3-vuotiaiden elämää! :)

Vastavirrassa, edelleen liikutun lukiessa. Onnea tuhannesti pienestä pojasta :Heartred voimaa ja positiivista energiaa teille kailille!
 
Voi onnea, vastavirrrassa! Todella paljon voimia tulevaan. Kaikki menee varmasti hyvin! :Heartred

Meillä arki rullailee tavalliseen tahtiin. Ei suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Meillä oli tarhassa eka vasukeskustelu. Karpon puheen kehitys on siis ikätasolla, mutta itse uskon viivästymän lisänneen ongelmia tunteiden ilmaisussa. Poikahan on siis muutenkin niin vahvoin tuntein varustettu, että siinä tarvitsee tukea, että saa ne kanavoitua oikein. Itse tässä jo vuoden päivät epäilly erityisherkkyyttä mutta katsellaan. Nämä on näitä, missä äitinä/vanhempana mulla on iso rooli, että tyyppi saa kunnon eväät kun sosiaalinen maailma aukenee entisestään.

Mulla itselläni on ke työhaastattelu (siis kesätöitä) ja että voin kokea asian suhteen syyllisyyttä. Haluaisin viettää kesän lapsien kanssa, mutta nyt on vaan niin hyvä paikka kyseessä, että suunnitelmat kesälomasta jäänee jos vaan työn saan. Huoh. On tää vaan niin ihanaa; vanhemmuus ja asioiden priorisointi. Toki varasin loppukesäksi/alkusyksyksi 2-3 viikkoa, että voidaan olla vaan kotona ja möllöttää :D
 
ccix, Voin samaistua tuohon syyllisyyden tunteeseen. Olin siis toissa viime marraskuuhun asti ja sen kummempia syyllisyyden tunteita ei ollut, siihen tottui, etta lapset hoitoon ja itse toihin. No, sitten joulukuusta asti olen ollut kotona. Maaliskuun alusta olen nyt kaynyt osa-aikatoissa ja hyvanen aika, minka syyllisyyden puuskan sain! Lasten suomenkielen taito jaa puutteelliseksi, kun en ole kotona heidan kanssaan 24/7; en ehdi opettaa heille suomalaisia tapoja enka tunteiden ilmaisua; ei ehdita lukea yhdessa, jne... Ihan loputon lista. Lopulta pillitin miehelle, etten tieda, voinko menna toihin ollenkaan, kun lapset menevat tyyliin pilalle, jos en saa viettaa riittavasti (lue: kaiken aikaa) heidan kanssaan, kun ensi syksyna esikoinen menee jo esikouluun... Joo-o. :D Mies tuumasi, etta eikohan naista kunnon kansalaisia kasva siita huolimatta - ja sinusta tulee parempi aiti, kun saan vahan omaa tilaa (totta!) ja omaa rahaa. Mutta joo, ei ole helppoa. :)
 
Voi mitä täällä onkaan tapahtunut kun en oo aikoihin kirjoitellut :wideyed: Viimeksi kun kirjoitin, ei vastavirrassa kai ollut vielä edes raskaana, tai ihan alussa ainakin, ja nyt pieni poika siellä :love7 Paljon onnea, ja pojalle hurjasti tsemppiä kasvuun :Heartblue Ja voimia koko perheelle!

Meillä on vähän ollut nyt huolta lokakuisen suhteen, kun hänellä kaksi vuotta sitten todettu synnynnäinen "vika" on hieman pahentunut. Vielä ei tehdä asialle mitään, mutta seurantakäynnit tihenee. En tän tarkemmin nyt avaa tätä täällä julkisella puolella. Mut siis kaikki on hyvin kuitenkin pojalla, hän on reipas ja touhukas ja arki on ihan normaalia meillä :Heartblue Numerot ja laskeminen on meilläkin in. Ja myös pikkulegot.

Tsemppiä Triina ja B612!
 
Kevatkuulumisia meilta. Kevat on saapunut ihan yllattaen ja tanaankin saa ihan takin jattaa pois. Tytolla on ollut vahan haasteita, koska nyt pikkusisko alkaa vaatia oman osansa tavaroista. Ja vanhempien huomiosta. Ja liikkuu vikkelasti perassa. Tanaan kuitenkin varmaan hellyyskiintio taydentyi edes vahan, kun nukuttiin lokakuisen kanssa yhdessa paikkareita kylkikyljessa. Harvinaista herkkua meille molemmille. :)
 
Kylläpäs tämä aika menee siivillä.

Sain tuo työn, josta keväällä mainitsin eli tällä poppoolla nyt menee kesä arkisissa merkeissä. Jospa sitten syksyllä lomaillaan. Edes vähän.

Karpo ja pikkusisko voivat mainiosti ja ollaan pysytty terveinä todella pitkään (kopkop). Joku vatsatauti yritti tulla, mutta selvittiin vain yksillä oksuilla heh. Siinä mielessä kivaa tämä kesä ku ei ns vilustumisia tule, vaikka muuten en kyllä yhtään ole kesäihminen. Ahdistaa jo ensviikon helteet... phuuh.

Meillä pyöräillään ja uidaan (kahlataan, käsipohjaa), liikutaan paljon metsissä (vasta yksi punkki jouduttu poistamaan) ja noh, mitä nyt viikonloppuun saa mahtumaan. Ihanaa, kun pahimmista uhmista on päästy ja arki on aika seesteistä.. kiire on ja noi tappelee kokoajan, mutta silti... paljon on kehitys mennyt eteenpäin. Pikkusiskokaan ei vaikuta enää uhmataaperolta :D

Meillä tyypit menee nyt elokuusta alkaen eri tarharyhmiin, josko se vähän tois helpotusta tähän sisarusrakkauteen :D

Mitenkäs muilla?
 
Ccix, meillä on ollut selkeästi hyvä järjestely, että pojat ovat eri päiväkotiryhmissä. Nyt ennen lomaa he olivat samassa ryhmässä varapäivähoidossa ja leikkineet kyllä päivät oikein todella sopuisasti ja iloisesti, mutta kotona olikin sitten yliannostus toistensa seuraa saatu ja ihan h******i irti :S

Nyt ollaan kesälomalla. Lomamoodiin asettuminen oli pojille jotenkin hankalaa ja ekat päivät meni kiukutellen. Sitten lähdettiin kiertelemään rantoja, Puuhamaa jne. Nyt lomaillaan mökkitunnelmissa ja vielä 2,5 viikkoa lomaa jäljellä! Me ollaan todella kesäihmisiä ja tämä helle on ihan täydellistä :Heartred
 
Meidan neiti meni ensi kertaa yokylaan, mummulaan. En tieda, kuka on eniten innoissaan - tytar vai mies (omaa aikaa!) - enka keta jannittaa eniten - minua vai tytarta. :D Etta varmaankin menee valvoessa ensi yo, vaikka tiedankin, etta hyvassa hoidossa on.
Eli nyt on omaa aikaa, joka voidaan kayttaa kinasteluun siita, mika leffa katsotaan. :hilarious::hilarious: Ei kai, haen lasin valkkaria tahan ja ihan sama, vaikka katsottaisiin Ramboa.

Sisarten valinen kinastelu on voimissaan. Esikoinen on ihan supermustasukkainen pienemmasta. Olen yrittanyt sita ja tata ja tuota eika mikaan tunnu auttavan. Oma pinna on kieltamatta ollut koetuksella, kun uhma ja pikkusiskon satuttaminen ovat agendan ykkospaikalla. Sitten epatoivoissani googlettelin viime yona ja paadyin Aha! Parenting Blogiin. Loysin sielta ideoita, joista taas ammentaa ja joita tanaan kokeilen - ja tadaa!!! Koko paiva on mennyt ilman kiukuttelua ja kinastelua ja pikkusiskon satuttamista. :happy093
Toivotaan, etta samat keinot toimivat myos huomenna ja sita seuraavana paivana. :grin
 
Takaisin
Top