2+ lasta odottavat

Vauva on näin alussa ainakin ollut esikoista vaikeampi, koko ajan pitäisi olla iholla ja tisissä kiinni. Puklaa ja kakkaa mahdottoman paljon kun ei suostu olemaan ilman imua. Huoh, kaikki parhaat nukkumistunnit on osuneet päiville, ja silloin en voi nukkua koska on tuo kohta 3-v. esikoispoika.

Ja esikoinen käyttäytyy tosi huonosti. Pitää kyllä pikkusiskoaan söpönä ja haluaaa silitellä, mutta on todella mustasukkainen eikä soisi siskolleen mitään. Pienellä ei ole edes omaisuutena kuin pari pientä pehmoeläitä ja peitto, ja nekin eikoinen haluaisi viedä pois ja on niistä vihainen. Ollaan yritetty antaa hänelle huomiota ja kehuja ja ottaa mukaan, mutta hän on aika mahdoton. Kun isällä sattui soimaan puhelin ja mä olin imettämässä, pissasi protestiksi vessan lattialle. Kesken ruokailun viskasi mukin mehuineen pitkin pöytää, kun tuli kai vain sellainen impulssi. Eilen myös kävi pyyhkimässä räkää pikkusiskon pinnasänkyyn. Kunpa tämä olisi vain vaihe, eikä meidän elämästä tulisi nyt tällaista vaativan vauvan ja kriiseilevän isoveljen kanssa jonglööraamista.
 
Kaksivuotiaat on hankalia ilman pikkusisaruksiakin, mutta vauvan syntymä varmaan vahvistaa uhmaa..muistan että oli hankalaa viimeksi kun oli pikkuinen 2v.ja toka lapsi syntyi..tsemppiä teille!
Ainoan lapsen asemasta luopuminen on myös varmaan vaikeampaa kuin vain kuopuksen asemasta luopuminen.
 
Oon niin pettynyt kun esikoinen täyttää ihan kohta 3v ja on pottaillut vuoden ikäisestä oikein hienosti aina ruuan ja unien jälkeen, mutta ei suostu olemaan ilman vaippaa! Noiden ajoitettujen pottailuiden välissä pissii surutta vaippaan :'( kakalle useimmiten pyytää mutta viime aikoina kun alkanut oma hermo tässä asiassa kiristyä niin näkynyt negatiivisesti myös siinä että joskus tekee ne kakatkin vaippaan! :sad001 olisin vaan toivonut että oppisi kuivaksi ennen vauvan tuloa. Yövaipasta ei voi edes haaveilla että luovuttaisiin, se on aina ihan täynnä aamuisin!

Tässä alkaa äidin hermot ja jaksaminen olla koetuksella kun raskauskin mennyt jo niin pitkälle että varmaan maanantaina/tiistaina edessä käynnistys. Isä on väsynyt töistä joten kotityöt ja pojan hoito kaatuneet aika paljon mulle kun oon äitiys"lomalla". Huokaus. Odotan vauvan näkemistä rakkaudella ja innolla mutta pelkään miten saadaan sitten tää nelihenkisen perheen paletti rullaamaan
Mun on pitäny Salmiakki sulle tulla vastaamaan tähän, että meillä sama homma 2,5v esikois-pojan kanssa. Sillä erotuksella, että on kyllä ilman vaippaa, mutta pissaa ainaki yhen kerran per päivä surutta housuun, kun ei suostu mennä pissalle. Ei kuulemma pissata ja tästä minuutin päästä pissaa housuun. Viime viikolla tuli vielä kakatkin pari kertaa housuun. Ja me on sentään harjoteltu jo 9viikkoa!!! :/
 
Huh, meillä vauva nyt 1,5vko ikäinen ja meillä lähtenyt yllättävän iisisti elämä nelihenkisenä perheenä käyntiin. Isoveli rakastaa uutta pikkusiskoa ja ainoa miten uuden vauvan tulo näkyy hänen käytöksessään on että vaatii enemmän isän huomiota ja syliä kun minä imetän usein vauvaa.

Kaikista uskomattomin juttu ja edistys tapahtui nyt tuon pottailun saralla! Otettiin ne tarrat käyttöön ja esikoinen ollut nyt 5 päivää ilman vaippaa, ensimmäisenä päivänä tuli kolme vahinkoa mutta enää ei ole tullut. Viime yönä oli yövaippakin kuiva !! :O

Vauva on pääasiassa tyytyväinen, mutta syö itsensä välillä ihan ähkyyn ja sitten masu vaivaa. Yksi yö valvoskeltiin 4h masuvaivojen kanssa eikä mikään tuntunut helpottavan, mutta muut yöt menneet suht kivasti 3 heräämisellä
 
Meillä vauva on aikamoinen sylivauva ja tissittelijä, esikoisen aikaan vähän ahdistuin vauvan tarvitsevuudesta ja oli kaikenlisäksi oli tosi itkuinen ja koliikki vaivasi 4kk ikään asti. Nyt meillä melko varmasti lapsiluku täynnä joten nautin tästä täysin rinnoin (kirjaimellisesti :'D), uusin tulokas kuitenkin melko tyytyväinen tapaus kaikenkaikkiaan :)

Tsemppiä kaikille useamman lapsen perheelliselle :Heartred tiedän että meilläkin tämä nyt rauhallinen tilanne voi keikahtaa yhdessä yössä ja ehkä ensi yö valvotaan kun vauva nukkunut tänään päivällä toooosi paljon
 
Olen lukenut kevyellä kauhulla kuvauksia 2-3 -vuotiaiden uhmasta pikkusisaruksen tulon johdosta. Mietinnässä on vielä kolmas lapsi, ja iästäni (kohta 36v) johtuen sen tekemistä ei passaa lykätä kovin kauas. Typyä ajatellen haluan kuitenkin imettää hänet ainakin 9kk ikään ennen uutta raskautta, tosin 1,5v ikäero lapsilla tuntuu aika pieneltä. Ehkä kuitenkin nro. kolmonen pitää tähdätä siihen 2-3v ikäeroon, niin hankalaan kehitysvaiheeseen kuin se sattuukin sitten. Ihan kuin lapsia voisi tähdätä johonkin... kun nro. kakkosta koitettiin saada aluilleen 1,5v...

Esikoiseni ehti jo tosiaan lähes 8v ikään ennen pikkusiskon syntymää, joten mustasukkaisuutta ei ole esiintynyt. Lähinnä rutinaa on tullut siitä kun imetän vauvaa pitkään ja aamiaispalvelut yms. eivät toimikkaan totuttuun tapaan, vaan huutelen vaan sohvalta ohjeita et miten poika saa lämmitettyä itselleen riisipiirakoita yms. aamupalaksi. On kuulemma "kauhean rankkaa!"... :woot: Ja joo... olin muuten hyvää vauhtia kasvattamassa sellaista pilalle passattua poikalasta, joka odottaa et naiset tekevät hänen puolestaan kaiken ruokaan liittyvän... Ei ehkä nykypäivänä sellaiselle miehelle ole menekkiä. :grin Eli ehkä tämä sisko tuli ihan hyvään saumaan pojan elämään, omatoimisuuden oppimisen kannalta. :p
 
Meillä on aika samanlaista kuin MrsK teillä. Isosiskot siis 4 ja kohta 3v. Antavat tuttia vauvalle, valitsevat vaatteita ja näyttävät kirjasta kuvia. Tykkäävät paijata ja pitää sylissä ja siitä tulee myös riitaa, kumpi saa antaa tutin. :) Oon myös uskaltanut viedä roskia ihan huolettomin mielin.
 
Meillä on tyttö 2v 3vkoa vanhempi. Tytöllä oli kevät kovaa uhmaa. On edelleen minä itte, mutta nämä 3 viikkoa isosiskona ovat olleet kohtuu helppoja. Tyttö tykkää veljestä, huolehtii kovasti vauvasta. Leluja vauva ei kyllä voi omistaa...kaikki lahjaksi tulleet tyttö haluaa itselleen.

Huomionhakua on ilmassa välillä kaiken maailman tempauksien muodossa. Huomannut myös välillä käyttää hyväkseen etten pysty sektion vuoksi juokseen äkkiä perään tai jos heittäytyy veteläksi, niin en voi kantaa (esim sänkyyn nukkumaan).

Oletan että huonompiakin aikoja tulee, mustasukkaisuutta jne. Yritän kuitenkin huomioida tyttöäkin mahdollisimman paljon. Hän kuitenkin pitkään odotettuna ja ainokaiseksi luultuna, oli saanut niiiin paljon huomiota että nyt ei millään saa.

Tyttö innostui käymään potalla nyt ja luulen sen johtuvan siitä, että saa huomiota sekä kehuja.
 
Meillä on mennyt esikoisen kanssa nyt ihan höpöksi tällä viikolla...mä en enää tiedä mitä tuon kanssa tekee.
Vauvaa kohtaan käyttäytyy hyvin, mutta muuten onkin sit aivan mahdoton...jos ei saa tahtoansa läpi ihan kaikessa niin aloittaa aivan karmean huutoshown joka kestää parhaillaan pari tuntia. Huutaa ja raivoaa vaan kuten tänään kun ei saanut ruuaksi jäätelöä niin se huuto kesti sen kaksi tuntia.
Kertokaa mulle mitä ton kanssa pitää tehdä. Mä en jaksa tuota raivoamista enään :sad001
 
Ääh mami-83 täällä alkanut nyt kans vikan viikon sisään ihan sama homma. 3v rupeaa kaikesta huutaa ja itkee :| mullakin alkaa olla hermo kireenä. oon vähän kade niille joilla isommat menee päivähoitoon :angry1 mutta taloudellisesti ei ole nyt siihen varaa. Haluan kuitenkin pari vuotta mieluiten olla kotona tämän vauvan kanssa

ne hyvin alkaneet pottailutkin on ottaneet nyt taas takapakkia ja pissailee vahinkoja kuten pikkunöösällä, ei mene potalle kehotuksesta kun "ei oo hätä" ja sitten menee se alle minuutti niin on housut märkänä :/
 
Mami83 ja Salmiakki; I so feel you! Meillä kans juurikin samaa, huudetaan, että vauva varmaati herää, ja kun äiti kieltää (eikä vaikutusta millä äänensävyllä kieltää, koitettu kiltisti ja isommalla äänensävyllä) niin kahta kauhiammin huudetaan. Tänään eka kertaa tökkäs vauvaa silmään sormella, kun hetkeksi silmä vältti. Toisella onneksi oli silmät kiinni. Mutta onpa ihana kuulla, että muidenkin lapsilla tälläistä, ihanaa vertaistukea! :D Mut mulla ei kyllä oo mitään ideaa mami83, miten ratkaista nuo huutotilanteet. Meillä huudetaan usein ja kestoltaan lyhytaikaisesti! :D
 
Heh, meidän esikoinen on huutanut, raivonnut, heittäytyy lattialle sätkimään kohta vuoden. Hänellä on aikaisin kehittynyt omatahto. Pahimmillaan noiden raivarien aikana hän hakkaa otsaansa lattiaan. "kohtauksia" tuli pahimmillaan keväällä 10-20 päivässä ja kesto vaihtelee. Ihan mikä asia milloinkin on syynä. Eilen viimeksi mies ei antanut ottaa leluja autosta mukaan, kun mentiin apteekkiin. Siellä esikoinen sitten huusi ja sätki lattialla/ isänsä sylissä. Meillä siis ei voi liittää vauvan tuloon näitä performansseja, kuuluvat vain kasvuun ja meidän esikoisen kohdalla voimakasta.

Itse oon jo niin tottunut näihin tahdon/ pahanmielen ilmaisuihin, mutta uskon että jos ne alkaa vauvan tultua, on melkoisen rankkaa.

Lapsi kaipaa huomiota enemmän ja testaa rajojaan ja paikkaansa perheessä. Syliä ja koittaa kiinnittää lapsen huomio johonkin muuhun. Ja joskus antaa vain huutaa, kunhan seuraa ettei ketään satu.
 
On meillä uhmailtu aiemminkin mutta tää on saanut uusia ulottuvuuksia. Itku ja huuto tuntuu olevan aamusta iltaan millon mistäkin syystä. Jos jotain kieltää niin alkaa tosi kova huutoitku. Ensimmäistä kertaa poika myös heittäytyi maahan mahalleen eikä olisi halunnut liikkua mihinkään :D oltiin kerrostalon ala-aulassa ni kiva... :D onneks ei sentää missään kaupassa (kop kop koputan puuta)
 
Niin, valitettavasti tuo on täysin normaalia ja tyypillistä 2-3 v.käytöstä, johon ei auta kuin aika. Uhma/tahtoikää ei saa millään kikka kolmosella taiottua pois.

Rauhallinen ja johdonmukainen asennoituminen auttaa ja joskus se sitten helpottaa.

Muistan kun pojan kanssa piti ainakin puoli vuotta "taistella" käsienpesusta joka ikinen pesu kerta. Eli n. 10xpäivä. Joka kerran perustelin miksi kädet pitää pestä ja aina se piti tehdä väkisin.
Mutta meni se oppi perille! Nyt 4v. tapahtuu automaattisesti ja itsenäisesti.
Ja tämä vain esimerkkinä kaikista vastaavista
 
Kuulostaa niin tutulta mutta ihana kuulla että 4v on teillä jo ainakin helpompaa :) meillä on tota käsienpesutaistelua (ja mun kanssa myös hampaidenpesu, onneksi isi nyt vielä kotona vähän aikaa) parhaillaan. Nyt on voinut käsienpesuperusteluihin lisätä "kun meillä on nyt pieni vauva joka voi tulla kipeäksi" niin se tehonnut ihan hyvin :P

Tuntuuhan tämä aika raskaalta välillä mutta ei tätä vaihetta vaihtaisi pois :Heartred varmasti myöhemmin ehtii kaipaamaan tätä pikkulapsiaikaa vaikka helpommaksi menee tietyin osin kun lapset kasvaa
 
Juu ei se varmaan auta kuin kestää...rautaisia hermoja vaatii kyllä nyt.
Onneksi meidän poika menee huomenna tarhaan ja on aina sen 4 tuntia päivässä niin jospa sais siellä vähän muutakin ajateltavaa kuin vauva :)
 
Meilläkin saa taistella melkein joka asiasta tuon 3veen kanssa. Hampaidenpesu, käsienpesu, suihku, kaikki! Mutta pikkuhiljaa niissäkin keksitään ratkaisuja et helpottaa esim juurikin käsienpesu vauvan vuoksi ja että sen jälkeen laitetaan käsidesiä mikä tuntuu olevan hauskaa. Ja hampaat neiti saa harjata itse ja laittaa tahnan. Vanhemmat vaan sitten tarkistaa tuloksen. Suihkuun en tyttöä kyllä saa ilman vääntöä kuin harvoin.
Meillä on ollut aika paljon kiukuttelua tän kahen viikon aikana mitä ollaan oltu vauvan ja tytön kanssa kolmistaan. Tyttö ei nuku päikkäreitä, mutta viiden aikaan on väsynyt kuitenkin ja siitä tulee marinaa. Lisäksi koska mies tekee 10-12tuntisia päiviä ja itse en vaan keksi leikkejä päivän jokaiselle hetkelle, on päivä vähän turhan pitkä koska neidistä huomaa selkeästi pitkästymisen merkkejä ja sitä kautta kiukuttelua. Mitään kovin pahoja kohtauksia ei kuitenkaan oo ollut ja välillä osaa olla kuin enkeli.
Huomenna alkaa sit päiväkoti 7h/pv ja 3pv/vko niin saa onneksi sitten siellä tarpeeksi virikkeitä ja leikkiä kavereiden kanssa. On puhunut siitä jo kauan et kohta pääsee taas sinne. 2kk kesäloma oli aika pitkä sitten kuitenkin näköjään.

Tsemppiä kaikille uhmisten kanssa kamppaileville!
 
Meillä esikoisen ja "kakkosen" ikäero on n. 1v 10kk. Tytöt on tullu tähän asti ihan hyvin toimeen keskenään, vaikka esikoinen haluais välillä hoitaa siskoaan vähän kovakouraisesti. Katotaan miten käytöksen käy, kun huomenna mies palaa taas töihin, eikä kotona saa enää niin paljon huomiota vanhemmilta. Mut esikoisen kehitys on kyl ottanu jonkin verran takapakkia. Pari kuukautta sitten kaikki kakat ja miltei kaikki pisut tuli pottaan, mut nyt hän ei suostu pissaamaan pottaan ollenkaan. Ruokailuistakin on tullu pelkkää muussaamista ja lutraamista, vaikka hetki sitten neiti osas hienosti käyttää lusikkaa/haarukkaa.
 
Huuto ja kirkuminen alkanut täälläkin, ja monesti vauvan vieressä aloittaa sen :sad001. On myös tökännyt sormella vauvan (onneksi kiinni olevaan) silmään ja vauvan silittäminen muuttuu usein äkisti liian kovaksi tai läpsimisen kaltaiseksi. Tarkkaan joutuu valvomaan, jos lähestyy vauvaa, vaikka vauva olisi mun sylissäkin.

Tällä kolmannella viikolla on mennyt vähän paremmin kuin kahdella ekalla, mutta esikoinen on tunteidensa suhteen suorempi ja sanoo ilkeämmin, jos siltä tuntuu. On sanonut nyt kiukkuisena ollessaan suoraan, ettei tykkää vauvasta ja että haluaa että se lähetettäisiin toiseen perheeseen asumaan. Yöt menee vauvan kanssa vaihtelevasti, mutta esikoinen ei onneksi heräile ollenkaan vauvan itkuunkaan.

Vauva on nyt valvottanut kovalla imun tarpeellaan alkuyöt, mutta nukkuu hyvin loppuyön ja aamupäivän. Ja päivän! Emme saa häntä valvomaan kuin lyhyitä hetkiä päivisin, nukkuisi vain. Ja illalla alkaa tissi-ikävä ja sitten puklaa kun on liian täynnä ja raivoaa jos ei silti saa tissiä ja raivoaa kun tissistä tulee maitoa. Tutin sylkee pois heti. Lopulta sitten tosiaan rauhoittuu mua vasten ja nukahtaa.
 
Ja joitain taantumuksen merkkejä täälläkin, vaikka vessa-asiat onneksi hoituu hyvin. Nimittäin syöminen. Ennen vauvan tuloa poika (täyttää tän kuun lopussa 3) halusi opetella käyttämään veistä (!) syödessään ja söi tosi nätisti itse. Nyt ottaa ruokaa käsiin ja sotkee ja värkkää. Joka ruokailulla pitää syöttää häntä vähintään loppuvaiheessa.
 
Takaisin
Top