Pitkästä aikaa linjoilla taas ja luin koko ketjun läpi. Tässä asioita, joita tuli tuossa lukiessa mieleen:
Jos kokee, että kaipaa (mamma)seuraa, niin kannattaa vaan mennä kaikkiin mahdollisiin rientoihin mukaan. Me käytiin pojan kanssa perhevalmennuksessa ja muskarissa ja molemmissa tutustuttiin mukaviin tyyppeihin. Se on kyllä tosi kiva kun voi jutella ihmisten kanssa, jotka on samassa elämäntilanteessa. Kun vauvan kanssa yksin kotona hermoilee ja stressaa jostain asiasta (esim. nukkuminen, imetys ym. mistä voi tulla jonkinlainen "ongelma") niin helposti asia alkaa tuntua paljon suuremmalta ongelmalta kuin oikeasti onkaan. Sitten kun pääsee juttelemaan muiden äitien kanssa, niin käykin ilmi että kaikilla on ollut samanlaisia vaikeuksia ja saa vinkkejä siihen, miten voisi yrittää asia helpottaa ja ehkä jopa löytää asiasta jotain huumoripuoliakin muiden kanssa, eikä sitten kotiin tullessa enää tunnukaan niin epätoivoiselta. Perhevalmennuksessa meillä tosin oli joku aktiivinen mamma, joka sitten viimeisen kerran lopussa kyseli, että kiinnostaako jotain pitää yhteyttä ja keräsi halukkaiden sähköpostiosoitteet ja perusti meille oman facebook-ryhmän. Ilman häntä ei olis varmaan tullut mieleenkään, että näiden äitien ja vauvojen kanssa vois myöhemminkin tavata. Muskari järjestettiin sellaisissa kaupungin tiloissa, jossa vieressä oli kaupungin kahvila, josta sai ihan parilla eurolla kotiruokaa ja sinne usein parin äidin kanssa mentiin muskarin jälkeen syömään kun se loppui sopivasti lounasaikaan. Siinä tietysti tutustui paremmin kuin mitä olisi vain siinä eteisessä lapsia riisuessa ja pukiessa ehtinyt.
Sitten vauvan silmien puhdistamiseen tarvii olla sellaisia sideharsolappuja, koska siinä ei saa käyttää vanulappuja, kun niistä lähtee sellasia "vanuhiukkasia", joka sitten voi mennä vauvan silmään ja jäädä sinne ärsyttämään.
Hoitopöydästä: meillä ainakin koin tosi käteväksi sen, että hoitopöytä perustettiin kylpyhuoneeseen. Kun vauvalla on sellaset niskaan asti levinneet kakkalörtsyt niin on ihan kiva, että se pesumahdollisuus on ihan vieressä eikä tarvitse kakkaista vauvaa kanniskella koko kämpän läpi. Lisäksi kun jotkut vauvat tykkää alkaa pissata heti kun vaipan ottaa pois niin kylpyhuoneen saa siistittyä paljon helpommin kuin esim. makkarin maton/seinän/vuodevaatteet. Tytöillä ei kai pissa tuu niin lennokkaasti, että seinille päätyis, mutta poikavauvan kanssa näin varmasti tapahtuu
tämä hoitopöytäasia tietty riippuu paljolti siitä, minkälainen kämppä ja kylpyhuone on. Meillä ei olis varsinainen hoitopöytä mihinkään järkevästi mahtunutkaan, joten hoitoalustan laittaminen pesukoneen päälle oli hyvä ratkaisu.
Imettäessä meillä vauvan suu falskasi sen verran ja välillä tissikin suihkusi siihen malliin, että mulla oli aina sängyllä imettäessä sellanen imetysalusta siinä alla. Usein oli toimituksen jäljiltä iso maitoläntti alustassa ja näin pääsi helpommalla kuin että olisi alkanut lakanoita ja petauspatjoja pesemään. Ompelin itse sellaisia alustoja joissa toisella puolella oli joku pehmeä frotee- tms.kangas ja toisella puolella kosteussulkukangas. Tässäkin on varmasti eroja ja varmaan monet on siistimpiä imettäjiä eikä ehkä tollaiselle ole tarvetta.
Meillä oli kanssa sellainen kylpytuki vauvalle. Hömpötystä joidenkin mielestä ("etkö jaksa edes omaa vauvaas kannatella?"), mutta meillä kylvetettiin niin, että amme oli lattialla niin siellä ei hirveän helppo ole kykkiä ja mulla on lisäksi niska ja hartiat sellaisessa kuosissa, että menevät helposti jumiin, jos joutuu hartiat jännittämään tollaisiin outoihin asentoihin. Imettäessä ja vauvaa kantaessa joutui tätä tekemään jo muutenkin, niin ihan hyvä, että jossain kohtaa oli jotain helpotusta. Vielä kun lähes kaikki hankittiin käytettynä, niin ei tuollainen parin euron investointi kovin paljoa olisi harmittanut, jos olisikin osoittautunut turhaksi.
Hohhoi, tulipa taas jaaritus
toivottavasti joku jaksoi lukea...
