Jokapaikkaan kerkeävät pikkuriiviöt

-Dolly-

-Dolly-

Puuhakas puhuja
Juu eli tää meiän muksu on nyt siinä iässä, että kaikki mahdollinen kiinnostaa. Auotaan laatikoita, kaappien ovia yms. Niihin on jo lukkosysteemit keksitty. Mutta nyt kiinnostaa tv:n nappulat vähän liikaa :D Ootteko muut keksiny nappuloille jotaki, ettei niihin menis kokoajan koskemaan? Entä mitä muita "suojaustoimenpiteitä" teillä on tehty? :)
 
Meillä ei koskaan oo lukittu mitään :) Perässä kuljettu sanomassa ja kieltämässä, nostettu pois kaikki minkä voi rikkoa tai satuttaa itsensä. Meillä asuu siis erittäin hankala adhd tapaus joka on varmasti tuhonnut kaiken minkä voi tuhota ja ei sitten lopuksi ollut enää mitään tuhottavaa. Aikanaan sekin kyllätyi kaappeja koluamaan kun miljoona kertaa yhdessä kasattiin tavarat paikoilleen ja kiellettiin. Vieläkin tuo hilluu jokapaikassa ja keksii jos jonkinlaista hommaa vaikka on jo 7 vuotias.
Vanhemman tehtävä on ohjata oikeaan suuntaan, rankka vaihe. Mutta onneksi suurimmallaosalla ohimenevä. Voimia kamppailuun :)
 
Meillä kans kirjahylly kiinnosti vähän turhan paljon, nii tyhjensin pari ekaa rivistöä turhista, liian kiinnostavista koriste-esineistä. Tyttö kyllä tietää jo mitä ei tarkoittaa ja lopettaa aina kun sanoo sen, mutta muisti on aika huono ja jatkaa pian samaa :wink dvd-hyllykkö on suosiolla ulottummattomissa :) teillä on kyllä varmasti rankempaa tuolla saralla kin monella muulla, pitää joo ajatella ohimeneväks vaiheeks, toivon mukaan :)
​
 
Meillä on tehty muutama taaperon tutkimusretkiä rajoittava toimenpide, kun kiellot eivät menneet toivotulla tavalla jakeluun.

1)Keittiöön pääsy blokataan lapsiportilla. Pitää myös koiran poissa kerjuulta ruoka-aikana. Tämä oli pakko tehdä, koska a) neiti kiipesi keittiössä olevaan kuivausrumpuun b) ohimennessään huitaisi aina lieden päälle c) talvella lisälämpöä tuottava keittiössä oleva puuhella oli vetovoimainen myös taaperon mielestä. Ovi oli kuitenkin lämmön jakautumiseksi pidettävä auki, joten portti oli loistava vaihtoehto.

2) Vetimet on poistettu keittiön alakaapeista. Alunperin toimenpide tehtiin konttaavan taaperon turvallisuuden takia, sillä vetimissä oli terävät kulmat juuri pään korkeudella. Ratkaisu osoittautui käteväksi myös myöhemmin, kun aktiivinen lapsukainen ei vanhempanakaan saanut laatikoita auki. Mutta nyt tahtoikäinen kaksivuotias on jo pirun näppärä ja keksi juuri laatikoiden avaamisen. Noh, ei kait siihen kaurahiutaleiden ahmimiseen suoraan paketista kuole...

3. CD:t, DVD:t ja kirjat laitettiin lipaston päälle laatikoihin, joihin taapero ei yllä. Mitäs rikkoi äidin rakkaan Take Thatin cd:n nuoruusvuosilta...

4. Ulko-ovi on aina takalukossa. Houdinin ruumiillistuma keksi lukon avauksen niksin heti siihen yletyttyään. Omakotitalosta pääsee hirveän kätevästi läheiselle tielle, junaradalle tai pellon reunaan mutaleikkeihin.

5. Pinniksen patja laitettiin sängyn viereen. Tämä estää junnusängyssä seikkailu-unia näkevän taaperon suurimmat vammat sängystä pudotessa. Pudotusta ei ole kuin se 20cm, mutta veltto perunasäkkikin mätkähtää yllättävän kovaäänisesti kanveesiin ja sitäpaitsi patja toimii myös loistavana kuperkeikka-alustana.

6. Kotiapteekki korkeuksissa. Vaikka ihmisalku pääsisikin työtasoille kiipeämään, on siitä vielä pitkä matka yläkaappien päällä sijaitsevalle laatikolle, jossa lääkkeet lojuvat.

7. Pesuainekaapit lukossa. Kaikkeahan on tietenkin kokeiltava, mutta nämä pysyvät lukkojen takana kunnes järki muuttaa lapsukaisen aivokoppaan.

Toivottavasti niin käy pian.
 
Meillä on otettu hellasta nupit pois, ettei niitä käännellä. Pistorasioissa on suojat. Lääkkeet ja sukkapuikot on lukkojen takana. Esineet, joiden en halua vahingossa menevän rikki, on nostettu piiloon. Ja sit kielletään painelemasta soittimien nappuloita.

Niin ja kissojen ruokakupit on tyhjässä alakaapissa, jonka ovessa on lapsilukko. Ovi avataan kissoille kun haluavat syömään.
 
Meilläpä ei saa telkkaria yms. laitteita minnekään piiloon, eikä auta vaikka kuinka kieltää koskemasta kaiuttimiin, konsoleihin tai muihin nappuloihin... Telkkarin alareuna on jo kivasti täynnä pieniä sormenjälkiä ja joskus... :) Ja jostain ihmeen syystä kaikki sähköjohdot ovat niiiiiiin mielenkiintoisia.

Pyykkihuoneeseen neitiä ei päästetä yksin ja muut myrkyt ovat kaapissa, joka on lukittu ketjulla ja lukolla, mikä hidastaa kyllä käyttöäkin... Enpä tiedä mitä sitten tehdään, kun tyttö ylettää ovenkahvoihin.

Hellan nupeissa on jo suojat, joita en tahdo itsekään saada auki, ovat niin jäykkiä. Uunissa on lapsilukko, jota tyttö osaa jo räplätä auki. Onneksi ei vielä ole hoksannut samalla vetää uuninluukusta... Lasit ja lautaset ovat siirtyneet yläkaappeihin, muovikulhot alakaappeihin. Kulhoja löytyy joskus siis ties mistä.
 
Takaisin
Top