2-vuotiaiden menoa!

Myös täällä roolileikkejä! Se on hauskaa seurattavaa kyllä kun veljensä kanssa leikkivät:D

Mä olen välillä ihan keinoton ton pojan kanssa kun se on niin vilkas. Esikoinen on paljon rauhallisempi ja siksi en ole ollenkaan varma miten tällaisen elohiiren kanssa kuuluu olla :D Jos hän olisi vanhempi, epäilisin jotakin keskittymisvaikeutta, mutta kun on vasta 2v niin en huolestu. Mutta siis ei oikein pysty kuuntelemaan ohjeita loppuun kun pitää jo mennä ja haavereita sattuu koko ajan kun kaikkialle juostaan ja kaikkialta pitää hypätä. Kesken pukemisen lähtee juoksemaan ilman mitään varsinaista määränpäätä. Kaupassa muistaa hetken (ehkä max. 10 sekuntia) kävellä kärryjen vieressä, sitten lähtee juoksemaan, ottamaan tavaroita hyllystä jne. Eikä tää vaikuta olevan mitään uhmaa kun ei kiukuttele yhtään vaikka häntä kieltää tai komentaa. On vain iloinen koko ajan:D Ja siis kaikilla lapsilla tällaista on jossain määrin, tiedän sen, mutta kun tällä sitä on KOKO AJAN. Hän ei pysähdy hetkeksikään, hän ei kävele eikä kykene istumaan edes ruokapöydässä hetkeäkään paikallaan. Mitkään kiellot eivät tehoa yhtään kun ei toinen pysty kuuntelemaan niitä.

Olen lastentarhanopettaja, joten tiedän millaisia tämän ikäiset ovat ja tämä meidän on kyllä vilkkaampi! Huoh. Toivottavasti tämä tästä suttaantuu. On aivan ihana poika joka osoittaa mielellään hellyyttä kaikille perheenjäsenilleen :Heartred

Puhe sujuu todella hyvin. Hän oppi tuossa pari kuukautta takaperin sanomaan r-kirjaimen ja nyt päristellään oikein mahtipontisesti :hilarious: Nyt osaa sanoa kaikki kirjaimet, ainut on että sv- yhdistelmä taipuu aina f:ksi, esim. rosvo on roffo :grin
 
Heinukka kuulostaa ihan siltä, kun olisit kuvaillu meidän poikaa! Itselläkin välillä käy mielessä kaikenlaiset ylivilkkaudet ja jopa diagnoosit, mutta en oo huolissani itsekään. On vaan niin kiire tutkia ja kokea, ettei ehdi rauhottumaan. Ovathan nuo vielä niin pieniäkin.. :)
 
Hellurei. Täältä löytyy pojat 10/2014 & 12/2016.
Mä en kauheesti täällä oo kirjotellu mut aktiivisesti yritän lueskella näitä palstoja täällä arjen keskellä.
Täällä arki on aika tavallista näiden pienten kanssa, lokakuiselle nyt sattunu ja tapahtunu parin vuoden aikana enemmän kun olisin edes osannut kuvitella vaikka kuinka varovainen ja turvallisuus kunnossa.
Viimesen vuoden aikana ollaan jouduttu ravaamaan terveyskeskuksissa ja lasten polilla tiuhaan kun on paikat kolissu. Ensin käytiin liimauttamassa takaraivosta vekki kun poitsu kippas tuolilta ja kolautti päänsä. Sit ollaan poliklinikalla juostu reuma epäilyn vuoksi ja viime viikolla käytiin teveyskeskuksen päivystyksessä ja saatiin murtuma dignoosi (ranteesta luu poikki) ja käsi kipsiin 3-4 viikkoksi.
On kyllä aika "paska-mutsi" fiilis kaikkien tapahtumien jälkeen [emoji37]
Mut sit on kans näitä positiivisia juttuja, poitsu puhua pälättää menemään, leikkii itekseen paljon autoilla ja muilla leluilla.
Potta on vasta alkanu kiinnostamaan ja osaa jo ilmaista millon hätä, mutta vielä ei olla vaipasta luovuttu. Osaa pukea vaatteet itse ja ilmaisee kyllä jos tarvitsee apua.

Tästä nyt tuli hieman sekava teksti mutta toivottavasti ymmärrätte pääasiat tästä. [emoji16]
 
Onpas teillä tapahtunut! Mutta toisaalta tekevälle sattuu, vaikka kuinka olisi koko ajan vieressä seisomassa. Taaperot ovat niin liukasliikkeisiä, ettei aikuinen ehdi mukaan. Varsinkin jos on leikkienergia päällä. :)

Tyttö oppi ajamaan kolmipyörää kunnolla ja on niin nopea, että hirvittää. Onneksi hän ei saa sitä itse pihasta pois. Uutta on myös se, että tyttö on hoksannut kasvomaalausten ihmeellisen maailman. Olen nyt useampana aamuna pessyt saippualla tusseja ja muita värejä hänen kasvoistaan.

Ja tyttö on kyllä sellainen nällipää, että olemme pulassa, kun hän kasvaa. Hän kuulee kaiken, huomaa kaiken ja kommentoi. Pitää oikein miettiä, mitä sanoo, koska hän toistaa ne takaisin jossain vaiheessa.

Nyt pahin mustasukkaisuus pikkusiskosta on mennyt ohi ja taapero halii ja pusuttelee vauvaa. Hän sanoo myös, että äidillä on nyt kaksi kultatyttöä. Tai että kyllä se pikkusisko on ihana. Tai pikkusisko, katso, isosisko on täällä, sinulla ei ole hätää! Voi rakkaus. :Heartred Taapero haluaa muutenkin osallistua vauvan hoitoon, hakee tuttia tai antaa puklurättejä. Vihdoinkin voin nähdä, että heistä tulee varmaa tehokaksikko, kunhan vauva oppii liikkumaan... :wink
 
Joo se on totta, että ei niihin haavereihin voi aina vaikuttaa vaikka kuinka olisi vieressä. Ei siis kannata itseään soimata :) Hyvä esimerkki tästä on kun viime kesänä meidän esikoisen käsi murtui. Hän seisoi portaalla ja piti koiran talutushihnasta kiinni. Yhtäkkiä koira lähti juoksemaan vetäen pojan maahan ja pojan käsi murtui tosi pahasti. Oli silminnähden mutkalla koko käsi. Istuin siinä samalla portaalla mut enhän mä siinä mitään ehtiny tehdä. Se kävi niin nopeasti.
 
Mitas piirrettyja teidan taaperot katsovat? Vai katsovatko?

Yritan taalla kuumeisesti miettia, mita suomenkielisia DVD:ta tai youtube-jaksoja voisin tytolle nayttaa. Kaikki ehdotukset olisivat avuksi! :)
 
Meillä käyvät Kaapo, Kaupungin Sankarit, Postimies Pate ja Palomies Sami (vähän huonosti kyllä tästä jaksoja tubessa suomeksi). Välillä katsoo hetkiä Ryhmä Hauta.

Itsekin jään odottelemaan vinkkejä, melko ronkeli tuo meidän poika!
 
Dvd:nä meillä on Nalle Puhia ja Muumeja, mutta ei niitä juurikaan katso kukaan.
 
Meillä katsotaan Pipsa Possua, Kaapoa, Kaupungin Sankareita, Masha ja Karhua, Ryhmä Hauta, Postimies Patee, Palomies Samia, Ystävien kylää ja jonkin verran myös ihan videoita, joissa leikin varjolla opetellaan värejä tms. Meillä katsotaan videoita myös englanniksi. Poika on itse siis valinnut sellaisiakin enkä oo nähnyt syytä rajata suomenkielisiin.
 
Kaupungin sankarit oli täällä kova juttu jokin aika sitten. Nyt haluaa katsoa lähinnä jtn kaivuriohjelmia missä on lastenlauluja taustalla :D (youtubesta siis)
Telkusta katsoo: ryhmä hau, blaze, rusty rivets.
 
Tassahan naita jo tulikin, kiitos! :) Taytyy varmaan ostaa se IP-osoitteen siirtopalvelu, jotta paasee katsomaan suomalaista tv:ta. :D

Tyton suosikit ovat PAW Patrol (eli Ryhma Hau) ja Madacascarin pingviinit (italiankielelinen). Myos Peppi oli hetken aikaa kova juttu ja Peppa Pig. Masha & Orsoakin joskus katsoo. Mutta kaikki nama ovat joko englanniksi tai italiaksi eika tytto huoli niita suomeksi. Ainoastaan Kaapo kay suomenkielisista. Mutta nyt sain uusia ideoita ja katson, loytyisiko niista uusia suosikkeja! Mahan en siis ole edes kuullut puolistakaan noista, joita vastavirrassa luetteli. Luulen, etta mun pitaa loytaa ihan uusia suomenkielisia piirrtettyja, koska kun tytto nakee jonkun sarjan tietylla kielella, han ei halua sita enaa muulla kielella katsoa. :)
 
Ja sitten tytto oli ihan addiktoitunut Finger Family Song-lauluun. Esimerkiksi Bounce Patrolilla on kivoja elainhahmoja siihen lauluun. Englanninkielisista Dave & Eve ja Farmees ovat myos tosi kivoja.
 
Libra jos suomalainen televisio onnistuis niin entäs Pikku Kakkonen? Siinähän on vähän kaikenlaista. Mutta ei oo varmasti tuo tv mitenkään välttämätön, meillä poika katsoo vaan tabletilta youtubesta videoita, ei telkkaria juuri ollenkaan. Osaan olittekin jo tutustunu vaan eri kielillä, mutta mä tykkään itekin erityisesti Kaupungin Sankareista ja Ystävien Kylästä (taitaa olla sama tekijäkin niillä). :)
 
Tunnustan, tää mamma on nyt ottanu lahjonnan ihan oikeesti käyttöön. Eikä sekään toimi - ainakaan vielä.

Eli, miten tuon pojan saa myös kakkaamaan pottaan? Pissaaminen sinne onnistuu vallan loistavasti ja kotona menee esimerkiksi itse vessaan kun hätä tulee. Niiden lisäksi käytän silloin kun ollaan menossa ulos/kauppaan/jotain tai unille. Joka ainut kerta tiristää edes pisaran. Mutta sitä kakkaa ei, vaikka välillä selkeästi tietää koska on tulossa.. Päiväkoti jatkuu parin vkon päästä ja haaveilin, että sinne suunnataan ilman vaippoja.
 
Vastavirrassa, täällä on sama juttu. Kakka ei tee pottaan eikä pönttöön. Käy "kakalla" omassa huoneessaan, ja vaippaan siis tekee. Haluisin niin eroon vaipoista, mur selkeästi Karpo tykkää enemmän pehmeästä vaipasta kuin autoboksereista :D pissalla onneksi käydään potalla niin vaippoja kuluu max 2 päivässä :) mutta silti... argh.
 
En tieda, onko vaipattomuuteen muuta tieta kuin, etta jattaa vaipan vain pois? Pidin tyttoa ilman vaippaa ja han oppi tosi nopeasti, kun kakka tuli, se oli mukavampi tehda pottaan.

On myos amerikkalainen metodi, joka kehottaa ottamaan lapsen esim. kylppariin koko paivaksi. Ja siella leikitaan kaikki parhaat leikit, napostelut ja opetellaan pottailua. Aina kun kakka ja pissa menevat oikeaan paikkaan pidetaan "bileet" ja tehdaan voiton tanssi, tai mita vain, mika lapsesta on kaikkein kivointa. Kollegani sanoi, etta hanen seitseman (!) lastaan oppivat kaymaan potalla paivassa kayttaen tata metodia.

Naapurini kaytti tarrasysteemia pottailun harjoittelussa. Etta sai aina laittaa tarran, kun onnistui.
 
Meillä poika pääsi pari vkoa sitten toista kertaa elämässään Hoploppiin ja sinnehän on haluttu takaisin siitä asti.. :D Pari päivää sitten sanoin että tehdään niin että kun kakkaa pottaan, saa tarran ja kun on tietty määrä tarroja, pääsee HopLoppiin. Aika näyttää, innostui ainakin tuosta ja selitti eilenkin HopLopin autosta nähdessään, että kun hän kakkaa pottaan, hän saa tarran jne..

Libra on kyllä pidetty silti ilman vaippaa ja kakka on tullut sinne housuun. Eikä siitä kyllä tykkää..mutta silti se jotenkin on vaikeeta. Ja kerran kun saatiin edes suurin osa kakasta pottaan niin kehuttiin hirveästi ja sai jopa tikkarin siitä palkinnoksi.
 
Vastavirrassa, Ehka poika tarvii jonkun toisen lapsen, joka nayttaa mita tehdaan? Tyttareni jatti kaikki vaipat pois kertalaakista, kun hanen helmikuussa 2014 syntynyt serkkutyttonsa totesi, etta mita sina viela vaipoissa olet, pikkuvauvathan niita vain kayttavat. Tytto ei sitten enaa halunnut vaippaa, ei edes oisin, vaan serkukset kavivat yhdessa vessassa, ja serkkutytto tavallaan opetti hanet. (Olimme toki pohjustaneet tata pottakoululla.) :)
 
Pakko sanoa, että kiukkukohtausten estäjänä tai vähintäänkin lieventävänä keinona on alkanut toimia hyvin: "Minä kuulin, mitä sanoit." Esimerkiksi tänään tyttö kiukkusi sitä, kun ei päässyt omaan sänkyynsä päiväunille klo 11. Olimme vuorilla kävelemässä. Sanoin, että kuulin, rakas, mitä sanoit ja ymmärrän, että haluaisit omaan sänkyysi. Se on ihana sänky. Mutta valitettavasti täällä vuorilla ei ole sitä sänkyä, saat nukkua siinä kotona sitten. Otatko leipää ja vettä? Tässä on lempikinkkuasi.

Kiukkukohtaus oli jo horisontissa, mutta hävisi kokonaan. Ekaa kertaa. Ehkä tämä uhma alkaa pikkuhiljaa helpottamaan? Vai onko toiveajattelua? :D
 
Meillä pottailut sujuu miten sujuu... Pojalla vaippa melkeinpä koko ajan, mutta osaa hakeutua potalle aina ennen isoa hätää. Pissat tulee vielä silloin tällöin vaippaan. Tarrasysteemi auttanut kovasti.

Tarha alkoi 1.9. Muutama päivä takana puolipäivähoitoa. Poitsu siis aamusin klo 8-12 hoidossa. Ekana päivänä oli syönyt aamupalalla, mutta sen jälkeen ei oo syöny tarhassa mitään. :sad001 Saapa nähä kuinka kauan menee että alkaa ruoka siellä maistumaan. Tänään oli todella kurja fiilis jättää toinen tarhaan kun heti aamusta pikkunen vähän itkua vääntää ja sanoo että "En halua tarhaan. Olen kipeä!" Todella reippaasti siellä muuten kuulemma on.

Eilen illalla kävi se mitä tässä oon vähän aikaa pelolla odottanut, nimittäin keksittiin kirosanat... Yritetään kumpikin vanhempi olla noitumatta kun lapsi kuulolla, mutta joskus lipsahtaa kun tiputtaa jotain tai satuttaa ittensä. Eikö tässä ollut paras tapa vaan olla reagoimatta niin menee ehkä nopeiten ohi? Kuulosti kyllä todella kamalalta ja vaikeeta oli olla kiinnittämättä huomiota... äkkiä vaan sitten huomio johonkin muuhun, ni loppuihan se hokeminen.

Muuten täällä elämä sujuu oikein mukavasti ja poika edelleen oma kiltti itsensä. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top