Milloin ja miten kerrotte raskaudesta?

Toisaalta tekis mieli kertoa miun vanhemmille heti kun he tosiaan esikostakin ties heti.. Muuten ois ehkä helppo olla sanomatta, mut ne on tulossa tänne kylään huomenna ja tää maha näyttää isolta xD ei tarvi sit arpoo et oonko lihonnu vai mitä..
 
Tänään kerroin omalle isälleni ja parhaalle kaverille,aikaisemmin oon kertonut siskolle ja äidille.
Muille varmaan sitten seuraavan ultran jälkeen.
 
Mulla on aika suuri kynnys kertoo kenellekään. Mulla on sellanen munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, joka vähän lisää keskenmenojen riskiä. Ennen esikkoa sain yhden keskenmenon ja nyt pelkään käyvän samoin. Toisaalta taas haluais kuuluttaa kaikille omasta tilastaan riskeistä huolimatta. En tiedä, uskallanko kertoa vielä edes jouluna, kun silloin olis kasassa vasta jotain 8,5 viikkoa ja edellisestäkin kerrottiin sukulaisille ja tutuille vasta viikolla 15.
 
Nyt rv 4+6 ja ensimmäinen neuvola 17.12. Esikoista odotan ja luulen, että monelle raskaus tulee yllätyksenä.
Mulla aina ollut lähisuvun kanssa todella läheiset välit ja ihan malttamattomana odotan, että pääsis raskaudesta kertomaan. Nyt siskoni sekä hyvä ystäväni tietää.
Tarkoitus olisi kertoa molempien porukoille jouluaattona, lahjan mukana joko ultra kuva ja/tai pelkkä runo kehystettynä ☺
T. Jniina
 
Eilen kerroin ekaluokkalaiselleni. Hän innostui kovasti kun kuuli että masussa on kasvamassa hänelle pikkusisko- tai veli. Kovasti olisi jo halunnut nähdä kuvan, mutta eipä se onnistu. Sen sijaan piirtelimme viivottimen ja lyijykynän avulla paperille millin mittaisen viivan, jotta hän näkisi vauvan koon. Kyllähän tuo sitten ymmärsi kuinka vaikeaa kuvan ottaminen tai sukupuolen tunnistaminen olisi, ja miksi vauvan pitää kasvaa vielä mahdottoman kauan masussa. :) Lopuksi katsoimme esikoisesta itsestään otettuja ultrakuvia (se raskaus kramppaili alussa paljon, jonka takia juoksin tuon tuosta ultrassa. Kramppailun syy taisi olla silloin salvia-hunaja-tee, johon olin kovin ihastunut, mutta josta luovuin heti kun hoksasin että salvia on kiellettyjen rohtojen listalla!).
 
Mun oli pakko kertoa heti plussan jälkeen töissä, kun röntgensäteilyn takia osa töistä oli pakko jättää heti pois. Into kertoa kaikille on suuri. Toinen puolisko ei oo niin innoissaan heti muille kertomisesta. Lähisukulaiset tietää...
 
Parhaille ystäville olen kertonut, kun he myös tiesivät yrityksestäkin. Miehen kanssa ollaan yhdessä sovittu, ettei muille kerrota mielellään ennen kuin ensimmäinen ultra on käyty. Jouluna olisi ihana kertoa (ja tarkkaavaiset sukulaiset varmaan huomaavatkin, kun herkkugraavit jää mun osalta syömättä), mutta luulen, että saadaan ultra vasta joulun jälkeen -eikai se sentään ensivuoden puolelle voi mennä?? :confused004
 
Me kerrottiin heti omille vanhemmille. Myös mun kavereista osa tietää ja sitten koulussa oli pakko kertoa labraryhmille, koska käytössä on paljon liuottimia, hartseja ja muita kemikaaleja mitkä ei välttämättä vauvaturvallisia ole..
 
Mä kerroin jo aavistuksesta sekä heti plussatestin tehtyäni mun parhaalle kaverille. Muut sas tietää nt-ultran jälkeen. Ei olla vielä päätetty miten tää kertominen tapahtuu. Ehkä esikoinen saa hoitaa sen.
 
Maiskukka tuossa edellisellä sivulla kertoi anopin reaktiosta, sympatiat sulle! Odotin samanlaista itse, mutta tällä kertaa olikin ihan ilahtunut.

Lähimmille ollaan kerrottu jo jonkin aikaa sitten, oikeastaan heti plussan jälkeen. Mutta töissä kertomista haluan pantata... Varmaan sielläkin ihan iloinen vastaanotto olisi, mutta siellä on sen verran jännitettä ilmapiirissä, etten halua antaa mitään ylimääräisiä "aseita"...
 
Maiskukka: ikävää tuollainen. Mutta samanlaisen vastaanoton varmasti saan anopilta myös minä. Jos yhtään anoppiani tunnen. Sen vuoksi en meinaa tälle kertoa ku sitten jos itse huomaa tai viimeistään laitokselta soitan.... Myö nähään niin harvoin, että salaaminen suht helppoa jos mies ei äidilleen halua sanoa tai hänen sisko huomaa ku ollaan tekemisissä jonkin verran.

Hirmuisesti ei huvita anopille mennä kertomaan. Mutta mitäpä Se kellekkään kuuluu....
 
Meiltä on jotenkin ihmeellisesti sukulaiset ruvennut kyselemään kolmannesta lapsesta.. Ei siis olla vielä kerrottu kenellekkään. Et ei varmaan suurena yllärinä tuu. Jouluna kerrotaan kun täytyy jättää kalaherkut ja ruokaviinit juomatta. Sillon viikkoja pitäs olla noin 11+ mut ei taideta nt ultraan päästä ennen aattoa..
 
Mua kanssa vähän jännittää kertoa. Oma äitini tietää, samoin ystävät. He ottivat asian hyvin. Miehen vanhemmille kerromme jouluna. Lähinnä oman isäni ja äitipuoleni reaktio pelottaa. Tosiaan ystäväni sai viime kesänä lapsen ja äitipuoleni kovalla kädellä arvosteli tämän valintaa tehdä lapsi noin nuorena (21v). Tiedän että taustalla vaikuttaa äitipuoleni oma lapsettomuus mutta satuttaa se silti että tiedän ettei hyväksy valintaani.
 
Falpony sanoi:
Mua kanssa vähän jännittää kertoa. Oma äitini tietää, samoin ystävät. He ottivat asian hyvin. Miehen vanhemmille kerromme jouluna. Lähinnä oman isäni ja äitipuoleni reaktio pelottaa. Tosiaan ystäväni sai viime kesänä lapsen ja äitipuoleni kovalla kädellä arvosteli tämän valintaa tehdä lapsi noin nuorena (21v). Tiedän että taustalla vaikuttaa äitipuoleni oma lapsettomuus mutta satuttaa se silti että tiedän ettei hyväksy valintaani.
Click to expand...

Hieman tollaisia kommentteja on tullu mun serkkujen lastenteosta. Taustalla tädit, joiden lapset on 40+ eivätkä oo saamassakaan lapsia... Muista et kaikkia ei voi koskaan miellyttää. Iloitse niiden kanssa jotka onnittelee...
 
Me ollaan muutamalle kaverille kerrottu "olosuhteiden pakosta" jo heti varhaisultran jälkeen eli joskus siinä rv7-8, vanhemmille ja laajemmalle porukalla ajateltiin kertoa niskapoimu-ultran jälkeen jouluna, kun 12 vkoa on täynnä. Toivottavasti meillä on hyviä uutisia jouluna :)
 
Me kerrottiinki isovanhemmille jo tuossa pari viikkoa sitten :D ei malttanut olla enää hiljaa.. ja voi että heistä on ollut apua! Onneksi kerrottiin. Asuvat kaikki kauempana, mutta esim meidän äiti on pari kertaa jo käynyt meillä autteleen ihan perusjutuissa ja tänään anoppi tuli meille ja jää yön ylikin. Yleensä mua ahistaa jos joku vieras pyyhkii edes pöyän meillä, mutta nyt on ihana kun joku auttaa siivouksessa :) Mieshän toki on tehnyt parhaansa, mutta.. :D

Ja siis niin, täällä maattu sängyssä ja oksennettu.. kolme viikkoa? Että ihana kun saa apua♥
 
Aattein, et olisin kertonu omille vanhemmille vähän myöhemmin, mut menini kertomaan tänään puhelimessa äidilleni. Kerroin vaan, että oon tässä ollu koko viikon pää pöntössä, josta äiti luuli eka, että mul on joku salmonella. Selitin sitte, että tuolla mahassa on ihan toivottu otus, joka aiheuttaa vähän oireita. Äiti oli ainaki tosi iloinen ja hieman yllättyny. Isän reaktiota en tiedä, ku ei ollu sillon kotona, ku äidin kanssa juttelin.
 
Oon kertonut parhaalle kaverille, äidilleni, siskolle, veljelle ja pomolle :-D miehen vanhemmille kerrotaan vasta ekan ultran jälkeen koska mies niin halusi :-) jouluna voi olla vaan vähän vaikeeta peitellä kun en syökkään mätiä :-D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top