2v säikähtänyt naapurin poraamista

[jannah]

Hei! onko kellään neuvoa mitä pitäisi tehdä kun eilen 9 illalla kun olin pistämässä esikoisen nukkumaan niin naapuri alkoi poraamaan ja kuului ihanku olisi meillä porattu. Tyttö itki hysteerisesti ja panikoi tätä jatkui noin 30sec ja loppu ja sitten vielä kaksi kertaa lisää kunnes menimme siitä sanomaan. vahinko oli jo tapahtunut koska esikoinen oli niin peloissaan että peitti silmät sen jälkeeen vaikka nukkuikin jo ja oli ihan kiinni minussa eikä uskaltanut edes liikkua. aamulla sitten herätti mut pelokkaalla äänellä ja itki. menimme mummille ja tulimme takas kotiin ja samantien alkoi itkeminen. ei halua leikkiä eikä uskalla liikkua mihinkään tätä nyt jatkunut parisen tuntia.

 

[Vargynja]

Voi pientä kun niin kovin säikähti. Onko jo helpottanut? Kummoisia neuvoja en osaa antaa, mutta olettehan selittäneet lapselle mistä on kyse ja että vaikka ääni oli ehkä pelottava, ei ole hätää eikä mitään vaarallista? Suosittelen sympatiaa, turvallista läheisyyttä ja asiasta puhumista lapsen tasoisesti. :)

 

[RuutuSydän]

Voi pientä! Meilläkin on alle 2-vuotias pelännyt remppaääniä, mutta ei kuitenkaan noin vahvasti että muistaisi asian noinkin pitkän ajan päästä..

En osaa muita vinkkejä antaa kuin että paljon vanhempien turvallistä syliä ja koittakaa selittää yksinkertaisesti, että naapurin setä vain remontoi/korjaa jotain yms.. Lapsi tulkitsee paljon vanhempien reaktioita asiaan, joten koittakaa omin ilmein yms näyttää, ettei äänessä ole mitään pelättävää, jos sitä vielä kuuluu. Oman lapsen kohdalla olen huomannut, että pelottavien äänien kohdalla auttaa, että vanhempi alkaa matkimaan ääntä jotenkin hauskan kuuloisesti ja keventää sillä tunnelmaa..

 

[flikka]

Meillä tekee remonttia seinän takana. Lapset 3v ja 1v pelkää kovasti ääntä, mutta ei onneksi noin kovasti säikähtäneet.
Ensimmäisellä kerralla oli esikoinen pelaamassa tabletilla juuri sen seinänaapurin puolella, kuopus nukkumassa toisessa päässä asuntoa. Kyllähän siitä tuli hysteerinen huuto ja kuopuskin heräsi. Mutta pidin vaan sylissä ja selitin, että naapuri siellä korjaa ja remontoi. Että on tosi ruma, ikävä ja vähän pelottava ääni, mutta ei siinä ole mitään pelättävää, ettei se tänne tule korjaamaan.
Edelleen voi heittää omat tekemiset tauolle kun kuulee naapurisda porattavan, tietää että ei kauan mene kun on molemmat sylissä
Mutta enää ei itkua esikoisella tule, kuopuksella joskus pientä jos sattuu olemaan yksinään toisessa huoneessa.

 

[RuutuSydän]

Jannah, todennäköisesti tilanteesta on jo toivuttu, mikä lopulta auttoi vai auttoiko vain aika..?