Potutusketju

Kyllä noi miehet osaa olla niin syvältä! Meillä tammikuussa tulossa esikoinen ja kämppä on ku kaatopaikka. Minä yksin saan siivota, mitään apua on turha odottaa. Toinen vaan sotkee sen minkä kerkiää, jättää vaatteensa lojumaan pitkin lattioita, astiat pitkin pöytiä ja tyhjät limupullot ym myös pitkin pöytiä. Pitäis tässä ehtiä seinät maalaamaan ennen vauvan tuloa mut milläs maalaan kun tavaraa on ympäriinsä. Ja autoonkaan ei suostu vaihtamaan talvirenkaita kun ne menee kuulemma pilalle jos näin aikasin vaihtaa. Nii se on vaan kiva kun on lupailtu vesisadetta ja yöpakkasia jopa -6 että siinähän on sitten kiva ajella slikseillä kesäkumeilla. Mulla niin karseet liitoskivut etten meinaa millään päästä ees kävelemään enkä sängyssä saa kylkeä käännettyä, jalkapohjat särkeny koko raskausajan ja selkä ihan muussina mut miehellä sentään kramppas jalka viime yönä niin sehän on nyt aivan kamalaa. Siitä voi valittaa ja kerätä säälipisteitä, mutta mun säryistä jos edes mainitsen niin en saa mitään vastausta ja edes 5min jalkahierontaa on ihan turha odottaa. Toivoin et oisin voinu kehua omaa miestäni raskausaikana, et hän on niin ihana ja auttavainen mut päinvastoin. Jalkahieronnat nimittäin loppu siihen kun raskaus selvis..
 
Remontin takia ollaan evakossa sukulaisten luona ja tämä täti ei sitten usko millään, että lapselle ei anneta herkkuja pitkin päivää! Jos erehdyn toteamaan, että ruoka ei maistunut, niin heti on tyrkyttämässä tilalle keksiä tai pullaa...ja sitten kävelee kaikkien mun kieltojen yli ja menee lupaamaan milloin mitäkin (jota olen juuri kieltänyt)...vielä pitäisi kestää jonkun aikaa, toivottavasti ei kauan!
 
Mää täällä taas valittamassa....... jäin työttömäks viime helmikuussa ja siitä asti olenkin sit joutunu joka aamu tulemaan 30km päähän äidilleni vahtimaan pikkuveljeäni koko päiväksi. Siinä on vaan semmonen juttu et pikkuveli on 10v. Koulu on kilometrin päässä ja mun pitää joka päivä viedä ja hakea hänet. Joka aamu joudun kyttäämään kelloa ja käskemään häntä syömään, pukemaan ja sanomaan milloin lähetään. Äitini ei noteeraa mihinkään mitään, tänäänkin kysyin et milläs toi mahtais kelloa oppia kattomaan niin vastaus oli "jaa-a". Huhtikuussa kun pääsin opiskelemaan niin sain äidiltäni kauhean valitusvirren että kukas pikkuveljeni kansaa nyt on, et hänen menee kaikki aikataulut ihan päin mäntyjä nyt. Ja olen hälle ilmottanu jo kesällä et joulukuussa viimeistään jään äitiyslomalle enkä ole täällä sit enää ni hän ei silti oo tehny asian eteen mitään suunnitelmaa et mitäs sit. Varmaan saan kauheen valituksen siitäkin ku saan vauvan, kukas pikkuveljen sit hoitaa! Sit valittaa et mun pitäis levätä enemmän ja sitä tätä ja tuota. Milläs täs lepää kun 6 aamulla pitää herätä ja ajaa heille. Liitoskipujeni takia kun jouduin menee lääkäriin niin sekin piti tehdä heidän aikataulujen mukaan, ei mun. Ei helvetti oikeesti...sit kun talvi kunnolla tulee ni en ihan aio ikkunoita raapia autosta sen takia et kuskaan yhden kilometrin 10-vuotiasta..
 
Siis kymmenvuotias ei osaa itse lähteä kouluun? Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi jokin sairaus, mutta tavallinen koululainen? Itse kuljin 9-vuotiaasta asti ihan yksin bussilla kouluun ja takaisin (20km), ja vanhemmat olivat kyllä lähteneet töihin ennen kuin bussi lähti...

Karkki, olet ollut liian kiltti, niin nyt pitävät apuasi itsestäänselvyytenä?
 
Jep, samaa koulumatkaa kuljin aikanaan itsekin kuin pikkuveljeni nyt. Ukkini saattoi minua kouluun tasan ensimmäisen luokan, sen jälkeen kuljin yksin talvella kävellen ja kesällä kävellen. Ja ihan töissä äitini silloinkin kävi, ei mennyt tai tullut yhtään normaalia aikaisemmin minun takia. Alun perin ehdotin itse että voin vähän aikaa käydä, mutta nyt tätä on kestänyt jo yli puoli vuotta. Siitä opiskelustakin ilmoitin äidilleni heti kun kouluun hain, että jos pääsen niin huhtikuussa alkaa, mutta silti sekin oli kauhea ongelma kun opiskelun aloitin. Ja nyt räpätti kesästä asti että koulu pitää lopettaa, että en saa raskaana sinne ajella..mutta kyllä hänen luo voin silti ajaa joka päivä. Ja pikkuveljeni on tosissaan vieläpä ihan normaali lapsi ja erittäin fiksu, hyvin arka vaan.
 
Kauhia toi teidän äiti, anteeks vaan. Kyllähän ton ikäsen jo pitäs itte osata kouluun mennä. Ei kai sekään oo oikein et joudut itte ajamaan sinne joka päivä tuommosen takia.
 
Mua ärsyttää mun laiskuus.... Lapsenhoidossa ja kodinhoidossa ei ole mitään ongelmaa eikä laiskuutta, mutta kun pitäs ja olis pakko alkaa kuntoa kohottaan ja pudottaan painoa. aaargh!!
 
nassukka täällä ihan sama homma ! Ja sitten alkaa ottaa pannuun ku ei saa mitään aikaseksi mutta tietää että pitäisi ! Ja mä ainakin itse lenkkeilyä
 
Kyllähän sitä vaunuilemassa tulee käytyä, mutta ei saa sitä iltasyömistä kuriin, ja joinakin iltoina sitä syö ja mässää vaikka olis kuinka ähky ja huono olo.. ja se että ei ne kilot tuolla kävelemällä lähe, pitäs saaha ruokailu kuriin (jaksas ja sais aikaseksi palata siihen ku oottoaikana joutui 3 tunnin välein syömään) ja kuntosalilla käynti pitäs alottaa.. :smiley-angry017
 
Kyllä sitä itseäki potuttaa se, että on ainoa joka kämpän siisteyteen millään tavalla vaikuttaa. Asiaa ei auta pari kertaa viikossa 14-16 h työpäivät (kahta duunia siis tulee paiskottua), armoton väsymys (raskaudesta johtuen), kolme kissaa (jotka aina ihmeellisesti tiputtavat karvaa julmetusti ympäri vuoden)..lisäksi miehen jäljet, roskat, vaatteet ja tämän lisäksi vielä tiettyinä ajankohtine miehen lasten jäljet. Kaiken kukkuraksi olen huomannut olevani mykkä. Tai ainakin miehellä on erittäin suuria vaikeuksia kuulla mitään, mitä minä sanona.

Mutta kun ei se siivo miestä haittaa, nii nei hän koe että asialle mitään pitäisi tehdäkään. Olen lopettanut asiasta stressaamisen. Kohta asutaan sikolätissä, jos mies ei ala osallistumaan :)

Tämän lisäksi tupakan poltto loppui kolmisen viikkoa sitten, että kyllä sekin osaltaan kiristää hermoja! :D
 
Itseäni potuttaa tällä hetkellä se että mies meni tossa tunti sit "nukuttamaan" meiän muksuja, hetken pääst sielt alko kuulla älypuhelimesta tulevan piirretyn äänet.. Eikä ole tilanne vieläkään muuttunut. Mietin vain että mitenköhän mahetaan huomenna herätä jos halutaan mihinkään ehtiä ajoissa.. :angry1

Myös se potuttaa et alkaa olla kunnon nälkä mut kaikki vaihtoehdot mitä keksin niin yököttää jo ajatuksena. Niin ja se että mun piti mennä tänään salille mutta omasta ajankäyttö kämmistäni en sitten ehtinytkään.
 
Ärsyttää, että yössä iski maialman kauhein flunssa. Nenä niin tukossa, että ei henkeä saa ja kurkkukin niin kipeä että mitään ei saa edes syötyä.Ihan turha on myöskään koittaa puhua. :/
 
Täällä myös hirveä flunssa. Potuttaa kun kuume vienyt kaikki voimat eikä mitään jaksa tehdä!
 
Mua potuttaa ja jurppii, kun tuntuu, että oon nyt koko ajan flunssassa! Mitään lääkettä en uskalla ottaa, panadolia vissiin saa ottaa, mutta ei se kurkkukipuun auta tai yskään.. onneksi ylihuomenna neuvola, niin saa vähän tietoa, että mitä flunssalääkettä saa ottaa! Ärsyttää kovin, kun muutoin en ole koskaan flunssassa tai muutenkaan pois töistä ja nyt koko ajan täysin puolikuntoinen.. muilla pahoinvointi niin mulla sitten tää flunssailu?
 
Takaisin
Top