T
Tähti ★
Vieras
Katjusha :)
Nyt onnea uuteen kiertoon!
Ota kaikki mahdollinen apu...
Kaikki vitskut ja mitä muuta se voisi olla? Tottakai vyöhyketerapia....
Mutta suosittelisin, että jätät esim. juoksemisen hetkeksi pois
?Jospa rauhoitut istuen viltin alla ja otat niin paljon vapaata, kuin vaan voit
Tiedän, että on vaikeaa, mutta SILTI!
Töissä sulla on jo riittävän kova kiire, joten ole/saat olls joskus edes armollinen ihan itsellesi
.
Last edited by a moderator:
T
Tähti ★
Vieras
Hello!
Pitkästä aikaa taas. Meillä parisuhde on ollut koetuksella vaihteeksi ja pesäero mielessä. Vauvahaave elää kuitenkin
Dpo 2-3. Eli yritys jatkuu
Pernilla :)
Hienoa, että palasit! Parisuhde om koetuksella sata varmasti ja aina lähes ihan kalkilla...Älä ole huolissasi :)
Joskus tuntuu, ettei sitä edes elä, ellei asioita yhtään koetella
Pistä mies seinää vasten ja tee vaihteeksi mitä haluat
Toivotaan plussaa tähän kiertoon!
.
Pernilla
Näppärä viestien naputtelija
Pernilla :)
Joskus tuntuu, ettei sitä edes elä, ellei asioita yhtään koetella
Pistä mies seinää vasten ja tee vaihteeksi mitä haluat
Toivotaan plussaa tähän kiertoon!
.
Hehee! Näinhän se on.
Parina viime vuotena olen (vasta) oppinut tuulettamaan oikein kunnolla. Pikkulapsiperhearki ja ruuhkavuodet. Parisuhde todellisessa koetuksessa. Meillä vielä paljon muitakin haasteita. Ollaan asuttu aiemmin pidemmän aikaa ulkomailla. Joku asia vielä sentään onneksi toimii tässäkin kuviossa - näiden vauvahaaveiden kanssa
T
Tähti ★
Vieras
Hehee! Näinhän se on.
Joku asia vielä sentään onneksi toimii tässäkin kuviossa - näiden vauvahaaveiden kanssa
Pernilla :) Niin se on. Teillä kuullostaa kaikki olevan aivan hyvin... pitkässä parisuhteessa pitää vaan tottua ajatukseen, että ei ole täydellistä ja asuntokin on vähän rempallaan, etenkin aina lapsen ruokailun ja leikkimisen jäljiltä!
Missäpäin ulkomailla asuitte?
Tsemppiä haasteisiin!
Pernilla
Näppärä viestien naputtelija
Pernilla parisuhteessa pitää vaan tottua ajatukseen, että ei ole täydellistä ja asuntokin on vähän rempalla, etenkin aina lapsen ruokailun ja leikkimisen jäljiltä!
Missäpäin ulkomailla asuitte?
Tsemppiä haasteisiin!
No meillä asunto on vähän enemmänkin rempallaan. Eikä sitten vaan lasten touhujen jäljiltä.
Kaaos alkoi kuopuksen syntymän jälkeen ja paheni siinä vaiheessa, kun palasin takaisin töihin. Tuttu tarina monessa pikkulapsiperheessä...
Muokattu viimeksi:
Peppipupu
Asioista perillä oleva
Pernilla jotenkin tuntuu että tohon elämänvaiheeseen pitäisi saada jotain tukea. Pahimmillaan se menee kumminkin päin ihan puolustus ja martyyri - linjalle. Ja enemmän pitäisi puhua siitä miten kauan kestää että arki asettuu. Meillä ex tasapainotti sitten arkipäivien rankkuutta omilla menoilla joka vkl. Ei kestänyt suhde... Mä jopa ehdotin, että laitetaan perhepäivä 1x kk kalenteriin...
Täällä jo kp 25/27 eikä tipan tippaa. Menin sitten ostamaan varmuudeksi tuplat pregcheckiä. Koitan olla testaamatta... Mitään oireita ei ole taaskaan, ei menkka eikä raskaus. Tissit kipeänä mutta niinhän ne aina.
Täällä jo kp 25/27 eikä tipan tippaa. Menin sitten ostamaan varmuudeksi tuplat pregcheckiä. Koitan olla testaamatta... Mitään oireita ei ole taaskaan, ei menkka eikä raskaus. Tissit kipeänä mutta niinhän ne aina.
Peppipupu
Asioista perillä oleva
Muska teillä tietty nyt tilanne erikoinen raskauden takia. Mitä jos sitten ottaisitte ensi vuonna suhteen uudelleen työstettäväksi? Joku parisuhde terapeutti ja muutamat treffit? Joskus se on vielä pelastettavissa joskus ei.. Silti en jättäisi yhtään kiveä kääntämättä. Siinä ihmisessä on edelleen ne ominaisuudet jotka sua alussa kiehtoi. Joskus ne vaan pitää kaivaa esille uudelleen.
Miksi nykyään on niin kiireinen elämä, että pienet hyvät asiat jotenkin unohtuu? Me sovittiin että tää vkl ollaan vaan ja ei tehdä mitään suunnitelmia. Koitetaan taas vaan nauttia yhteisestä ajasta.
Miksi nykyään on niin kiireinen elämä, että pienet hyvät asiat jotenkin unohtuu? Me sovittiin että tää vkl ollaan vaan ja ei tehdä mitään suunnitelmia. Koitetaan taas vaan nauttia yhteisestä ajasta.
Katjusha
Kunnioitettu kommentaattori
Parisuhdekeskusteluun, meille sopi se, että ei oteta paineita tunteista yms.
en tiedä tunteistani edelleenkään, mutta en usko, että kukaan muu olisi minulle parempi mätchi, joten näillä mennään :) Kunhan saan taas kroppani kuntoon, niin eiköhän se lempi sieltä sitten pikkuhiljaa hiukan leimahda.
en tiedä tunteistani edelleenkään, mutta en usko, että kukaan muu olisi minulle parempi mätchi, joten näillä mennään :) Kunhan saan taas kroppani kuntoon, niin eiköhän se lempi sieltä sitten pikkuhiljaa hiukan leimahda.
Pernilla
Näppärä viestien naputtelija
Peppipupu, terapiassa ollaan käyty satunnaisesti vuoden ajan. Tiettyihin asioihin ei vaan löydy ratkaisua. Pesäero on mielestäni väistämätön jossain vaiheessa. Ei ehkä nyt, mutta myöhemmin. Molemmilla on kyllä haaveissa kolmonen. Tästä ketjusta olen saanut voimaa näiden ristiriitaisten asioiden järkeistämisessä. On siis onneksi muitakin, jotka työstävät samaan aikaan pikkulapsiarkea, vauvahaaveita ja parisuhdekriisiä 
Lisätään siihen vielä ikää järkyttävät 45 +++ niin soppa on valmis
Lisätään siihen vielä ikää järkyttävät 45 +++ niin soppa on valmis
Muokattu viimeksi:
Kaikki muu onkin sitten ihan miten sattuu.
T
Tähti ★
Vieras
Katjusha :) Meillä sanankaltaista, että alusta loppuun saakka yhdessä. Eikä meillä ainakaan terapeutit auttaisi asiaan, jos tulisi paha riita tai olisi erilaiset elämänarvot. Luultavasti jokin terapeutti aiheuttaisi meille avioeron jo ensimmäisen käynnin jälkeen.
Muska, Pernilla ja Peppipupu :)
Tunteisiin en oikein osaa/uskalla ottaa kantaa, joten pidän sen asian sivussa, sillä fakta on, ettei miehet osaa ainakaan puhua mistään tunteista..
Tai jos sitä yrittää, metsään mennään! Ei miehet käsitä naisen tunteita ja jokaisen tunteet on jokaisen omia asioita....
Jos tunteista haluaa puhua, niin naiset keskenään sen voivat tehdä, koska meillä on useimmiten sama kieli. On toki naisia, jotka eivät koskaan puhu tunteistaan.
Kannattaa jättää tunteista ajattelu sivuun. Kyllä mieskin tuntee, mutta useimmiten ei osaa hahmottaa edes omia tunteitaan, saati vaimon!
Olen huomannut, (30vuoden aikana), että lähinnä ilon ja suuttumuksen tunteet on miehille selviä asioita. Mies myös pelkää naisen tunteita, koska ei käsitä niitä, mutta ei silti halua, että vaimo olisi suuttunut, itkuinen tai syyttelevä...
Miehelle ilo tulee usein eri asioista, kuin naisille...meillä miehelle iloa ainakin tuottaa pankkitilin karttuminen, joka taas ei sinänsä itseäni ilostuta, vaan monet muut tavalliset ja arkiset asiat. Eroa siis sukupuolissa on!
Meilläkin on elämä muuttunut lapsen syntymän jälkeen... ja samaan aikaan mentiin naimisiinkin. Tätä parempaa miestä en voisi saada, koska hyvin harvan ihmisen kanssa jonka tapaan, voisi muodostua yhtään sen suurempaa tai kestävämpää ystävyyttä, saati liittoa....sitä on vaan niin kranttu luonne
Meillä tärkeintä liitossa on se, että elämä ei pysähdy ja kumpikin osapuoli pystyy kehittymään ihmisenä, sekä kotona, että omassa ammatissa. Kaikista asioista keskusteleminen (ilman tunteita), yhteinen hauskanpito ja tulevaisuuden suunnitelmat...tavallaan liitto on myös yhteinen yritys.. :)
Arvaamattomuus on hyvä asia, jota kumpikin arvostaa, koska yllättäin elämä voikin olla täysin erilaista - yleensä hyvällä tavalla!
On hienoa kuulla, jos toinen on keksinyt jonkun uuden idean ja toinen taas on saanut vaikka palkankorotuksen...On myös tosi hienoa, ettö toinen auttaa mäessä, esim. jos on tullut töistä fudut ja sen myötä yhdessä löytyisi ihan uusi erilainen elämä ja esim. paremmin palkattu työ jne.... (auttaminen on rakkautta) :)
Kumppanille pitää antaa vapautta ja ehkä hän ihan itse sieltä palaakin isot valttikortit mukana luoksesi..
.
(ellei palaa, niin rakkautta teillä ei ole ja silloin kumppani vaihtoon! --->>)
Last edited by a moderator:
T
Tähti ★
Vieras
Yölento :) Meillä eletään tunteista, ei niinkään puhuta tunteista.
Tunteista puhuminen on erilaista, kuin naisten kesken. Miehen kanssa ei voi puhua samalla tavalla tunteista, koska hän on mies, eikä nainen
Muutenhan kaikki olisivat täysin samanlaisia sukupuolesta riippumatta