Miten esikoinen on suhtautunut pikkusisarukseen?

[Vargynja]

Te joilla on jo useampi lapsi, miten esikoinen on suhtautunut, kun toinen on syntynyt? Onko ollut kovin mustasukkainen? Olen kuullut että lapsi voi "taantua" kun tulee uusi vauva. Oletteko huomanneet tällaista? Kertokaa myös kuinka iso/pieni ikäero lapsilla on. Mietityttää vähän jo valmiiksi, vaikka ihan juuri nyt ei ole toinen lapsi suunnitteilla, kun meidän poika on kovin huomionkipeä muutenkin. Ja mustasukkainenkin ihan jo muista lapsista ("Ei saa koskea äitiin. Mun äiti").

 

[Zeni]

Meillä ei aikaisemmin juurikaan mustasukkaisuutta ole ollut. Lapsia viisi, ikäerot 2v3kk, 2v3vkoa, 11,5kk ja 1v7kk. Vasta nyt viides (kohta 1v) on selkeästi minusta mustis, isommat ei saisi tulla ollenkaan syliin tai kainaloon, vaan siitä tulee pieni pippuri kiskomaan pois ja kirkumaan Harmittaa, kun etenkin toka (5,5v) ja neljäs (2v7kk) olisi nyt kovasti äidin kultia ja äiti ei saa pienimmän mielestä edes lohduttaa jos sattuu

 

[elaffy]

Ensimmäiset ovat kaksoset, joten heillä ei koskaan ole ollut mitään tietoa elämästä vain ainoana lapsena. Eivät ole olleet juurikaan mustasukkaisia toisistaan koskaan. Välillä toki jotain känää, että kumpi äidin syliin mahtuu, mutta onneksi molemmille on ollut tilaa. :) Kun syntyi kolmas 2v3kk ikäerolla isoimpiin, oli alussa pientä mustasukkaisuutta ilmassa, mutta laantui muutamassa viikossa, eikä kohdistunut mitenkään vauvaan. Ilmeni lähinnä kiukutteluna vanhemmille.. pari kuukautta isompia välillä "vauvatti" ja halusivat samanlaista kohtelua kuin vauva sai. Annettiin tyttöjen vauvailla, meni meillä ohi nopeasti ja itsestään.

Muista lapsista eivät ole koskaan olleet mustasukkaisia.

 

[flikka]

Meillä ikäeroa 1v11kk. Ja oli kamala mustasukkaisuus! Esikoinen töni, löi, potki, raapi jne. Pahin oli, kun kuopus lähti liikkumaan, ja etenkin kun nousi seisomaan. Pääsi esikoisen leikkeihin ja perässä. Alkoi toisen kaataminen ja töniminen.
Kuopuksella onkin etuhampaat jo halki, pieni lohkeama kummassakin

Pientä taantumistakin oli. Tahtoi olla vauva, piti kantaa ja pitää sylissä kuin vauvaa, ja ruokapöydässä hetken aikaa piti syöttää molempia. Vaippoihin ei onneksi tarvinnut enää kun niistä päästiin, eikä tuttiakaan pahemmin kysellyt.

Nyt poika vuoden ja muutama kuukausi päälle, ja tilanne on tasoittunut :) Esikoinen kutsuu pikkuveljeä leikkeihin yms.

Meillä on kyllä kuopuskin kovin mustasukkainen pienestä lähtien. Ja siitähän sitä kinaa tulikin usein, kun esikoista tuli repimään ja raapimaan aina kun oli minun sylissäni. Tönivät edelleen toisia sylistä pois.

Esikoinen on ollut alusta asti myös hyvin kiintynyt pikkuveljeen. Huolehtii, että pieni ei jää minnekään (olisitte nähneet sen hädän kun pikkuveli jäi kesällä ja syksyllä ulos rattaisiin nukkumaan kun tultiin tytön kanssa sisälle) ja että kaupasta ostetaan myös pikkuveljelle jos ostetaan esikoisellekin.
Ihana kun alkaa olla yhteisiä leikkejä :)

 

[Mitimasa]

Meillä esikoisen ja kuopuksen ikäero 10,5kk eikä mustasukkaisuutta ole ollut lainkaan, ovat parhaita ystävyksiä nykyisin taaperoina ja odottavat innolla kolmatta lasta joten en ole huolestunut mahdollisesta mustasukkaisuudesta tulevaa vauvaa kohtaan :)

 

[Isintyttö]

Meillä esikoistyttö oli 1v9kk kun sai pikkuveljen. Aluksi oli aivan järjettömän mustasukkainen; heitti pikkuveljeä koko ajan pikkuautoilla, kirjoilla yms. Ihan itkukurkussa meni koko ensimmäinen kuukausi kun pelkäsin millon vauvaa sattuu pahasti:arghh: Tänään täytti vauva 3kk ja mustasukkaisuutta ei ole enää muutamaan viikkoon ollut. Tytön pitää jopa hyvänyönsuukko pikkuveljelle antaa Ja aina muistuttaa että pitää veikka ottaa mukaan kun johonkin lähdetään. Nyt oon tosi tyytyväinen että tehtiin näin pienellä ikäerolla:)
Mitään taantumista meillä ei ole ollut, tyttö on aina ollut ikäistään reippaampi; söi itse eikä enää ollut vaippaa kun vauva syntyi eikä näihin ole tullut muutosta.

 

[Uusperhesatu]

Esikoiseni oli hiukan vajaa 4-vuotias, kun pikkuveli syntyi. Ei ollut juurikaan mustasukkaisuutta. Toisaalta pidin kyllä huolen siitä että esikoinenkin sai paljon huomiota. Heti kun vauva oli hiukan isompi, tehtiin taas asioita välillä kahdestaan jne.

Kolmas syntyi, kun esikoinen oli 5,5-vuotias ja kakkonen 1 v 7 kk. Taapero oli tuolloin kovasti kiinni minussa, joten pidin alusta asti huolta ettei vauva päässyt "sivuuttamaan" häntä. Mustasukkaisuutta ei oikeastaan ollut - luulen, että taapero oli hiukan pieni olemaan varsinaisesti mustasukkainen. Hän kiintyi vauvaan nopeasti ja piti aina huolta että muistan ottaa vauvan mukaan kun lähdettiin johonkin.

Nyt vauva on 8 kk, eikä varsinaista mustasukkaisuutta ole edelleenkään. Sen sijaan esikoinen sanoo välillä että haluaisi olla vauva, mikä ehkä kertoo jonkinlaisesta kipuilusta sitä koskien, että hän on "jo" 6-vuotias eikä enää kaikessa vanhempia tarvitseva vauva, kuten pikkusiskonsa. Taapero puolestaan on oma holtiton itsensä ja yrittää mm. ratsastaa vauvalla jos silmä välttää. Se ei kuitenkaan tunnu mustasukkaisuudelta, vaan kertoo ehkä siitä, että hän on 2-vuotias toilailija.

Lapset ovat kaikki toisiinsa kiintyneitä ja mustasukkaisuus on tosiaankin ollut hyvin vähäistä. Taapero on ollut enemmän mustasukkainen isoveljensä saamasta huomiosta kuin vauvan. :) Hän on aina tunkemassa syliin jos huomaa isoveljen siinä olevan.

 

[Uusperhesatu]

Vaatasin tähän lauantaina, ja nyt tilanne on jo muuttunut taaperon suhteen. Hän on alkanut lisääntyvässä määrin kohdella vauvaa kovakouraisesti. Yrittää töniä, potkia ja läpsiä. Tosi rasittavaa! Tänään otin vauvan lopulta kantoliinaan ihan vain siksi ettei tarvitsisi koko ajan olla vahtimassa taaperon touhuja. Hän ei kyllä vaikuta mustasukkaiselta, näyttää siltä että "muuten vain" muksii siskoaan. Tosi kiva. Toivon todella että tämä vaihe menee nopeasti ohi.

 

[Rosalina]

Esikoinen oli 1v3kk kun toinen syntyi. Hän ei ollut lainkaan mustis missään vaiheessa, ihanasti kohteli vauvaa.

Kolmas syntyi kun isommat oli 3v8kk ja 2v5kk. Kumpikaan ei kohdistaneet vauvaan mustasukkaisuutta, mutta esikoinen alkoi hakea meiltö enemmän huomiota ja kiukutteli. Sitten kun vauva oli jo vähän isompi niin yritti vauvaakin härnätä, mutta vain saadakseen huomiota, ei satuttaakseen pientä.

Katsotaan miten kuopus reagoi kun elokuussa tulee uusi vauva. sitten isommat on jo 5,5v ja vähän vajaa 7v, he tuskin enää niin voimakkaasti reagoivat.

 

[Ruusunen29]

Kolme jo nyt 12, 11 ja syksyllä 10v. Ikä ero vanhimmasta seuraavaan n1,5v. Nelonen tulossa syksyllä.

Esikko oli keskimmäisestä aluksi mustis ja kiskoi vauvaa tai heitteli tavaroita. Meni ohi aika nopeasti. Nuorimman syntyessä keskimmäinen kävi välillä maistelemassa tuttia tai soseita. Muuten hyvin kaikki toisensa ottaneet ja halunneet "hoitaa" ja helliä nuorinta.

Nykyään onkin ihan toisenlaista sisarus on lähinnä tappelukaveri ja vanhin jo esimurkkuilee. Saapa nähdä kuinka vauvan ottavat. Vielä ainakin nuorin innoissaan, keskimmäinen "ihan kiva" ja vanhin "et enää mua sitte kaipaile kun vauva vie huomion" asenteella. Voipi vielä mieli heillä muuttua suuntaan ja toiseen. Sallittuja kaikki tunteet :)

 

[mä77]

Meidän esikoinen oli 3,5 v kun vauva syntyi. Esikoinen on itseasiassa ollut todella hellä, kannustava jne. pikkuveljeään kohtaan. Pikkuveli juuri nyt vuoden. Mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan ei ole ollut. Vauvan synnyttyä 4v uhmat ja muut kiukut tuli kyllä äidille hyvin osoitettua parin kuukauden ajan. Kuinka paljon oli vauvan tuloa, en tiedä.

Minä tein tietoisesti töitä ennen vauvan syntymää. Puhuttiin paljon siitä miten vauva on alussa (ei osaa mitään, nukkuu, syö) ja miten se kasvaa ja alkaa sitten myöhemmin leikkimään. Katseltiin kuvia ja puhuttiin esikoisen vaiva-ajasta. Miten hänkin on ollut vauva, ihana vauva. Hänkin on ollut äidin sylissä, syönyt tissiä ja nukkunut äidin vieressä monta kuukautta. Vauvan synnyttyä esikoinen halusi joskus leikkiä vauvaa (ei kovin usein) ja yhteen aikaan halusi imeä maitoa tuttipullosta. Pidin myös huolen, että aina pääsi syliin, heti kun halusi, vaikka vauvakin olisi jo ollut sylissä. Onneksi on vain kaksi lasta, niin oli helppoa. Muutenkin puhumme tietoisesti lapsille perheestä, sukulaisista ja vahvistamme näin perhesidettä .

Nyt esikoisen ollessa vajaa 5 ja vauvan jo lähes taapero, niin esikoinen kannustaa pikkuveljeään, kehuu uusista taidoista ja on todella lempeä, vaikka toisinaan veljen "taito" sotkea leikit harmittaakin. ihan selkeästi heillä on jo nyt yhteisiä leikkejä!