Mun mielestä ei ole kyllä äitiysneuvolassa asiallista puhua ylipaino-ongelmista, kun kumminkin olet NORMAALIPAINOINEN. Kunhan syö raskauden ajan terveellisesti ja liikkuu jaksamisen rajoissa, niin mun mielestä siinä olisi kaikki oleellinen tieto. (Loukkaannuin varmaan puolestasi )
Itse olen lapsuudessa ollut pulska ja ahdistun kaikista paino-kontrolleista. Kahdessa ekaraskaudessa olin normaalipainoinen, kolmosen aikaan ylipainoinen. Nyt sama homma nelosesta, ylipainoa on jonkin verran ja ahdistaa eka neuvolakäynti siksi tosi paljon. Liikun melko paljon ja raskausaikoina olen pyrkinyt syömään tosi terveellisesti. Paino on kyllä taas tippunut pahoinvointien takia, mutta silti tulen varmasti kuulemaan taas kunniani painosta. Viime raskaudessa ei tullut yhtään raskauskiloja, niin minua ohjeistettiinkin olemaan, ja sain sinniteltyä niin että paino pysyi samassa.
Tykkäisin muuten neuvolakäynneistä, mutta se pelko, että painan liikaa, on niin suuri että oikeasti pelkään joka neuvolskäyntiä. Onneksi ei ole silti mitään ongelmia raskauksissa ollut, kuten raskausdiabetes tms. Eka neuvola vasta tulossa rv 9+4.
Mä olin myös lapsena pulska ja siitä kyllä sai kuulla ja kiusattiin. Aikuisiällä aina ollut tekemistä, että pysyy normaalipainossa. Kyllähän se silloin ekassa neuvolassa pahalta tuntui, kun edes se ei riittänyt, että on normaalipainoinen!!
Tässä raskaudessa ensimmäistä neuvolakäyntiä jännitti vain sen takia, että mitä sanotaan painosta. Se tuskin olisi tarkoitus. Ja mikä helpotuksen tunne, kun neuvolantäti kommentoi painoa: "tää on oikein hyvä." Loppuaika sujuikin sitten ihan eri tunnelmissa :D