Ainoa yksinhuoltaja isä?

Kyfi3793440

Vasta-alkaja
Moikka kaikille,

Oon tällänen 35 vuotias yhden tyttären yksinhuoltaja isä. Lienenkö ainoa täällä, sillä muissa keskusteluissa ei ainakaan nopeasti huomannut tälläistä tapahtuneen kenellekkään.

Ongelmina mulla on paljolti nyt ollut tuo uuden parisuhteen luominen, sillä tuntuu että oma lapsi karkoittaa monet naiset nopeasti pois. Kaikki menee hyvin kunnes tuo lapsi "paljastuu" heille, jolloin monesti homma loppuu siihen.

Oon nyt yrittänyt kokeilla myös nettideittailua, mutta ei siellä tunnu paljon paremmin menevän. Oon kattonut kaikkia näitä vinkkejäkin profiilin tekoon yms., mutta en tiedä enkö sitten jotenkin vaan osaa tuota nettimaailmaa vai mikä, mutta vaikeeta on.

Onko kellään muilla tälläisiä ongelmia tai kokemuksia, vinkkejä yms. tälläiseen asiaan?

Terv.,

Tuomas
 
En ole mies mutta olen ystävää seurannut monen monta vuotta joka on ollut yh kahdelle pojalle eikä todellakaan ole suhteet kaatuneet siihen... Ootko vaan miettinyt et millaista naista itse etsit? Jos jotain 20v lapsetonta deittailee nii ei ihme koska eivät useimmat ole valmiita tulemaan äitipuoleksi parhaimpina vuosinaan! En toki voi yleistää mut kyllä noiden nuorempien puheita kun kuuntelee nii haluavat nähdä maailmaa ja saada hyvän uran... Mä itse olin yksin odottava äiti ja eräs mies silti halusi treffailla mua vaikka odotin lasta... No suhde ei kaatunut parin vuoden seurustelun jälkeen lapseen vaan muuhun... Mut nyt yh olen ja ei se näin naisenakaan ole helppoa saada miestä vaikka miltä näyttäisin.
 
Ja sit vielä... Älä vaan mieti et sun tyttäresi kartoittaa naiset pois! Ne naiset eivät oo sun tyttäresi arvoisia... Kyllä se nainen joka arvostaa sun tyttöäsi tulee vielä...
 
Moikka Tuomas! En myöskään ole mies mutta minulla on mies jolla on 6v tyttö. Tähän mieheen törmäsin tinderissä :wink Kyllä sieltä voi löytää sen oikean. Miehelläni oli siellä kuva tyttärestään eikä se minua häirinny. Myös meidän ensitapaamiselle tuli tytär mukaan kylläkin minun luvalla :) Voin sanoa, että helppoa se ei ole ollu varsinkaan kun minulla itsellä ei lapsia ole. Vaatii naiselta paljon ja välillä on tehny mieli luovuttaa kun totta kai lapsi kapinoi siitä että joku toinen vie isän huomion. Minun mies on ottanut meidät molemmat niin hyvin huomioon että olen aina jäänyt vaikeitten hetkienkin jälkeen.

Älä menetä toiveita, kyllä se oikea tulee kun on tullakseen. Ja mitä siihen oikeaan ns deittikuvaan tulee niin mun miehellä oli yli surkeat kuvat :D mut silti jokin sai tykkäämään enkä ole katunut :)
 
Kun mun muksu syntyi, luovuin kaikesta moisesta. Tarjontaa olis, ei sillä. Ei vaan ole kiinnostusta. Kas kun hoksasin että vaikka olen hyvä isä, mä olen paska puoliso. Siksi en koskaan seurustellut tms lapseni äidin kanssa. Turha siinä on muiden, saati omaakaan mieltä pahoittaa. Mutta jos jostain alkaisin naista etsimään niin se olis joko harrastusten tai muksun kautta. Esim Hoploppiin pikkuneidin kanssa niin tunnissa sais kerätä puhelinnumeroita ja pikkareita kun sinkkumammat innostuu. Vaan kun mulla ei olis muuta annettavaa kuin seksi. Se ei olis edes reilua. Mä olen hunsvotti joka saattaa ex tempore lähteä kapakkaan kun pitäis imuroida. Parisuhde vaatii asioita joihin musta ei vaan ole. Siksi tyttö asuu äitinsä ja isäpuolensa luona ja pari päivää viikossa viettää mun kanssa. Kaikki voittavat. Tai ainakaan kukaan ei häviä.
 
Kun mun muksu syntyi, luovuin kaikesta moisesta. Tarjontaa olis, ei sillä. Ei vaan ole kiinnostusta. Kas kun hoksasin että vaikka olen hyvä isä, mä olen paska puoliso. Siksi en koskaan seurustellut tms lapseni äidin kanssa. Turha siinä on muiden, saati omaakaan mieltä pahoittaa. Mutta jos jostain alkaisin naista etsimään niin se olis joko harrastusten tai muksun kautta. Esim Hoploppiin pikkuneidin kanssa niin tunnissa sais kerätä puhelinnumeroita ja pikkareita kun sinkkumammat innostuu. Vaan kun mulla ei olis muuta annettavaa kuin seksi. Se ei olis edes reilua. Mä olen hunsvotti joka saattaa ex tempore lähteä kapakkaan kun pitäis imuroida. Parisuhde vaatii asioita joihin musta ei vaan ole. Siksi tyttö asuu äitinsä ja isäpuolensa luona ja pari päivää viikossa viettää mun kanssa. Kaikki voittavat. Tai ainakaan kukaan ei häviä.

Toi on oikeesti hienoo että osaa myöntää itselleen ettei osaa olla parisuhteessa! Mä yritän uskotella itselleni että kykenen itse siihen vaikka siltä on vaikuttanut ettei meinaa onnistua millään.. ex miehen sanoja lainaten oon naispuolinen"renttu" johon on helppo rakastua mutta vaikea saada kokonaan.. se on tässä hienoa opettaa tulevaisuudessa mun tyttärelle mitä parisuhde on kun sitä ei itse osaa..
 
Takaisin
Top