1v. tytöt ja pojat

heipsis piiitkästä aikaa...

oon täällä lähinnä pitkään taustaillut... onnittelut kaikille plussanneille ja jo uuden pikkuisen saaneille :) 
pottailu ei meillä suju ollenkaa...sillon keväällä se meni jo niin hienosti et kaikki tarpeet tehtiin pottaan ja osaspa jätkä jo sillon ilmaistakin et koska tarvii mennä...mut sit kun oppi nouseen ite potalta ylös ni siihen jäi se homma...wc:n pienentäjällä homma toimi hetken mut nyt ei enää silläkään...eli siis parempia aikoja odotellessa...
sanoja meillä tulee ihan muutama... ei, äiti, auto, isi, kukka, hali (<--meiän koira)... koirista tykkää ihan hirveästi ja välillä myös leikkii koiraa eli konttaa lattialla ja "haukkuu" ja sit myös haluaa syödä välillä niinku koira :DD
ryhmiksessä kimi alotti syyskuussa ja tosi hienosti on menny vaikka aamuisin aina vähä itkeskelee ku sinne jää mutta muuten on kuulemma ku enkeli...olispa kotonakin :)
joululahjaksi poitsu saa kaikkea Cars-juttuja: duploja, Luigi ja Guido- pehmolelut... ja sit mies oli tänää vielä ostanu sellasen traktorin ja peräkärryn mis kyydis on erilaisia eläimiä...
paljon ei viititty lahjoja ostaa kun saa kumminkin kummeilta ja isovanhemmilta... enemmän sit sijotettiin tohon poitsun omaan huoneeseen eli ostettiin sänky, kirjahylly ja säkkituoli. pinnasängys meillä ei oo suostuttu nukkuun aikoihin et on sit nukkunu vuodesohvalla niin kauan et toi sänky saatiin...
kovasti täällä joulua odotellaan kyllä :) ja ihana kun tuli nyt kunnolla luntakin (toivottavasti pysyy) ni pääsee pulkkaileen ja tekeen lumiukkoja <3
mut nyt paketoimaan joululahjoja... mukavaa joulun odotusta kaikille :)
 
Mul on nyt menny tää koko homma melkee pelkäks lukemas käymiseks ja sekii harvemmin,
mutta täytyy nyt ainakin kiittää Mohomahaa mielen huojennuksesta, sillä meillä sama juttu ettei ruoka meinaa maistua ei sitten millään... No, menee varmaan ohi. En oikee usko et hampaista täl kertaa johtuu..

Ja oli niin ihana lukea Petupapun juttu, ihan liikutuin tosta miten oot saanu takas sen miehen johon rakastuit <3 :))) Hienoa että miehes otti itseään niskasta kiinni ja saitte asiat takas hyväks :)
 
Mä kans enimmäkseen lueskelen, joka päivä käyn kattoo ku tää ikkuna aukee mulle aina ku avaan netin, ja kiva onki ku välillä tulee jopa tekstiä :) Ollu niin hiljasta tällä palstalla jotenkin.

Meillä sujuu pottailu hyvin, välillä tosin tulee vahinkoja tai neiti ilmottaa just sillä hetkellä kun kakka on jo tulossa vaippaan. Pissaa tulee vaippaankin, niistä ei ilmottele erikseen. Mut aina kun syönnin ja heräämisen päälle istutaan potalle, niin kyllä sinne jotain saalista tulee. Myös pöntöllä käyminen onnistuu, pienentäjällä ja ilmankin, jos on tarve, kun vaan on ite siinä tukemassa. Tänäänkin jouluostosten lomassa tehtiin kahet kakat ihan julkisiin vessoihin :D Mielenkiintoista.

Sanoja on alkanu pikku hiljaa tulemaan, äiti, Paappa (=meidän koira), ampu (=lamppu), ammu (=sammui)... lempisana on viime viikkoina ollu annu, mikä tarkottaa ounou :D Kun neiti näki hiekkalaatikon, joka oli peittyny lumeen, oli kommentti "annu"! Myös "täti" ja "tetä" on nyt kovassa huudossa, kaupoissakin osotellaan kaikkia ja huudellaan tätiä ja tetää. Ja "vauva" kuuluu myös sanavasrastoon. Kaikki jouluvalot on ihan "VAU", neiti kulkee ikkunasta toiseen aamusin ja huutaa vau, kun on tähdet ja kyntteliköt ym. Tosi mainio.

Mutta meillä on ollu kova sairastelukierre, neiti sai viikko sitten lääkityksen indektioastmaan, kun viiden viikon sisällä tuli kolme eri hengitysvaikeutta flunssien yhteydessä. Kuus viikkoo sitte neidillä ekan hengitysvaikeuden yhteydessä todettiin myös elämänsä ensimmäinen korvatulehdus, ja siitä lähtien on sitten myös korvat olleet jatkuvasti tulehduksessa. Neljät antibiootit on syöty kuuden viikon aikana, kolmet korvatulehdukseen, yhet keuhkokuumeeseen. Lääkärissä on juostu, viimeks tänään. Ja onneksi on tuo vakuutus, rahaakin on uponnut melkosen kiitettävästi. Neidiltä testattiin myös allergiat, ja luojan kiitos ei ollu eläinallergiaa, meillä kun asustaa tuo erittäin rakas karvainen perheenjäsen.

Kaikeks onneks neiti ite on ollu ihan ilonen ja pirtee lähes koko sairastelun ajan, yötkin on viime öitä lukuunottamatta menny taas tosi hyvin. Ainoostaan nukahtamiset on menny tosi vaikeiks. Aiemmin kun nukahti jo itekseen, niin nyt vaatii jonkun viereensä koko prosessin ajaks, ja nukahtaminen vie 30 min - 1,5 tuntia. Siinä vaiheessa on itekin ihan valmis jo sänkyyn, vaik tarttis sen pienen omankin ajan. Etenkin kun oon kärsiny viime viikot hirmusesta väsymyksestä ja ällötyksestä ton uuden masukin takia. Huh.

Pinnasängystä mä en oo valmis vielä luopumaan, katellaan ens kesänä sitten. Meidän neiti ei pysyis siellä ollenkaan...

Mutta ei muuta kun mukavaa joulun odotusta kaikille :) Kaks viikkoo enää, hui!
 


Pitkästä aikaa fotoa Liekki-herrasta. Ja jos sitä pitkästä aikaa itekin kirjottelis, on kans ollu vähän tota taustailun vaivaa... Ollu aika rankka syksy noin ylipäätään, taisin haukata liian ison palan kun yhtäkkiä olikin kouluhommat, gradun vääntö, näyttelyä yms. hommaa ja Liekki siellä tarhassa vaan 3-4 päivää viikosta. Liikaa duunia ja niinhän siinä kävi että kun Liekki sairasteli ensin viikon kuumeessa ja päälle toista viikkoa ensimmäistä korvatulehdusta ja sit itte vielä samaa tautia sen päälle niin kasautu hommat kiitettävästi ja meinasi homma levitä käsiin... Oli pakko luovuttaa parin kurssin suhteen ja tajuta ettei sitä vaan kaikkea ehi. Meillä on kotirintamalla aika heikkoa ollu ja se vielä stressaa päälle ja vie voimia... Katotaan täs tuleeko lopullinen ero vai mitä... Mutta positiivista on se, että pikkumiehen kanssa elämä vaan helpottuu ja "mukavoituu" jos niin voi sanoa. Ihanaa kun se on jo ihan poika, osaa tehä juttuja ja tajuaa melkein kaiken mitä sille sanoo(niin et välillä ihan pelästyn) Pottailu ei vielä suju, tarhassa menee hyvin, sen suhteen ei vois parempaa toivoa. Syöminen menee liianki hyvin, pikkumies pupeltais koko ajan ja ihan mitä vaan. Taitaa olla perinteinen läpipaskoja, syö ku porsas ja kakkaa sitten sen kolme kertaa päivässä... Lempitouhuja on kaikenlainen siivoominen(tietää hyvää ), asioitten järjestely ja kirjat. Nyt on ihanaa kun lumikin tuli niin ulkoileminenki on mukavampaa. Niin kypsytti se jokapäivänen hiekka-kura-ruljanssi. Tissiä annan vielä iltasin mutta se varmaan jää pian, ihan pelkkä tapa enään...

Niin ja Pepalle tosiaan onnittelut, tosi ihana kuulla että joskus asiat oikeesti voi parisuhteessa muuttua, toivottavasti meilläkin menis noin... Ja Katjuskaiselle voimia sairastelujen kanssa! Ja muitakin piti kommentoida mut en ny kaikkia muista... Ei muuta kun ihania ja rauhaisia joulunaikoja joka iikalle ja pikkumussuille emoticon Ja kiitokset kaikesta vertaistuesta, täältä saa aina itelle lohtua omiin pikku murheisiin...
 
Moikka täältäkin pitkästä aikaa.
OLen käynyt aina lukemassa täällä, mutta kirjottelu on jäänyt...apulainen ei oikein tykkää, kun olen koneella ja päiväunet nukun aina tytön kanssa yhdessä niin ei oikein silläkään aikaa tule kirjoteltua. Alkaa nyt kuitenkin ehkä jo tämä alkuraskauden väsymys hellittää nin ehkä vähenee päikkäritkin:)
Tänään olis nt. ultra. Jännää...ei kuitenkaan vielä oikein usko olevansa paksuna, ehkä sitten kun potkuja alkaa tulla;) Näin unta, että tuli ihana tyttö, ihan saman näköinen, kun ensimmäinen tyttelinikin ja imetin vauvaa unessa:)

1,5- vuotis neuvola meillä on vasta tammikuussa. Tosi nihkeessä oli ajat, soitin aikaa jo lokakuussa ja tammikuulle vasta sai, mutta eipä tuo nyt niin kiirellinen asia ole. Tyttö kyllä on kasvanu hirveesti, kun vertaa kaikkiin kesän aikaisiin juttuihin. Ja oppii koko ajan kaikkee uutta. Sanoja tulee ja yrittää aina kovasti toistaa perässä sanoja. Äitin on oppinu sanomaan niin hyvin, että hokee vaan äitiä koko ajan. Herätessä äitii, äitii...äitin voileipä on äiti jne.
Muita sanoja joita tulee niin on mm . isi, vaippa, pissi, lamppu, kissa  s-sanat tulee parhaiten.

Eilen oli hyvä, kun isi tuli töistä kotiin. Tyttö laitto tyynyn ja huovan olkkarin lattialle ja laitto isin siihen nukkumaan ja kiepsahti ite vielä kainaloon <3 Pitäähän isin nyt työpäivän jälkeen levätä:D
Pottailu sujuu omasta kehtaamisesta/ muistamisesta riippuen. Jos muistaa ennen ja jälkeen ulkoilun käyttää potalla niin vaippa pysyy kuivana ja unien jälkeen tulee kans hyvin saalista:) Kakkelia harvemmin tulee pottaan, mutta eipä näillä asioilla ole niin kiire, omaan tahtiin,
omaan tahtiin.
Ihanaa, että on tullu nyt vähän lunta, mukavampi olla ulkonakin, mutta kirjoittelemisiin:)

































































 
Nea oli torstaina ekan päivän hoidossa ja oli mennyt tosi hyvin, syöny hyvin, nukkunu hyvin ja ollu muutenkin kiltisti siellä 7-16.30 ja kun mentiin hakemaan nii ei ois ees halunnu lähtee :D Eli siis tosi hyvin lähti käyntiin, vaikka oli pitkä päivä. Nyt sitten vaan ollaan heti kipeenä, joten taitaa tyttö seuraavan kerran vasta tammikuussa hoitoon..
Kaikesta huolimatta, hyvää joulua kaikille!
 
Meilläkin olis tammikuussa tytöön 1,5 vuotis neuvola, tosin en oo vielä sitä varannu. Meinasin kysästä ens viikolla äitiysneuvolassa käydessäni voisko heidä kautta varata ajan tytölle tai sit soitan, mut se tunnin soitto aika aina tahtoo mennä ohi, ettei muista kun jälkikäteen.

Pottailu meillä on sujunu ihan hyvin. Iltasin yleensä ollaan ilman vaippaa jonkin aikaa ja kunhan muistaa kysyä tarpeeks usein et tarviiko käyä vessassa nii säästytään pyykeiltä, mut vielä tulee toisinaan vahinkojakin.. Yleensä kuitenkin suurin osa päivästä vielä vaipa käytössä, pikku hiljaa sit jätetään pois kun näyttää et tuo pottailu ja potalle pyytäminen onnistus hyvin.. mut eipä meillä sen kanssa mitään kiirettä sitä tahtii edetää ku  hyvälle näyttää..

Meilläkin sano on alkanu pikku hiljaa tulla ja kovasti yrittää aina matkia sanoja.. Tänään tuli tarra sana nii terävästi, piti iha uuvestaa saada tyttö sanomaa tarra kun en ensin uskonu korviani, mutta nii vaa sano muutaman kerran uudestaankin... :) Muita sanoja mitä tulee on mm. äiti, isi, tyttö, kakka, pappa, tonttu... kaikkee ees muistakaan.. :) Lisäks lampaan (mää), lehmän (ammuu) ja possun (röh) ääniä on hauska sanoo käskystä.. 
Meillä on tullu tai on se ollu jo pitkän tovin et aina kun kehuu tyttöö jostain nii pitää tapuuttaa käsiä yhteen..

Hyvää Joulua kaikille!
 
Kiva kuva ^^

Hyvää tätä vuotta kaikille ja kiitos edellisestä! :)

Mitäs teikäläiset sai joululahjaks? Nea sai vaatteita, pulkan, suunnilleen aidon vauvan kokosen nuken (johon ei oo vielä pattereita laitettu, koska se itkee ja sitä pitäis syöttääkkin :D ), brion hello kitty työnnettävät kärryt johon kyseinen nukke mahtuu just istumaan... Muumi lastenaterimet ja muumi soivan korurasian. Tikrun oman elokuvan, jättipulleen oravapehmon, parkkihallin, kaulaan ripustettavan muumirummun ja rahaa. Ja lomamuumipussilakanan. Että muumia on taas :D Itekkin sain muumilasipallon tuikkukynttilälle ikkunaan roikkumaan.

Meillä oltiin siis 2 päivää hoidossa joulukuussa, ensin tuloksena nuha, paha yskä ja myöhemmin vielä nousi kuume, korvatulehdus ja silmätulehdus. Että joulu ja uus vuos oltiin sitten kipeenä ja korvatulehdus ei antanu nukkua kun puolen tunnin pätkiä. Onneks on nyt antibiootit siihen niin saatais joskus taas nukkua.
 
meillä kimi sai joululahjaks paljon autot-juttuja: pyjaman, repun, pipon, sormikkaat, rattilelun, autot-duploja, kirjoja, pehmoleluja ja pari muuta autot-lelua. ja sit tuli myös tavallisia duploja, polkutraktori+peräkärry, lelutraktori (jossa on eläimiä kyydissä), lakanoita, pari dvd:tä, lapasia, villasukkia, pyyhkeitä, kauluri ja ja... paljon tuli kaikkea jätkälle vaikka äitiltä ja isiltä ei saanu ku 4 pientä pakettia...mutta on sen verran innokkaita isovanhempia ja isoisovanhempia että kyllä tässä saa taas miettiä et mihin tän kaiken tavaramäärän taas survoo :D 
ja sit alennusmyynneiltä tarttu vielä mukaan verhokankaita kimin huoneeseen ja pulkka... 

voih, mohomahan nealla on päivähoito alkanu kaikkein kurjimmalla tavalla kyllä... :( mutta niinhän se on aika monella...meillä kans jätkä tuli viikkoo ennen joulua kipeeks ja sit aatonaattona käytiin lääkäris...ja oli taas loistava lääkäri kun ei siitä oikeen ottanu selvää...keuhkoista kuulu rahinoita, jotka ehkä oli merkki alkavasta keuhkokuumeesta mutta ei sitten ehkä kumminkaan...ja molemmat korvat oli tulehtuneet mut ei nyt kuitenkaan kunnolla tulehtuneet...mutta kuuri tuli ja viime viikolla kimi ehtikin olla pari päivää terveenä ja sit alko sairastelu taas...kuumeilee ja on tosi räkänen...toivottavasti tää nyt menis ilman kuuria ohi... :S
uutena vuotena jätkä kumminkin sai hetken olla vaarin kans ampumassa raketteja pihalla mutta suurimman osan raketeista katteli sisältä mummin sylistä :)
 
Paranemisia pikku potilaille :) Meillä ollaan onneksi isommilta pöpöiltä vältytty, pientä nuhaa lukuunottamatta.

Joululahjaksi meidän neiti sai vaatteita, vauvanuken joka itkee, nauraa, juttelee ja juo maitoa, maidon jälkeen alkaa kuorsaamaan :D Sitten tuli myös hirveä määrä kaikkea Hello Kitty krääsää mm. hiusharja, duploja, astioita, lisää vaatteita, nukke.. Iida oli ihan onnesta soikeena ja huus vaan että kiti, kiti :) Toinen on niin ihastunut kittyyn, mistä lie oppinut ;)

Joulu meillä meni mukavasti ja rauhallisesti ihan vaan kotona rentoutuen ja nautiskellen. Ja sitten joulupäivä mukavasti lastenklinikalla päivystyksessä kun tuo meidän ikiliikkuja isoveikka mursi kätensä :/ Onneksi murtuma oli ihan pieni eikä edes kipsata tarvinnut, kantositeen vain sai käteensä ja nyt tuo riehuu jo ihan kuin ei mitään olis koskaan ollutkaan.

Vuosi vaihtui myös ihan vaan kotona ollessa, raketteja oli tarkoitus lähteä ampumaan mutta jätettiin sitten väliin, mikä lie laiskuus meihin vanhuksiin iski :D Kateltiin sitten vaan ikkunasta miten muut ampu rahaa ilmaan. Ei meinannut pikkuneiti suostua ollenkaan yöunille kun olisi vaan pitänyt koko ajan olla ikkunassa huokailemassa oo ja vau ja ohhoh :)

Meidän lapsillekkin tarjottiin hoitopaikkaa mutta ihan väärältä suunnalta. En oo todellakaan raahaamassa niitä kahdella eri bussilla joka aamu ja sitten taas päivällä. Varsinkin kun mun vuorot töissä ei oo mitenkään kovin fiksuja muutenkaan.. Jos olisi oma auto niin tuo matka ei olisi mikään ongelma mutta kun ollaan julkisten kulkuvälineiden armoilla niin kyllä sen hoitopaikan pitää olla yhdellä bussilla kuljettava tai mielellään niin että kävellenkin pääsee. Olemme edelleen siis jonossa ja lapset kotona isin kanssa..
Olen alkanut haaveilemaan työpaikan vaihdostakin, jos vain jostain lähempää jonkun paikan löytäisi niin helpottaisi elämää niin paljon. Mutta ainakaan vielä ei ole tärpännyt.

Ja sitten vielä se meidän projekti pikkukolmonen on vieläkin toiveissa, josko tänä vuonna onnistaisi kun viime vuonna ei vielä tärpännyt. Mies tosin eilen kysyi että ootko ihan varma että haluut noita vielä lisää :D

Sellaista meille, mites muilla lähtenyt vuosi 2012 käyntiin? :)
 
Moikka!

Kovasti on täällä hiljentynyt kirjoittelu kaikilla... 

Meillä tulee jo tosiaan useita eri lauseita puheessa. Puheen kehitys on ollut hurjaa ja sitä ne neuvolassakin sanoivat. Melkein kaiken neidin höpötyksen jo jotenkin ymmärtää...

1,5 vuotis neuvolassakin ovat imeisesti jo kaikki käyneet?

Minkäs kokoisia teidän "vauvat" ovat olleet XD
Netta painoi 11 kg (+ jotain päälle)
Pituus 82 cm.

Pakko nyt kirjottaa tästä tänne... Mihinkään facebookkiin kun en uskalla kirjoitella.... Pelottaa. Älyttömästi. 1,5 vuotis neuvolassa siis Netalta kuului sivuääni sydämestä. Lääkäri kovasti rauhoitteli, että se ei vielä tarkoita mitään sydänvikaa. Ja niin myös olen lukenut, että monella lapsella kuuluu "harmittomia" sivuääniä jossain vaiheessa. Silti... Pelottaahan se tottakai... Oma äitinikin onneksi osasi rauhoitella. Minullakin on kuulemma kuulunut pienenä sivuääni sydämestä ja se tutkittiin eikä löytynyt mitään. Olemme nyt kuitenkin viimeistään huhtikuussa menossa uusintakuunteluun ja jos se silloin vielä kuuluu niin sitten lähdentään lähdetään jatkotutkimuksiin. Tekis mieli varata yksityiseltä aika, että kävis ultraamassa sen sydämen jo nyt... Mutta niin minun äitini ja lääkäritkin tuumasivat, että se on aivan turhaa... HUI... Silti ajatus pelottaa... =( Niin ja siitä vielä mainittiin, että mikäli alkaa esiintymään väsymystä tai esimerkiksi huulien siniseksi menemistä niin sittenn heti kuunteluun uudestaan...
Voitte vain kuvitella sitä tilannetta kun lääkäri sanoi -Täältä kyllä nyt kuuluu sivuääni... Meni hetki ennen kuin pystyin uudestaan kunnolla keskittymään lääkärin höpötyksiin.
Toivotaan siis, että tämä on vain niitä "viattomia" sivuääniä.

 
Moi täältäkin :).

On tosiaan hieman hiljentynyt mutta taitaa olla kaikille "kädet täynnä" :D.
Meillä myös sanotaan kahden sanan lauseita ja Artun omat sanat ovat alkaneet saada sanan oikean muodon joten aika ymmärrettävää tuo höpinä alkaa olla. Ja myös sitä omaa tahtoa on.... Jeesus mikä show kun oltiin parturissa vuoden vaihteessa ensimmäistä kertaa. En ihan hetkeen mene, mies saa mennä :D.

Pottailu ei edelleenkään oikein suju ja nyt ukko on keksinyt ettei halua antaa vaihtaa kakkavaippaa. Hirveä huuto ja rimpuilu kun mennään vaihtamaan.

1,5-vuotisneuvolassa (3.1.) mitat oli 10,970g/83,5cm. Pikku-ukosta on tullut ISO :). Kaikki oli ok.

Gibsoni: Varmasti pelottaa ja todennäköisesti kaikki on ok. Älä turhaan murehdi etukäteen vaikka se on helpommin sanottu kuin tehty.

Niin ja meillä Artun pikkuveli ei ole suostuvainen tutustumaan ulkomaailmaan. Vattassa köllöttelee edelleen :D-
 
Jos täältäkin hieman kuulumisia Liekin 1,5-mitat oli 11,6 kiloa ja 83,4 cm. Välillä tuntuu että se on jotenki iso ikäsekseen mutta aika samoilla mitoilla muittenkin muksut näyttää olevan!

Toivottavasti Gibson teijän neitin sivuäänet oli vaan harmittomia. Sen verta uskaltaisin sanoa että jos on jo puoltoistavuotias tenava eikä ole ennen ollut mitään vastaavaa/oireita niin ei varmasti ainakaan mistään vakavasta ole kyse. Mulla on ollu itellä synnynnäinen sydänvika ja vanhemmat huomasi sen varmaan jo ensimmäisten elinviikkojeni aikana(eikä ollu edes ihan vakavimmasta päästä se vika). Ja lääkkeitten avulla elin suht normaalisti teini-ikäseksi jolloin vika voitiin korjata. Oon ollu myös duunissa yrityksessä mikä myy kaikkea sydänkirurgiaan liittyviä laitteita ja sen verran edistyny toi ala että uskomattoman hienosti kaikki viat pysytään korjaamaan, jopa ihan pieniltä ihmisenaluilta. Mutta ymmärrän kyllä sun huolen, mua jännitti ihan hirveesti Liekin suhteen että onko se periny mun vaivan, kun on periytyvää sorttia.... Vasta Liekin synnyttyä itekin tajusi miten hirveetä omilla vanhemmilla on varmasti ollu kun on saanut koko ajan pelätä lapsensa takia....

Mutta jos jotain hilpeempääkin Oon varmaan ennenkin tällasta selittäny mut nyt taas tuntuu että toi lapsi on ihan parhaassa iässä! Vaikka välillä iskee vauva-kuume niin sit taas aattelen et ei vielä pitkään aikaan toista kun Liekin kanssa on vaan niin ihanaa ja helppoa elämä just nyt, tai siis tuntuu et helpommaks vaan menee mitä enemmän sen kanssa pystyy kommunikoimaan. Jätkällä on kyllä elämääkin suurempi tempperamentti-> vetää itkupotkuraivarit ihan pienistä. Mutta sekin on helpottanut kun keksin sen että tyypin pilllastuessa vien sen tyynesti omaan huoneeseensa, laitan sen vierassänkyyn ja meen pois. Sit se kiukuttelee siellä kiukkunsa pois ja tulee ulos kun on rauhottunut. Sit kun se taas meinaa alkaa kiukuttelemaan turhasta niin sanon vaan: "meetkö huoneesees huutamaan". Sit se tietää että perhana ei auta ja lopettaa! Muutenkin kaikessa auttaa kun antaa vaan valinnan mahdollisuuden, että teet joko näin tai noin. Sit kun se saa ite valita niin vältytään turhilta kiukuilta. Muuten tosta pottailusta, meillä ei pitkään aikaan tapahtunu mitään edistystä mutta joku päivä sain Liekin potalle kun mentiin "yhessä pissalle" Ja nyt onkin alkanu tuleen ainakin parit pissat päivässä pottaan! Jes!

Mulla alkaa huomenna taas toi ihana 150 kilsan eestaasreissaaminen kouluun... Opiskelut kyllä nappaa muttei se että koulupäivinä Liekki joutuu olemaan hoidossa tosi pitkiä päiviä, eikä se hemmetinmoinen aamukiire kun pitää saada yks hoitoon ajoissa ja ehtiä ite bussiin ja junaan ajoissa... Ei käy Pepa kateeksi sua, meillä on sentään päiväkoti tossa 10 minsan kävelyn päässä ja silti v*tuttaa noi aamut emoticon toivottavasti saatte paikan jostain lähempää!
 
Kiva kuulla muidenkin kuulumisia, itekkin tulin tänne päivittelemään oksennustautia ja mahdollista ripulia. Nea oli hoidossa alkanut oksentamaan ja kotona oli normaali ittensä kunnes illalla taas yhtäkkiä oksensi. Sit oli taas ihan okei, nukku yön hyvin ja muutenkin normi ittensä. Kolmen tunnin päikkäreiltä sitte taas koko sänky oksennuksessa ja kun vein kylpyyn ja saatiin sen jälkeen vaippa jalkaa, nii se oli hetkessä täynnä ihan pelkkää "vettä" toisesta päästä. Meillä on vaihtunu terveyskeskuksen päivystys kokonaan aluesairaalan päivystykseen ja kun soitin sit sinne, että saisko jotain aikaa niin ne ei kuulemma jakele aikoja. Sain sitten hoitajan puhelimen päähän, joka anto ohjeet miten menetellä. Ei tässä vielä mitään hätäpäivää oo, mutta oli hyvä saada ohjeet. Haettiin samantien apteekista ripulilääke valmiiks, mutta ei tässä nyt oo taas tullu kummastakaa päästä mitään. Eipä toinen suostu oikein juomaan (saati sit syömään), mutta toivottavasti tää menee nopeesti ohi eikä pahenis. Mies on punkkaamassa Nean huoneen lattialla yöt, että heräis jos tulee tilanne päälle, ite oon ollu yöt töissä...
Tosi kurjaa kuulla gibsonin tilanteesta, toivotaan että sivuäänet on "turhia". Nealta kuului myös vastasyntyneenä sivuääniä ja muutenkin lääkäri pelotteli että harvemmin ruokatorven epämuodostus on ainoo epäkohta, joten oli kyllä pikku pelko perseessä koko ajan... Onneks se jäi siihen ruokatorven leikkaukseen ja saatiin terve, ehjä tyttö sittenkin.
Meillä tais olla samanmoisia mittoja 1,5 v neuvolassa, 83cm ja 11kg.
 
meillä on vissii aika "jätti" toi meiän jätkä kun se oli 1½-vuotisneuvolas (joulukuun alus) 12,8kg ja 85,5cm. Oli toki punnittu vaatteet ja vaippa päällä ja vielä tungettu siihen "vauvapuntarii"... kotona tällä hetkellä puntari näyttää n. 12,5kg kun punnittee kimin nakuna. Mutta aika jättihän se jokatapaukses on muihin verrattuna siis :D
 
mohomaha Voi noi vatsataudit on kurjia :/ Nealle pikaista paranemista!
Iidalla oli jossain vaiheessa oikein vatsatautikierre, sairasti monta kertaa lyhyellä ajalla.. Nyt ei onneksi oo enää pitkään aikaan ollut muutakuin pikku nuhaa *koputtaa puuta*
 
Kun sain viimeks ton viestin kirjotettua, niin hetihän sitä pesupuuhiin joutu. Ei oo onneks oksentanu enää, mutta ainakin eilen tuli vielä monta vaippaa vaihettua... Tosin ite en joutunu niitä vaihtamaan kun sairastuin myös samaan tautiin. Ihana istua pöntöllä vati sylissä. Mikähän tauti sieltä hoidosta seuraavaks tulee, sitä odotellessa :D

Mims, tuli tossa Nean painoo seurailtua ton taudin takia, niin parhaimmillaan vaaka näytti 12,2kg nakuna ettei Nea teille paljon sinne häviä. Pituutta en varmaan ite sais mitattua, mut eiköhän se oo marraskuusta jo kasvanu jonkin verran. Ainakin vaatteiden perusteella.

En muista oonko kirjottanu tänne, mutta otettiin vuodenvaihteessa Nean pinnasängystä yks laita pois ja laitettiin tyynypäähän sellanen pieni reuna (brio sleep) ja pirun hyvin tyttö on siellä nukkunut, eikä oo sieltä vaeltanu vielä kertaakaan itekseen pois ellei sano että "tuu vaan ite".
Reimashopilla on noita talvihaalareita alennuksessa, niin tilasin jo ens talvelle tälläsen haalarin http://www.reimashop.fi/tuotteet/tuote/510019-396/reimatec-haalari-evanesco- Jännityksellä odotan, kun en ite oo punasen ystävä ollu, mutta toi näytti aika kivan veikeeltä toi kuosi. Noi ois kyl paremman näkösiä jos ne ois puettu lapsien päälle, nii näkis vähän miltä se oikeesti näyttää. Meillähän on nyt tollanen Augur-haalari ja se on musta ruma tollai esiteltynä, mutta päällä se näyttää kivalta http://irc-galleria.net/user/mohomaha/picture/127057621
 
kivan näkösiä molemmat haalarit :) tykästyin oitis tohon reiman haalariin mutta vain siihen musta-oranssiin kun ehkä pojalle passelimpi väri kuin punanen 

meillä oli tänä talvena käytös tällanen legotec-haalari, josta tykkäsin tosi paljon, ja oli vielä kirpparilöytö mut kunto oli ihan loistava ja hyväs kunnos on vieläki vaik meillä on sillä kyllä rymytty.. mut harmi vain ku jäi pieneks.. :(  nyt sit alennusmyynneistä ostettii toppapuku jonka takista meni alta viikos vetskari rikki...pikkusen otti päähän! mut tilalle löyettiin sit jälleen alennusmyynnistä uus takki...josko se kestäs kauemmin ku viikon.  



 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top