Naxu30
Vasta-alkaja
Pulmallinen tilanne.
Olin 20v kun esikoinen syntyi rv35+4. Lapsivettä tihkui rv35+0 ja kohdunkaulaa kypsyteltii/käynnisteltii tuo 4 päivää ennen kun syntyi 2390g/48cm. Raskaus oli helppo ja "huomaamaton" alkuraskauden pahoinvoinnin jälkeen. Olin työtön, nukuin 16-18h/vrk ja hereillä olot oksentelin. Todettiin myös lievä solumuutos papassa.
Toinen syntyi vajaa 5vuotta myöhemmin, mutta ei ollut mitään oireita ennen rv8, jolloin alkoi tuhruttelu, vauvalla oli kaikki hyvin mutta vahva solumuutos papassa, joka heilui koko raskauden ajan normaalin-vahvan välillä. Tuhruttelua oli satunnaisesti rv15 paikkeille asti. Sitten astui uudet oireet, kivuttomat supistukset, mutta kypsytteli kohdunkaulaa, sairaalassa vietettiinkin rv24+5-rv31. Pääsin kotiin jatkamaan vuodelepoa, vedet meni sitten kuitenkin rv34+5. Lasaretissa annettiin luonnolle aikaa, mutta 35+0 käynnistettiin ja syntyi 2585g/46cm. Olin fyysisesti raskaas duunis, eikä väsymykselle voinut muuta kun elää sen kanssa.
Näiden jälkeen olen ollut asenteella , ei enää ikinä. Mutta...
Uudella miehelläni ei ole jälkikasvua ja silläkin kello käy. Itellä ikää 30v ja miehellä kohta 34v. Haaveilemme yhteisestä, mutta hirvittää jo ajatuskin kuinka kolmannen käy. Kaks vanhempaa terveitä ennenaikasuudesta huolimatta, sinivalossa joutuneet olemaan synnyttyään. Raskaudet on toki yksilöllisiä, mutta tuo lasaretissa makaaminen, en toivo kenellekkään. Nytkin on se tilanne että olen töissä, mutta en niin fyysisesti raskaassa kuin edellistä odottaessa. Papassa on nyt ollut 3 vuotta puhtaat paperit, mutta 30v joukkotarkastuksessa löytyi dna16.
Onko kohtalotovereita?
-Onko kukaan saanut ennenaikasten jälkeen täysaikasta vauvaa?
-Olisiko nuo papaongelmat voineet vaikuttaa edellisissä raskauksissa?
-Olen myös huono juomaa vettä, jonkun lukemani mukaan lisää supisteluherkkyyttä?
Mulla ei ole perussairauksia, ei lihavuutta tms. Isosisko rakensi kivitalon raskaana ja yliajalle meni, nuorempi sisko poiki liki rv39. Mikä meitissä mättää kun ei muksut pysy sisällä. Minä ja siskot olemme kaikki syntynyneet rv37-39, mutta "pienipainoisina" 2500-2800g.
Onkohan pientäkään valoa tunnelin päässä ettei käy niin kuin aiemmin.
Olin 20v kun esikoinen syntyi rv35+4. Lapsivettä tihkui rv35+0 ja kohdunkaulaa kypsyteltii/käynnisteltii tuo 4 päivää ennen kun syntyi 2390g/48cm. Raskaus oli helppo ja "huomaamaton" alkuraskauden pahoinvoinnin jälkeen. Olin työtön, nukuin 16-18h/vrk ja hereillä olot oksentelin. Todettiin myös lievä solumuutos papassa.
Toinen syntyi vajaa 5vuotta myöhemmin, mutta ei ollut mitään oireita ennen rv8, jolloin alkoi tuhruttelu, vauvalla oli kaikki hyvin mutta vahva solumuutos papassa, joka heilui koko raskauden ajan normaalin-vahvan välillä. Tuhruttelua oli satunnaisesti rv15 paikkeille asti. Sitten astui uudet oireet, kivuttomat supistukset, mutta kypsytteli kohdunkaulaa, sairaalassa vietettiinkin rv24+5-rv31. Pääsin kotiin jatkamaan vuodelepoa, vedet meni sitten kuitenkin rv34+5. Lasaretissa annettiin luonnolle aikaa, mutta 35+0 käynnistettiin ja syntyi 2585g/46cm. Olin fyysisesti raskaas duunis, eikä väsymykselle voinut muuta kun elää sen kanssa.
Näiden jälkeen olen ollut asenteella , ei enää ikinä. Mutta...
Uudella miehelläni ei ole jälkikasvua ja silläkin kello käy. Itellä ikää 30v ja miehellä kohta 34v. Haaveilemme yhteisestä, mutta hirvittää jo ajatuskin kuinka kolmannen käy. Kaks vanhempaa terveitä ennenaikasuudesta huolimatta, sinivalossa joutuneet olemaan synnyttyään. Raskaudet on toki yksilöllisiä, mutta tuo lasaretissa makaaminen, en toivo kenellekkään. Nytkin on se tilanne että olen töissä, mutta en niin fyysisesti raskaassa kuin edellistä odottaessa. Papassa on nyt ollut 3 vuotta puhtaat paperit, mutta 30v joukkotarkastuksessa löytyi dna16.
Onko kohtalotovereita?
-Onko kukaan saanut ennenaikasten jälkeen täysaikasta vauvaa?
-Olisiko nuo papaongelmat voineet vaikuttaa edellisissä raskauksissa?
-Olen myös huono juomaa vettä, jonkun lukemani mukaan lisää supisteluherkkyyttä?
Mulla ei ole perussairauksia, ei lihavuutta tms. Isosisko rakensi kivitalon raskaana ja yliajalle meni, nuorempi sisko poiki liki rv39. Mikä meitissä mättää kun ei muksut pysy sisällä. Minä ja siskot olemme kaikki syntynyneet rv37-39, mutta "pienipainoisina" 2500-2800g.
Onkohan pientäkään valoa tunnelin päässä ettei käy niin kuin aiemmin.
