3 vuotiaan nukahtaminen yksin?

T

Tammimamma

Näppärä viestien naputtelija
Tammikuunmammat 2016
Meidän kohta 3 vuotias esikoinen ei suostu millään jäämään yksin huoneeseen/nukkumaan illalla! Joka ilta hänen sängyn vieressä täytyy jomman kumman vanhemmista olla niin kauan kunnes hän nukahtaa. Ollaan yritetty useaan otteeseen jättää hänet sinne yksin; menty yhdessä nukkumaan, luettu pieni satu, annettu suukko ja todettu että hyvää yötä ja lähdetty pois huoneesta. Ja mitä vielä; kun ovelle asti päästään, alkaa esikoinen itkeä ja huutaa kuin pistetty sika! Jos jatketaan vaan matkaa pois vaikka olohuoneeseen, niin esikoinen tulee perässä itkien/huutaen... vaikka kuinka monta kertaa viedään takaisin, tulee hän aina pois! Lapsi jaksaa tätä edes takaisin juoksemista monta tuntia. Ja jossain vaiheessa meistä vanhemmista toinen "luovuttaa" ja menee huoneeseen...

Nyt todellakin haluaisin hänen oppivan nukahtamaan itsekseen / jäämään yksin nukahtamaan huoneeseen, kun perheeseen on tulossa toinen lapsi tammikuussa.

Onko kenelläkään kokemusta tai hyviä vinkkejä kuinka saisimme nukkumaan menon onnistumaan? Esikoinen on muutenkin kovin temperamenttinen ja kova "kitisemään".
 
Meillä oli kovin samanlaista, kun tyttö oli kolme vuotias. Jos kaikki tuntuu olevan muuten kunnossa, niin eihän siinä auta oikein muu kuin takaisin vieminen ja johdonmukaisuus, periksiantamattomuus. En tarkoita, että pitäisi hysteerinen lapsi jättää yksin itkemään, mutta kun on vähän rauhoittunut, niin jättää aina uudestaan sänkyynsä. Se on rankkaa, tiedän. Jossain vaiheessa lapsi kuitenkin jää itse nukkumaan tyytyväisenä. Ei siis kannata luovuttaa. Mitä useammin antaa periksi, sitä vaikeampia illat ovat. :sad001

Oletko kokeillut jotain palkitsemissysteemiä? Vaikka tarravihkoa? Meillä toimi joskus sellainen, että lupasin käydä kurkkaamassa jonkin ajan kuluttua, onko tyttö nukahtanut, kun uni ei meinannut tulla. Se rauhoitti ja tyttö nukahti yleensä itsekseen. Jossain vaiheessa lapsi pelkäsi tosissaa omaa huonettaan ja kummituksia. Hankittiin valosarja sängynpäätyyn, mikä vähän lohdutti. Kannattaa kokeilla kaikenlaista ja käyttää mielikuvitusta, että omasta sängystä tulee kiva paikka. Tsemppiä! :shy:
 
Meidän melkein 3-vuotias nukahtaa omaan sänkyyn isän istuessa vieressä. Jo vuosi sitten lapsi heräsi itkien joka ikinen yö ja piti hakea makuuhuoneeseen minun ja vauvan viereen. Välillä nukkui jo ihan hyvin omassa sängyssä, joskus jopa koko yön, joskus hiippaili aamuyöllä tyyny kainalossa makuuhuoneeseen. Nyt on jo varmaan pari kuukautta tunnin nukkumisen jälkeen herännyt itkien ja on haettava viereen, vieressä nukkuu myös pienempi, edelleen. Meillä on lähitulevaisuudessa edessä unikoulua molemmille, pakko on saada pienempikin omaan sänkyyn ja isompi myös pysymään omassa sängyssään. Alkaa hermot olla aika lopussa. Tietääksemme ei ole tapahtunut mitään mikä olisi isomman säikäyttänyt tms, tämä lienee taas joku hiton vaihe joita tuntuu kyllä riittävän. Kauhulla odotan millaisia huutoöitä on luvassa ja asutaan tietysti kerrostalossa jossa äänet kyllä kuuluu ihan riittävästi.
 
Meillä hiljalleen siirryin aina kauemmaksi samalla laulellen.. muutaman illan jälkeen sain siirtyä jo huoneen ulkopuolelle heti peittelyn jälkeen, kun vaan lauleskelin tai pidin ääntä siinä lähietäisyydellä.. ja siitä seuraava etappi sitten oli, että laulelin jo olohuoneen sohvalta.. sitten hiljalleen jätin laulelut lyhyemmäksi tai tauotin välillä ja jatkoin jos alkoi inisemään.. aika nopeastikkin oppi lopulta jäämään itsekseen sänkyyn. :) ja tästä "unikoulusta" läpi päästiin n. 2-3veenä, en tarkalleen muista enää.
 
Minä olisin valmis kokeilemaan omassa huoneessa nukkumista, mutta miehen mielestä ei ole oikea aika.
Lastensänkyyn on siirrytty jo ajat sitten, mutta sänky on edelleen meidän makuuhuoneessa.

Eikä tyttö suostu jäämään yksin nukkumaankaan, eli jomman kumman täytyy aina olla vieressä leikkimässä nukkuvaa ennen kuin laulaminen ja höpöttäminen loppuu.
 
Meillä nukahtamisee auttoi tarraysteemi. Mutta vaikka hän nukahtaa omaan sänkyyn, kipittää poika joka yö meidän viereen jossain vaiheessa. Ei olla puututtu tähän, kun pojan nukkuminen on muutenkin ollut niin hankalaa ihan aina. Vauvasta lähtien. Kai vielä joskus tulee aika, että poika nukkuu yöt heräämättä? Nyt ikää 3v 11kk.
 
Isomman lapsen kanssa voi tuoliunikoulu olla tehokas. :) esim MLL:n sivuilta löytyy hyvät ohjeet, mutta lyhyesti se tarkoittaa sitä, että ensin aikuinen istuu lapsen huoneessa tämän vieressä esim tuolilla, kunnes lapsi nukahtaa. Läsnä ollaan passiivisesti ja tarkoitus on, että lapsi nukahtaisi itsestään. Hysteeristä lasta kuitenkin rauhoitellaan tarvittaessa pienieleisesti. Kun lapsi osaa nukahtaa näin, siirretään tuoli vähän kauemmas lapsesta ja jatketaan muuten samoin. Vähän kerrallaan tuoli siirtyy kohti huoneen ovea ja lopulta toivon mukaan pois huoneesta. Unikoulussa edetään lapsen ehdoilla.

Tähänhän voisi tarvittaessa liittää jonkun palkintosysteemin mukaan haluttaessa.

Pikkuveljeni teki lapsena samaa pitkään, että meni vanhempien väliin nukkumaan kesken yön. Vanhemmat aina "litistivät" pojan väliinsä, jolloin tälle tuli kuuma ja siirtyi jalkopäähän. Silloin vanhemmat kevyesti tönivät jaloillaan muka unissaan potkien lasta ja jos pikkuveli vielä vaihtoi äidin viereen reunan puolelle nukkumaan, ahdisti äiti pikkuveljen aivan reunalle, jolloin ei voinut siinä nukkua. Lattialle oli kasattu tyynyjä ja päiväpeitto, joten sängystä putoaminen ei olisi ollut vaarallista. :) Yleensä pikkuveli jossain vaiheessa luovutti ja palasi omaan sänkyynsä. Vanhemmat leikkivät nukkuvaa koko ajan, vaikka tarkoituksellisesti hiillostivat veljeäni pois sängystä. :)
 
Takaisin
Top