Hoitoalalla työskentelevät

Laurentsia

Oman äänensä löytänyt
Moikka! Itse työskentelen hoitoalalla ja ensimmäinen raskaus kyseessä. Mieleen on pompahtanut monta asiaa joista haluaisinkin kysyä, esimerkiksi jo raskaana olleiden kokemuksia ja faktatietoa. Lähinnä tälläisiä, oletteko miettineet/menetelleet jo jotenkin yövuorojen suhteen? Huolestuttaako työpaikalla pöppöset (lähinnä omalla osastolla mm. Sytomegalovirus,pseudomonas), onko käsidesin käyttöön jotain ohjetta (sen käyttö kun on pakollista,mutta onko siitä jtn fakta tietoa) ja missä vaiheessa joutuu välttämään raskaita nostoja ja siirtoja?

Paljon kysymyksiä, osa voi olla täyttä hömppää mutta minkäs teet.:woot: Kiitollinen vastauksista. :angel8
 
Täällä yks hoitsu. :)

En oo ees ajatellu mitään pöpöjä vaikka niitä ihan varmasti on. Hyvä käsihygienia ja suojaessu lähihoidossa (esim. pesut) riittää.
En oo ainakaan itte ettiny mitään tarkempaa tietoa käsidesin käytöstä raskauden aikana. Onhan niitä myös alkoholittomia, jos se alkoholi niissä mietityttää. Työnantajan pitäisi tarjotatyöntekijöilleen myös holittomia käsidesejä. Näin ainakin meiltä löytyy, kun kaikkien iho ei kestä jatkuvassa käytössä holillisia desejä.

Yövuorojen tekemisestä kannattaa neuvotella esimiehen kanssa. Niistä saa jossain vaiheessa kyllä vapautuksen, mutta jos ne jo aiemmin tekee voinnin huonoksi kannattaa niistä keskustella.

Nostoissa ja siirroissa kannattaa kuunnella omaa kroppaa. Ja nyt jos koskaan kannattaa ergonomiaan kiinnittää erityistä huomiota. :)
 
Täällä myös hoitaja.

Neuvolassa mulle sanottiin, että ESBL ja MRSA yms. potilaiden hoitoa tulisi välttää, muuten en ole oikein ajatellut asiaa. Olen sijainen ja tämän työsuhteen viimeiset yövuorot olis tälläviikolla, täytynee katsella miltä olo tuntuu nyt valvomisen myötä. Valvomis asiakin on varmasti niin henkilökohtainen, että miten kukin kokee ja jaksaa, omaa kroppaa kannattaa kuunnella.
Jossakin jo kirjoitinkin, että mulla on alkanut nostoissa ja siirroissa käymään ikävästi välillä alavatsalle enkä uskaltaisi mielellään tehdä mitään raskaista siirtoja. Vaikka kivut olisivatkin ohimeneviä ja harmittomia (mahdollisesti?) niin en voi olla koskaan varma. Olen melkolailla lyhyt (155cm) joten jotkut siirrot tuottaa hieman hankaluutta muutenkin. Meidän osastolla nostellaan ja tehdään potilas-siirtoja tosi paljon (kuntoutusosasto) joten niitä siis saa päivän aikana usein tehdä ja kovin on toisinaan obeeseja potilaita.

Ei auta kun kuunnella kehoaan ja tuntemuksiaan ja muistaa tehdä mielumin hieman varovaisemmin kuin liian ronskisti. Ja jos jotakin tulee (käy liian hankalaksi tms.) niin täytyy puhua sitten esimiehille :)
 
Hmm täytyypä ottaa puheeks yuo mrsa ja esbl asia. Ite käyn toisinaan asiakkaiden luona, jotka vastikään altistunu tsi kantajia.
 
Moikka! Täällä yks sairaanhoitajana työskentelevä. Teen siis 3-vuorotyötä vuodeosastolla, jossa hoidetaan mm. syöpää sairastavia potilaita.

Tässä linkki melko kattavaan tietopakettiin raskauteen ja työntekoon liittyen ☺ http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/raskaana-toissa/#.Vl7tQssyDqA

Omalla työpaikalla välittömästi plussatestin jälkeen lopetin sytostaattien, sekä tiettyjen virus -ja sienilääkkeiden käsittelyn. Siirtoja, nostoja ja potilaiden vientiä sängyillä toimenpiteisiin kannattaa varmaan ruveta välttämään, kun se alkaa tuntua liian raskaalta, ajankohta varmaan yksilöllinen.
 
Minä myös hoitoalalla. Tuohon nostamiseen sen verran että mulle sanottiin ettei tarvi välttää ellei sitä josain vaiheessa jostain syystä erikseen kielletä... :)
 
Meillä sain jättää yötyöt heti pois kun plussasin. Vaikka syyksi kyllä epäilen sitä että kyseessä vaarallinen työ ja suuri väkivallan uhka ja hoitajia on aina vaan kaksi vuorossa (talossa n.100 narkomaania/mielenterveysongelmaista/alkoholistia). Päivävuoroissakin minut siirrettiin toisiin työtehtäviin.
 
Nyt miulla menossa seitsemän yövuoroa ja tuntuu kyllä oikeesti aika tuskaiselta. Siksi juttelinkin työnantajan kanssa näistä yövuoroista ja sain sovittua että jatkossa miulle ei yövuoroja tule ollenkaan, onneksi! Kyllä oli helpotus, koska tää valvominen on kyllä niin vaikeeta.. mielellään sitä yöt nukkuis lämpimän peiton alla kuin että olis täällä töissä. Onneksi alakerran yökkö auttaa tarvittaessa siirroissa, nostoissa jne. Eihän tästä muuten tulis mitään :)
 
Hyvä niin. Pitääkin kuunnella omaa kroppaa ja jos tuntuu ettei kestä nii sit vaan kevennettävä tahtia :)
 
Jep. 6/7 yövuoro kohta pulkassa.. enää yks ois jaksettava niin sit pääsee järjestelemään joulua :)
 
Heippa! Täällä yksi heinäkuinen 2015 huutelee, vauva siis jo ulkona :wink.. Meille ei erikseen annettu ohjeita hoitotyöhön liittyen (3-vuorotyö), toki nuo vaaralliset lääkkeet ja työpaikat on erikseen mutta muutenhan raskaus ei ole sairaus tai muuten työtä haittaava tila ellei ole raskauteen liittyviä oireita, jotka haittaavat töitä :) .. Itse tein yövuoroja helmikuuhun, jonka jälkeen lopetin kun meidän työyksikössä valvotaan yksin ja käännellään raskaitakin asukkaita. Jos olisi ollut pari niin öitä olisin jatkanut pidempäänkin. Muutoin jatkoin töitä ihan normaalisti äitiysvapaiden alkuun. Neuvolastakin vain suositeltiin jossain vaiheessa kahta vuoroa ja kyseltiin jaksamisesta. Meilläkin mrsa ja esbl ihmisiä, ne hoidetaan siinä missä muutenkin, noudattaen hyvää hygieniaa.
 
Niin tuntuu tässäkin asiassa vaihtelevan ohjeet eri paikoissa..
 
Mä itseasiassa muistelisin, että olin ensimmäistä odottaessa jopa infektio-osastolla töissä. En tosin siis hoitajana, mutta kummiski.
 
Täällä saa varmaan avautua työvuorosuunnittelusta?

Ai että ottaa päähän, kun meillä ei vaan mitenkään ota toimiakseen ergonominen työaikasuunnittelu vaikka kuinka pyytäisi. Kärsin siis uniongelmista ja laitoin listantekijälle toivetta, että ei iltavuorosta aamuvuoroon tuloja. Kuinka ollakkaan niitä sitten on ja useampi! :banghead: Lisäks mulla on kestotoiveena, että teen mielellään 4 tai enemmän öitä kolmessa viikossa, koska ne nyt vaan käy mulle niin hyvin. Tähän saakka oon saanu tehdä sen vähintään neljä yötä listassa, mutta nyt sitten en jostain syystä enää.

Pahoin pelkään, että joudun hakemaan saikkua tammikuussa ihan vaan siks, että en saa öisin nukuttua.
 
Ja jos yhtään siltä tuntuu niin todella hae saikkua!! Vauva on nyt kaikista tärkein!!
 
Haa! Jollain ihmeen tavalla listantekijä oli tajunnu, että työvuorot voi kuin voikin suunnitella ergonomisesti ja seuraava kolmen viikon lista on miltei mallisuoritus ergonomisesta työaikasuunnittelusta. Ihmeiden aika ei taida sittenkään olla ohi. :D

Voihan olla, että hajoon niihin moniin aamuvuoroihin kun en todellakaan ole aamuihminen, mutta on ainakin enemmän yhteistä aikaa miehen kanssa kotosalla. :) Ja säännöllisempi rytmi arjessa.

Iltavuorosta aamuvuoroon menoissa on edelleen ollu uniongelmia. Toivottavasti nuo pelkät aamut ei sotke yöunta. Ihan jees fiiliksillä nyt käy töissä, kun muutamat työkaverit tietää ja pomojen juttusille menen varmaan ultran jälkeen.

Vähän vaan jänskättää varsinkin aoh:n reaktio, sillä eräs työkaveri joka on myös raskaana oli saanut ei ehkä sen kaikkein mukavimman ensireaktion. :/

Mites te muut ootte jaksanu epäsäännöllisessä ja fyysisesti kuormittavassa työssä raskauden edetessä? :)
 
Täällä myös hoitoalalla työskentelevä, itse aloitin uudessa työpaikassa juuri joulukuussa. Vaihdoin kotihoidosta työhön jossa säännöllinen työaika 7.30-15.30 ma-pe. Ihan osittain raskauden takia, koska tiesin etten olisi jaksanut edellisessä työpaikassa.

Raskauden alkuviikot olin töissä kotihoidossa ja kyllä teki tiukkaa vuorotyö. Ihailen niitä jotka pystyvät tekemään kolmivuoroa raskaus ajan :-)

Nykyisessä työssä saa myös hyvin tauotettua kun tuntuu siltä, joten sopii ainakin vielä hyvin raskaana olevalle. Katsotaan sitten kun mahaa kertyy enemmän että kuinka jaksaa

Työpaikalla en ole kertonut raskaudesta.
 
Heippa kaikille! Olen uusi forumilainen ja ensimmäistä lastaan odottava tuore (=kokematon) sairaan- ja terveydenhoitaja. Kyselisinkin teidän mielipidettä ja jos mahdollista, joitain FAKTATIETOJA riskeistä raskautta ajatellen, kun tilanteeni on seuraava:

Olen ollut jo hetken työttömänä ja nyt kun raskausviikkoja on kasassa 12, sain työtarjouksen huumeidenkäyttäjien avohoitoon. Työhön kuuluisi mm. opioidikorvaushoitoja ja yksilöllisten hoitopolkujen räätälöintiä yms. Huumetyö on minulle aivan vieras alue, ja pohdinkin tässä, että kannattaako minun ottaa työ vastaan vai ei..

* Lähinnä pohdin väkivallan uhkaa - kuinka huumeasiakkaat reagoisivat kasvavaan vauvavatsaan ja kuinka todennäköistä olisi joutua esimerkiksi potkujen tai lyöntien kohteeksi heidän pinnansa kiristyessä.. (Vaikka viikkoja on vähän, näkyy vatsan kasvu jo.. ultra on ensi viikolla ja siellä selviää odotammeko yhtä vai kahta ihmettä.. epäilemme sydänäänien vuoksi kahta.)
* Lisäksi mietityttävät tartuntataudit. Työhöni kuuluisi myös likaisten neulojen käsittely.. B-hepatiittirokotusta minulle ei ole, eikä sitä raskausaikana suositella otettavaksi.
* En myöskään vielä tiedä, mitä lääkehoitoa työpaikalla toteutettaisiin - voisiko joidenkin lääkkeiden käsittely aiheuttaa pahaa sikiölle, esim. keskenmenoriskiä tai epämuodostumia kasvattaen? Oletettavasti siellä ei ainakaan olisi sikiötoksisia syöpälääkkeitä...
* Osa asiakkaista kohdataan anonyymisti, joten tietoa heidän taudeistaan (esim. HIV ja hepatiitit + muut raskauden aikana vältettävät taudit kuten sytomegalo, MRSA, ESBL, parvorokko, ruusu..) ei olisi saatavilla... Yltiöpäinen suojavarusteiden käyttö asiakassuhteiden luomisen hetkellä myös vaikuttanee ikävästi luottamussuhteen syntymiseen, mikä ei työn tavoittavuuden kannalta olisi eduksi.
* Työtahti tulisi olemaan todennäköisesti vilkas, sekä perehdytys mahdollisesti heikkoa. Tämän arvelen aiheuttavan minulle väsymistä ja stressiä, mitkä eivät tietenkään raskausaikana ole hyväksi. Väsymyksen vuoksi liikunta jäisi mahdollisesti vähemmälle, jolloin todennäköisesti kivut pahenisivat. Kärsin helposti selkäkivuista ja raskausajan ei voi olettaa tilastojen valossa olevan kivuttomampaa aikaa, päinvastoin.
* Lisäksi mietityttää kokonaisuus perheemme kannalta. Mieheni tekee tällä hetkellä todella stressaavaa ja uuvuttavaa työtä ja olen työttömyyteni vuoksi ollut meistä se, joka on hoitanut arjen askareet. Kuka pitäisi meistä huolta, jos minäkin uupuisin uuteen työhön astuessa? Uusi työ vaatii kuitenkin aina veronsa, oli sitten raskaana tai ei.

Perheenlisäystä ajatellen taloudellisen tilanteen koheneminen kuitenkin olisi järkevä peruste työhön menon puolesta. En myöskään voi vedota pelkoihini - mikään uhkakuvahan ei välttämättä tapahdu ja lapseni ja minä voisimme olla täysin turvassa myös huumetyössä. Vaikka en ottaisi nyt vastaan tätä työtä, se ei tarkoita automaattisesti, etten saisi mitään työtä ennen lapsen syntymää. Ja vaikka en saisi, uskon siihen, että pärjäisimme ja jatkossa minulla olisi mahdollisuus päästä töihin, vaikka lasten vuoksi työttömyysaikani venyisi huomattavankin pitkäksi..
Pohdinkin nyt siis sitä, pelkäänkö riskejä aiheellisesti vai kannattaisiko vain luottaa positiiviseen ajatteluun ja ainakin kokeilla huumetyötä? Aina voin irtisanoutua, mutta lähinnä mietin sitä, että karenssi on pitkä ja rahaa ei tulisi sitten mistään pitkään aikaan, jos itse irtisanoudun. Päivätyönä toteutuva huumetyö kiinnostaa minua omalta osaltaan, mutta omimmillani olisin terveyttä edistävässä työssä. Koen kuitenkin yleistä henkistä painostusta ottaa työ vastaan, sillä ei tunnu reilulta, että "eläisin tahallisesti veronmaksajien rahoilla". Sitten taas on mielessä se syyllisyys, jota tuntisin, jos menisin töihin ja se aiheuttaisi lapselleni peruuttamattomia vaivoja tai jopa menehtymisen..

Löytyisikö täältä mahdollisesti huumetyöstä kokemusta omaavia tai muita äitejä, joiden töissä on ollut väkivallan uhkaa? Kokemukset, ajatukset ja faktat kiinnostavat.
Muihin tehtäviin siirtäminen minun tapauksessa tuskin tulisi kuuloon, sillä niitä ei työpaikalla ole tarjolla. Ajattelin arkena soittaa pomolle, kertoa raskaudesta ja kysyä hänen tietämystään asiassa. Voihan se olla, että peruuttavat työtarjouksen, kun kuulevat raskaudestani... (vaikkei niin kai saisi tehdäkään).

Pahoittelen, mikäli pitkä sepostukseni aiheuttaa mielipahaa. Arvostaisin suuresti kuitenkin näkökulmianne ja jokaista vastausta, jonka jaksatte näpytellä!

Onnea kaikille odottajille! Uusi elämä on SUURI IHME! :Heartred




 
Mä työskentelin teho-osastolla, jossa potilaina kaikkea mahdollista laidasta laitaan. Väkivallan uhka oli olemassa, kun hoidit sekavia potilaita, mutta todellisuudessa äärimmäisen harvoin sattuu yhtään mitään. Vaikka riski toki onkin. Omassa yksikkössäni oli toki se hyvä puoli, että jos oli vähänkään uhkaava potilas, ei mun tarvinnut vatsani kanssa olla häntä hoitamassa. Ja koskaan en töissä ollut yksin, vaan apua sai jos vain pyysi.

Kaikkia lääkkeitä käsittelin ihan kuten ennenkin. Sytostaatit oli toki nounou -listalla mutta niitäkään ei kovinkaan usein meidän tarvitse käsitellä. Hoidin myös paljon eri infektioista kärsiviä potilaita kuten ennenkin, omasta käsihygieniasta huolehtiminen ja asianmukainen suojautuminen kuuluvat työhön muutenkin.

Suosittelen keskustelemaan työnantajan kanssa. Se on heidänkin puoleltaan rehellisyyttä, jos reilusti kertovat etteivät suosittele työtä tekemään jos on raskaana riskien takia. :)
 
Takaisin
Top