä aika raskaalta. Välillä tuntuu, että happea vois olla ihan hiukan enemmänkin.

Mulle maistuu kyllä halailu hyvin ja pienet pusut, mutta seksiä tekee vähemmän mieli kuin aiemmin. 2 kertaa ollaan kuitenkin harrastettu plussan jälkeen, minun aloitteesta. Aattelin vaan tehdä selväks, et se on mahdollista edelleen... Tänään tuli ihan vähän jotain vaaleenpunaista vessapaperiin sen toisen kerran jälkeen, mikä taitaa olla ihan normaalia.

Mieli on ollut yllättävän tasainen tähän asti :) Toivottavasti rauhoittava hormoni jatkaa toimintaansa.

Hippu, mullakin alkoi farkut ahistaa yhtenä päivänä sen verran, ettei tee mieli niitä käyttää. Se oli joku mahan kipuilu- ja turvotuskohtaus varmaan. Kai ne mahtuis vielä, mut taidan pitää mieluummin jotain muita.
 
mulla taas on sillai et hellyyttä haluun entist enemmän ku oon raskaana. etureput on kipeet välillä kuten alavatsa. väsyttää myös ihan tajuttomasti ja nyt ollu taas reilu viikon yskässä ja antibioottikuuri meni, oli pakko kokeilla jos lähtis antibiootilla ku kertaaka ei yskänlääke ol auttan, nyt sit valkosipulia niellään et josko se sit auttas jossai vaihees. etomista on ja mielitekoja sekä välil ärsytystä.
 
HiPpU123: Ite huomasin saman ongelman farkkujen kanssa viime viikolla, nappi ei vaan mahdu enää kiinni. Harmi vaan, että oon niin farkkutyyppi, että en juurikaan siistejä löysempiä housuja omista. Kai se on sit lähdettävä ostoksille! Ei tää turvotus ainakaan yhtään helpottamaan päin ole :D
 
Täällä ei kans oikein noi farkut mene enää jalkaan! huh huh. En pysty oikeen harrastamaan enää seksiä, koska se sattuu niin paljon! Miten voi jo nyt olla näin:D Harmittaa kun halut on tallella ja kaikki muu mutta kun ne kivut on tiellä.. Mitenkäs teillä muilla:)
 
Minulla oli hillitöntä pahoinvointia ihan raskauden alussa, oksensin viikon niin että olin sitten tiputuksessakin päivän viikolla 4!!! Sen jälkeen on paha olo lähtenyt lähes kokonaan, ainoastaan jos ehtii nälkä tulla niin sitten kyllä on paha olo. Eli syödä mussuttaa pitää jotain jatkuvasti, vähintään kahden tunnin välein.

Rinnat on kipeät ja turvoksissa (tosi kiva kun normaalistikin kuppikoko on G), mistäköhän sitä enää löytää rintsikoita. HUOH. Muutenkin turvonnut olo on pahasti, jännittää mahdunko uuteen juhlapukuuni nyt sunnuntaina jonka ostin serkkuni häitä varten... Kun en vielä tiennyt pikkaisesta mitään!

Sitten on se pahin oire eli VÄSYMYS. Ihan hirveää. Välillä töissä tuntuu että vaan kaadun siihen lattialle kun en vaan enää pysty pysymään pystyssä. Välillä olen taas tosi energinen, mutta näitä väsymyskohtauksia tulee kyllä aina muutaman tunnin välein. Päikkäreillekään ei aina uskalla mennä kun en vaan pysty nousta sieltä sängystä/sohvalta enää ylös!



 
Nyt alkoi uusi oire poistuneiden tilalle: päänsärky. Jossain luki, että vedenjuonti ja kävely auttaa, mutta välillä on kyllä ollut pakko turvautua särkylääkkeeseen. Yritän vaan pärjätä mahdollisimman pitkälle ilman, kun normaalistikin otan lääkettä vähän turhan herkästi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top