Äitioloja

Onneksi isommatkin vaatteet (ja lapset!) on ihania, eiks je :) Onhan tää pienokaisaika ihanaa, ikävä tulee. Mut eiköhän sitä lievitä se, kun saa nähdä vauvan oppivan kaikkia uusia taitoja ja kasvavan isoksi pötkyläksi. Musta vastasyntyneen kanssa oli stressaavampaa kuin tän isomman vaavin. Varmaan koska oon niin noviisi vauvanhoidossa ja opettelu on vienyt aikaa. Ja on opittu tuntemaan vauvan persoona jo paremmin.
 
:) minäkin jo haaveilen, et osaisipa poitsu jo kävellä, pääsisi ihmettelemään lunta pihalle! Edellisen kerran täällä P-Karjalassa satoi lunta 6.5. kun hän syntyi ja nyt taas maa on valkea.

Ihana, kun vauvan kanssa voi jo seurustella. Ymmärrän jo jotenkin milloin on nälkä ja mikä itku on mitäkin. Rakastan rutiinejani ja olen ikionnellinen kun saan hänet illalla nukkumaan ja voin todeta, et mä osaan, tästäkin päivästä selvittiin ja elämä on ihanaa. :Heartred


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
...iloitsen täällä sokerihuuruissani tuhoten (teoriassa) miehelleni ostamani karkkipussia ja katson Manhattanin äitikonsulttia. Ha! :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Hah, meillä on ihan päinvastainen kausi, joka ilta ollaan miehen kanssa epätoivoisia, että miks tää ei nuku. :D
Onneksi se ei kestä ikuisesti, toivon että tää kausi menee pian ohi. Kyllä osaakin vanhemmuus nostaa tunteita!

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Harvaan muuhun asiaan näin suuria kaikenlaisia tunteita liittyy! Meilläkin kukutaan taas iltaisin vaihteeksi. Muuten säännöllistä kyllä rytmi, herään aina samoihin aikoihin vauvan tahdissa ja yöheräämiset kestää melko vähän aikaa kerrallaan. On niitä vielä muutama tai ainakin kaksi. Mutta ne eivät mitenkään harmita. En muista aamulla, monestiko oon herännyt yön aikana ja oon useimpina päivinä virkeä eli uni ei tunnu erityisesti häiriintyvän. Ollaan onnekkaita, tiedän, ja olen kiitollinen ja onnellinen tästä nukkumisesta! Alkukuukausina meillä oli aamuyöhön asti kukkumista ilmavaivoja itkien ainakin pari kertaa viikossa. Tästä hyvän nukkumisen ajasta osataan siis nauttia.
 
Ei meilläkään nuorimmaisen kanssa vielä kauhean tarkkaa päivärutiinia kyllä ole. Yöllä ja päivällä on sentään eronsa eli nukkuu yöllä hyvin :) Päivisin taas päikkäreiden määrä vaihtelee ja niiden pituudet joten ruokailutkin on vielä vähän missä sattuu. Mutta joo, sanotaanko että jokaisessa ikävaiheessa on omat haasteensa :wink
 
Mä oon kiitollinen siit et meillä on ollut aina jotenkin suht selkee rytmi pojalla. Nyt varsinkin ku alotettiin kiinteet aktiivisemmin niin rytmi on muodostunut tosi hyvin. :) Toki noi rytmit vaihtuu harvasen hetki.
 
Oikee kotiäiti fiilis. Mies töissä 24/7 ja joka pv siivoan jotain ja laitan illalla ruokaa ku isännyys tulee n 18-19 töistä. Sitte ihmettelen jojan kans iltatouhuja... ei omaa elämää.
 
Ai, onko muillaki joskus tollanen fiilis? :D onpa mukava etten oo ainut. Vaikka mun mies ei tosin oo töissä, mut muuten menossa tai on jotai hommaa. Hammasta purren vaan, kyl tää yksinäisyys sit helpottaa ku saadaan auto alle ja on muutettu..eli parin viikon päästä. Ääh. :sad001 onneks ei oo ku väliaikasta.

Sent from my GT-S5301 using Vau Foorumi mobile app
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top